Aiempiakaan leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin ei ole vielä pantu kokonaan toimeen, kun hallitus päätti puoliväliriihessään jo uusista leikkauksista.
Hallitusohjelmassa päätettiin, että sote-järjestöjen valtionavustuksia leikataan 100 miljoonalla eurolla vuoden 2024 tasoon verrattuna eli viidenneksellä. Kevään 2024 kehysriihessä summa kasvoi 30 miljoonalla ja leikkaus siten kolmannekseen.
Sosiaali- ja terveysjärjestökenttä on elänyt epävarmuudessa vuosien ajan, eikä edellistenkään leikkausten kohdentamisesta ole vielä tietoa.
Huhtikuun puoliväliriihessä kuulimme uutisen 10 miljoonan euron lisäleikkauksesta aiemman päälle. Vaalikauden aikana sote-järjestöiltä leikataan yhteensä massiiviset 140 miljoonaa euroa – ja näin ollen nyt puhutaan jo yli kolmanneksen leikkauksista.
Sote-järjestöt olivat jo tehneet osansa valtiontalouden tasapainottamisessa
Leikkauksia on perusteltu tarpeella tasapainottaa valtiontaloutta: on pakko leikata, ja sote-järjestöjen pitää tehdä tässä osansa. Jo ilman uusiakin leikkauksia sote-järjestöt olisivat tehneet tasapainotuksesta osansa. Leikkaukset ovat jo nyt vaikuttaneet järjestöjen toimintaan, ja järjestöt ovat joutuneet supistamaan ja lopettamaan monia tärkeitä palveluita, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa. Sote-järjestöt ovat osallistuneet talkoisiin myös sillä, että niiden apuun on turvauduttu entistä enemmän, kun sosiaaliturvasta ja sote-palveluista on leikattu.
- Lue lisää: Sosiaalibarometri 2025: Sosiaali- ja terveysjärjestöt paikkaavat hyvinvointialueiden säästöjä – asiakkaita ohjataan järjestöihin, jotta alueet voivat hillitä menojensa kasvua
- Lue lisää: Ihmisten toimeentulovaikeudet lisäävät sote-järjestöjen toiminnan tarvetta
Tämä kaikki ei riittänyt, vaan hallitus päätti silti leikata sote-järjestöiltä lisää valtiontalouden varjolla. Samaan aikaan hallituksella oli kuitenkin varaa keventää verotusta noin kahdella miljardilla eurolla. Kukaan ei voi rehellisesti väittää, että sote-järjestöille tehty lisäleikkaus tasapainottaisi valtiontaloutta, saati paikkaisi miljardiluokan veroalea.
Järjestöjen työtä muistetaan juhlapuheissa, mutta kun päätöksenteon aika tulee, rahoitusta leikataan. Päätös osoittaa, että hallitus ei arvosta sote-järjestöjen tekemää työtä eikä ilmeisesti tunnista sen arvoa yhteiskunnalle.
Leikkaukset heikentävät sote-järjestöjen kykyä auttaa tuen tarpeessa olevia ihmisiä
Sote-järjestöt auttavat lapsiperheitä, nuoria, kriisejä kohdanneita, vanhuksia, yksinäisiä, muistisairaita, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään. Järjestöt myös tuovat eri ihmisryhmien ääniä päätöksentekoon, rakentavat osallisuutta sekä vahvistavat kriisinkestävyyttä ja Suomen sisäistä turvallisuutta.
Jos sote-järjestöt eivät enää pysty tarjoamaan tukea ja apua, ihmiset hakevat ennen pitkää apua jo valmiiksi tiukoilla olevilta hyvinvointialueilta tai pahimmassa tapauksessa putoavat kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle.
Tästä herää kysymys, miksi hallitus ei arvosta sote-järjestöjen tekemää työtä? Onneksi valtaosa suomalaisista näkee asian toisin ja pitää sote-järjestöihin kohdistuvia leikkauksia vääränä säästökohteena.
Sote-järjestöjen tukeminen ei ole menoerä, vaan investointi
Puoliväliriihen pöytäkirjamerkinnät pitivät sisällään kirjaukset STEAn toimintamallin uudistamisesta. Kirjauksessa todetaan, ettei tavoitteena ole lisätä poliittista ohjausta, vaan vahvistaa asiantuntija-arvion painoarvoa ja tehostaa hallintoa. Kirjaus herättää enemmän kysymyksiä kuin tarjoaa vastauksia.
Järjestöjen osallisuuden vahvistamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi olisi vihdoin aika purkaa järjestöjen hallinnollista taakkaa sekä vahvistaa avustusasiainneuvottelukunnan roolia. SOSTE sekä avustusasioiden neuvottelukunta ovat esittäneet lukuisia keinoja avustusjärjestelmän kehittämiseksi.
Sote-järjestöjen tukeminen ei ole menoerä, vaan investointi yhteiskunnan sosiaaliseen kestävyyteen – nyt tarvitaan päätöksiä, jotka rakentavat murentunutta luottamusta ja turvaavat järjestöjen toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä.