Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) 20.5. julkaisemassa työmarkkinaennusteessa arvioidaan, että Suomen työllisyys alkaa elpyä ensi vuonna. Sosiaali- ja terveysalan työllisyyden ennustetaan paranevan jopa hieman aikaisemmin, jo kuluvan vuoden lopulla.
Työllisyyden elpyminen TEM:n ennusteen mukaisesti olisi erittäin toivottavaa, sillä Suomen työmarkkinatilanne on kehittynyt huolestuttavasti viimeisen parin vuoden ajan. KEHA-keskuksen työllisyyskatsauksen (pdf) mukaan huhtikuussa työttömiä työnhakijoita oli 313 200 ja avoimia työpaikkoja 35 600. Kahden vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut 67 100:lla samalla, kun työpaikat ovat vähentyneet 45 500:lla. Eurostatin mukaan maaliskuussa Suomen työttömyysaste oli EU:n toisiksi korkein – 3,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin.
TEM:n ennusteeseen – erityisesti sote-alan työmarkkinakehityksen osalta – kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Sote-alaan kohdistuvat leikkaukset jatkuvat näillä näkymin vielä useita vuosia, minkä lisäksi suomalaiset ennusteet ovat olleet viime vuosina ylioptimistisia.
Sote-alaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole vielä ohi
Hyvinvointialueiden rahoituslaki edellyttää, että hyvinvointialueet kattavat vuosina 2023–2024 kertyneet alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Ylen uutisoimien viimeisimpien tietojen mukaan alijäämiä on kertynyt 2,45 miljardia euroa. Lisäksi Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu 1,12 miljardin euron säästö hyvinvointialueiden rahoituksesta vuoteen 2028 mennessä. Hyvinvointialueet ovat rajun sopeutuspaineen alla, ja ne etsivät jatkuvasti uusia säästökohteita.
Mittavien säästöjen tavoittelu heikentää sote-alan työllisyyttä. Yle uutisoi viime viikolla, että Keski-Suomen hyvinvointialue aikoo vähentää noin 100 työtehtävää. Huhtikuussa Yle kertoi, että HUS aloittaa yt-neuvottelut, joiden seurauksena jopa 200 ihmistä voi menettää työnsä. Satakunnan hyvinvointialue päätti maaliskuussa noin 300 tehtävän vähentämisestä ja 100 ihmisen irtisanomisesta. Ja niin edelleen.
Lisäksi hallitus on kertonut leikkaavansa sosiaalihuollosta 100 miljoonaa euroa. Vaikka säästökohteiden piti selkiytyä puoliväliriihessä, hallitus ei ole vieläkään kertonut, mihin sosiaalihuollon osaan säästö tarkalleen ottaen kohdistuu. On kuitenkin todennäköistä, että tälläkin leikkauksella on kielteisiä vaikutuksia sote-alan työllisyyteen.
Myös sote-järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset kasvavat hallituskauden loppuun asti. Järjestöjen rahoituksesta leikattiin tänä vuonna 80 miljoonaa euroa eli noin viidesosa. Vuoteen 2027 mennessä leikkaus kasvaa 140 miljoonaan euroon eli yli kolmannekseen. Joka neljäs järjestö on kertonut irtisanovansa henkilöstöä tänä vuonna tehdyn leikkauksen seurauksena. Tulevat leikkaukset heikentävät sote-järjestöjen työllisyyttä entisestään.
VM:n ennusteet ovat olleet viime vuosina ylioptimisia
TEM:n työmarkkinaennuste perustuu osittain valtiovarainministeriön (VM) taloudellisessa katsauksessa esitettyyn BKT-ennusteeseen. Tuoreimmassa työmarkkinaennusteessa on käytetty VM:n syksyn 2024 katsausta, jonka mukaan Suomen BKT:n volyymi kasvaisi tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Ongelma on, että VM:n BKT-ennusteet ovat olleet ylioptimistisia vuodesta 2017 lähtien. Kun vuotta 2020 koskevaa ennustetta ei huomioida, VM:n ennusteet ovat liioitelleet seuraavan vuoden talouskasvua keskimäärin 0,9 prosenttiyksiköllä joka vuosi. Ennustevirhe on yhtä suuri kuin Suomen talous on tosiasiallisesti kasvanut kyseisinä vuosina.
Yksi syy sille, miksi myös lähivuosia koskevat ennusteet ovat todennäköisesti ylioptimistisia, on se, että VM on aliarvioinut Orpon hallituksen menoleikkausten kielteisiä vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Mallinsimme Lauri Holapan ja Patrizio Lainàn kanssa laatimassamme raportissa hallituksen leikkausten vaikutuksia Suomen talouteen vuosina 2025–2031 käyttäen tutkimusnäytölle tyypillisempiä oletuksia. Tulos on, että Suomen talouskasvu takkuaa vuoteen 2031 asti.
- Lue lisää: Otto Kyyrönen, Lauri Holappa & Patrizio Lainà: Onko lääke vaarallisempi kuin tauti? (pdf) (UTAK)
Leikkaukset johtavat irtisanomisiin ja pienempään määrään avoimia työpaikkoja, minkä seurauksena pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Tällä on suuria kielteisiä vaikutuksia talouteen, sillä pitkään jatkunut työttömyys tuo mukanaan muita ongelmia, kuten taitojen menetystä, terveyden heikentymistä ja stigmatisoitumista työnantajien silmissä. Siksi työllisyys ei itsestään palaudu leikkauksia edeltäneelle tasolle etenkään siinä tapauksessa, että sopeutus ajoittuu taantumaan. On erityisen huolestuttavaa, että nykyiset pitkäaikaistyöttömyysluvut hätyyttelevät jo 1990-luvun laman huippulukemia.
- Lue lisää: Patrizio Lainà: Työllisyystoimilta on pudonnut pohja (STTK)
Hallitus päätti puoliväliriihessä myös noin kahden miljardin euron suuruisista veronkevennyksistä, joita voi lähtökohtaisesti pitää elvytyksenä. Päätökset keventävät pääosin vain suurituloisten verotusta: puoliväliriihessä tehdyt veronkiristykset osuvat moniin pieni- ja keskituloisiin, minkä lisäksi tulevat työttömyysvakuutusmaksujen korotukset hävittävät veronkevennysten nettotuloja kasvattavat vaikutukset muiltakin pieni- ja keskituloisilta.
Suurituloisiin kohdistuvilla veronkevennyksillä ei puolestaan ole merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kotimaiseen kysyntään tai talouskasvuun. Suurituloiset kuluttavat pienimmän osan tulonlisäyksestään, korkeimpien rajaveroasteiden lasku lisää ahkeruutta parhaimmillaan vain parilla prosentilla tulonsaajista, ja yhteisöverokannan alentamisella 20 prosentista 18 prosenttiin ei ole kasvuvaikutuksia Verotutkimuksen huippuyksikkö FITin mukaan. Orpon hallituksen tähänastisten päätösten isoimmat vaikutukset liittyvätkin tulonjakoon, kun sosiaaliturvasta ja julkisesta terveydenhuollosta kerätyt säästöt jaetaan seuraavaksi veronkevennyksinä suurituloisille.