Skip to content

Voittoa tavoitellen vai tarkoitusta toteuttaen?

5.2.2019 10.26

Kansalaisyhteiskunta
Väkevästi yhdessäAvustusjärjestelmäKansalaisyhteiskunta

Viime viikkoina on keskusteltu paljon yksityisen tuotannon soveltuvuudesta hyvinvointipalveluihin. Usein keskustelijat ovat niputtaneet kevyellä otteella kaikki ei-julkiset toimijat samaan laariin. Itse pidän hyvin olennaisena erona sitä, millä motivaatiolla palveluja tuotetaan.

Pisin hyvinvointipalvelujen historia Suomessa on voittoa tavoittelemattomilla järjestöillä ja säätiöillä. Niiden historia saattaa olla jopa pidempi kuin julkisen toimijan, kuten kunnan. Myöhemmin osa palveluista on saatettu ottaa kunnan tai valtion tuotantoon, vaikka niiden tausta olisi järjestöissä. Yrityksiä on hyvinvointipalvelujen kentällä ollut isommassa määrin vasta melko lyhyen aikaa.

Järjestöt ja säätiöt on perustettu tiettyä yleishyödyllistä tarkoitusta varten, edistämään jäsentensä hyvinvointia ja terveyttä, tuomaan jäsenten ääni kuuluviin, luomaan parempaa maailmaa. Monesti yksi osa tätä tarkoitusta on palvelujen tuottaminen. Pienessä maassa osaamista on saattanut olla vain järjestöllä, joka on tiukasti kiinni jäsentensä arjessa. Julkinen puoli ei aina ole tunnistanut pienten erityisryhmien tarpeita. Myös isoissa palvelulohkoissa, kuten vanhus-, lastensuojelu- ja vammaispalvelut, järjestöillä on pitkä historia.

Historia on tullut murroskohtaan viime vuosikymmeneltä alkaen. Ajatus siitä, että voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö on kunnan kumppani palveluntuotannossa, kun kumpikin toimii yleiseksi hyväksi, on hämärtynyt. Markkinaneutraliteettiperiaate on jyrännyt alleen kaikki muut arvot, eikä siinä, tavoitteleeko toimija yleistä hyvää vai osinkoja omistajilleen, ole nähty eroa.

Tämä on aika kummallista. Vertailukohtana voisi pitää yksityisiä perusopetuksen järjestäjiä, kuten Kulosaaren tai Suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiöt. Opetuksen järjestämisessä on ollut puoli vuosisataa periaate, jonka mukaan voittoa ei saa tavoitella ja jos sitä syntyy, sitä ei saa jakaa ulos, vaan se pitää sijoittaa toiminnan kehittämiseen, vaikka toimija olisikin yhtiö. Tästä periaatteesta ei liene yksikään puolue Suomessa valmis joustamaan. Sote-järjestöt tuottavat palveluita samalla logiikalla.

Ruotsissa tällä vuosikymmenellä käyty voimakas vinst i välfärden -keskustelu ei ole täällä ottanut tulta, vaikka SOSTE ja muut järjestöt ovat yrittäneet kyseenalaistaa voitontavoittelulogiikan ja halvimmalle hinnalle perustuvan kilpailuttamisvimman. Miksi pidämme itsestään selvänä, että peruskoulua pyörittämällä ei saa tehdä voittoa, mutta vanhusten hoivasta saa puristaa osinkoja, kunhan nyt jotenkin säädösten mukaan toimintaa pyörittää?

Minulla ei tähän ole vastausta, mutta jäljet pelottavat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Väkevästi yhdessä -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
pääsihteeri

5.12.2018 15:44

Hiljainen kevät?

SOSTEn avustusesitys oli jälleen pettymys. Vakinaisen toiminnan avustuksista on jo useamman vuoden aikana leikattu reippaasti ja kivuliaiden yhteistoimintamenettelyjen jälkeen olimme sopeuttaneet ensi vuoden kulut avustussuunnitelman tasoon, 10 työsuhdetta on päättynyt tai päättymässä. Nyt ohjeellisen suunnitelman tasosta esitetään leikattavan edelleen noin 171 000 euroa ja mukana kohtuullisen selkeä viesti siitä, että suunta on edelleen tuleville vuosille sama. […]

Blogi
pääsihteeri

14.8.2018 07:59

Ei kenenkään vastuulla

”Vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.” Näin lupaa Sipilän hallituksen hallitusohjelma. Totuus on toinen: Byrokratian ongelmallisen suureksi kokevien järjestöjen osuus on hallituskauden aikana yli kolminkertaistunut. Monet liittävät byrokratian kasvun vahvasti avustusten hakuun, seurantaan ja raportointiin. Maassamme on vain hyvin harvoja valtakunnallisia järjestöjä, jotka kykenevät tai kykenisivät toimimaan ilman veikkausvoittovaroista […]

Blogi
pääsihteeri

15.3.2018 08:00

Synkin hetki

Kävin pari viikkoa sitten hyvän ystäväni kanssa katsomassa Synkin hetki -elokuvan, joka sittemmin palkittiin mm. miespääosa-Oscarilla. Elokuva kertoo keväästä 1940, jolloin Saksa valtasi Ranskan, brittien siirtoarmeijaa uhkasi tuho ja toisaalta hallitusta uudelleenjärjesteltiin. Tämäkin puoli elokuvaa oli aivan viihdyttävä, mutta mikä tuli iholle, oli sen kuvaus johtajuudesta, johtajuuden yksinäisyydestä vaikeimpien päätösten tullessa vastaan. Viisas johtaja kuuntelee […]