Skip to content

Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa

Sote-järjestöt
Sote-järjestöt

Sote-järjestöt ovat jakautuneet Suomessa valtakunnallisesti ja alueellisesti ja niitä on sekä pienissä että suurissa kunnissa. Koko maassa vaikuttavien järjestöjen rinnalla toimii paljon pieniä yhdistyksiä. Kokosimme tähän tutkimustietoa suomalaisten sote-järjestöjen alueellisista määristä ja toimialoista. 

Suomessa toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimintaan osallistuu puoli miljoonaa vapaaehtoista. Vertaistukijoita järjestöissä on 260 000 ja ne työllistävät kymmeniä tuhansia alan ammattilaisia. Suuri osa sosiaali- ja terveysalan järjestöistä on paikallisesti toimivia pienehköjä yhdistyksiä, joiden toiminta nojaa vapaaehtoistyöhön. Toisaalta järjestökentällä on valtakunnallisesti toimivia järjestöjä, joilla on kymmeniä palkattuja työntekijöitä ja miljooniin euroihin nouseva budjetti. 

Tässä artikkelissa käytämme sanaa järjestö kuvaamaan kaikkia alan toimijoita laajasti. Pääosa järjestöistä on rekisteröityjä yhdistyksiä, mutta sote-järjestöihin voidaan lukea myös säätiöitä ja Suomen Punainen Risti. Suomen Punainen Risti on valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu erillislakiin sekä vuoden 1949 Geneven sopimuksiin. Lainsäädäntö erottaa eri organisaatiomuodot toisistaan. Sanoja yhdistys ja säätiö käytämme, kun on tarpeen tarkentaa kattokäsitteestä syvemmälle ja tarkastella yksittäisen ryhmän osuutta kokonaisuudesta. 

Järjestöjen luokittelu ja laskeminen vaatii työtä

Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten lukumäärän laskeminen vaatii selvitystyötä ja tulkintaa. Rekisteritiedot ovat vajavaisia ja alalla on käytössä useita toimialaluokituksia. On vaikea löytää täysin objektiivisia kriteereitä sosiaali- ja terveysalan yhdistysten erottamiseen muista yhdistyksistä. Yksittäisellä yhdistyksellä voi olla toimintaa eri toimialoilla.

Julkisista tietovarannoista parhaimmat lähtökohdat yhdistysten tarkastelulle antaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämä yhdistysrekisteri, johon kerätään tiedot toimintansa virallistaneista yhdistyksistä. Yhdistysrekisterissä yhdistykset luokitellaan toimialoittain, ja käytössä olevassa luokituksessa sosiaali- ja terveysala on omana pääluokkanaan. Keväällä 2020 sosiaali- ja terveysalan pääluokassa oli 6 387 yhdistystä. Lukema ei kuitenkaan kerro koko totuutta alan yhdistyksistä, sillä yhdistysrekisterin 106 000 yhdistyksestä toimialaluokitus on ehditty antaa vasta noin 74 000 yhdistykselle.

Yhdistysrekisterin sosiaali- ja terveysalan toimialaluokan ulkopuolella on lisäksi yhdistysryhmiä, jotka SOSTE laskee sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiksi. Työllisyyden ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhdistyksiä sekä eläkeläisyhdistyksiä ei yhdistysrekisterissä ole luokiteltu sosiaali- ja terveysalalle.

Kun myös työllisyys- ja eläkeläisyhdistykset lasketaan yhteen sosiaali- ja terveysalan pääluokan yhdistysten kanssa, yhdistysten kokonaismääräksi saadaan 7 465. Alan yhdistysten osuus kaikista toimialaluokitelluista yhdistyksistä (noin 74 000) on 10 prosenttia. Suhdelukua hyödyntäen voidaan huomioida myös luokittelemattomat yhdistykset, jolloin sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kokonaismääräksi saadaan 10 600. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokonaismäärään on sisällytetty myös noin 450 Suomen Punaisen Ristin paikallisosastoa. 

Järjestöihin voidaan laskea myös sote-kentällä toimivat säätiöt. Suomessa on noin 2 700 rekisteröityä säätiötä. Niitä koskevia toimialatietoja on Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ), joka kokoaa tietoa useista eri rekistereistä. YTJ:ssä käytetään TOL 2008 -toimialaluokitusta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat luokituksessa oma pääluokkansa. Sosiaali- ja terveysalan säätiöitä löytyy myös aineiston muista toimialaluokista (”Muu palvelutoiminta”, ”Kiinteistöalan toiminta”, ”Koulutus”). Luokat yhdistettynä säätiöiden kokonaismäärä on 419, eli sosiaali- ja terveysalan osuus kaikista säätiöistä on 15,5 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä  on kattavasti koko maassa

Yhdistyskentällä on tiiviit alueelliset verkostot. Valtakunnallisesti toimivia yhdistyksiä on 200, ja niillä on lisäksi 300 piiriyhdistystä ja 8 000 paikallisyhdistystä. Loput noin 2 000 yhdistystä ovat valtakunnallisiin yhdistyksiin kuulumattomia toimijoita. Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on lukumäärällisesti eniten suurissa kunnissa ja kasvukeskuksissa. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on 1,92 yhdistystä 1 000 asukasta kohden. Yli puolessa kunnista järjestöjä on kaksi tai enemmän 1 000 asukasta kohden.

Seuraavat kartat esittävät yhdistysten määrää kunta- ja maakuntatasolla väkilukuun suhteutettuna. Maakunnissa on paljon paikallisia eroja, jotka ovat nähtävissä kuntakartassa. Maakuntakartta näyttää järjestöjen maantieteellisen jakauman isommassa kuvassa ja tasoittaa paikalliset erot. Esimerkiksi Etelä-Savon saama maakunnista korkein arvo, 2,8 yhdistystä 1 000 asukasta kohden, erottuu maakuntakartassa muista maakunnista, mutta kuntakartasta näkee, että monikin kunta ympäri Suomen saa yhtä korkean lukeman. Sama koskee Pohjois-Pohjanmaan matalinta arvoa 1,13. Siksi karttoja on hyvä katsoa toistensa rinnalla. 

Karttakuva esittää yhdistykset sen mukaan, minne ne on rekisteröity. Näin ollen kunnassa voi toimia sellaisiakin yhdistysten paikallisyksiköitä, jotka eivät näy kuvassa, koska ne on rekisteröity toisaalle, esimerkiksi isompaan kuntaan. Hiipuvilla asuinalueilla yhdistykset voivat muodostaa tärkeän osan kunnan tarjoamista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Tilastografiikan tiedot on poimittu kesäkuussa 2020 Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteristä. Mukaan on laskettu toimialaluokitelluista yhdistyksistä sosiaali- ja terveysalan, työllisyys- ja työllisyyttä edistävät sekä eläkeläisyhdistykset. Lukumäärään on lisätty arvioitu määrä luokittelemattomia yhdistyksiä.

Vertaile maakuntia taulukossa

Sote-järjestöjen toiminnassa korostuvat lapsiperheet, sairauksien hoito ja ikääntyneiden tuki 

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta perustuu välittämiseen. Niiden toiminnan päätarkoituksena on jonkin erityisryhmän, oman jäsenistön tai laajemman väestönosan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Lisäksi järjestöt tekevät edunvalvontaa ja tuottavat tietoa ja näin vaikuttavat kohderyhmäänsä koskettaviin asioihin. Osalla järjestöistä on myös palveluntuotantoa. Suomessa oli vuonna 2017 yhteensä 1 029 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa järjestöä.

Uudet yhdistykset vastaavat entistä eriytyneempiin tarpeisiin. Ne kokoavat yhä pienempiä ja erikoistuneempia potilas-, vamma- ja diagnoosiryhmiä. Toisaalta kasvavalla osalla yhdistyksistä toiminta kohdistuu yhden tietyn ihmisryhmän sijaan monissa erilaista apua ja tukea vaativissa elämäntilanteissa eläviin ihmisiin. Uusia yhdistyksiä syntyy myös esimerkiksi yhdistämään olemassa olevien yhdistysten voimia ja rakentamaan niiden välistä yhteistyötä. 

Lue lisää: Sote-järjestötoiminnan elinvoimaisuus

Seuraavissa kaavioissa sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden toimialoja tarkastellaan omina erillisinä kokonaisuuksinaan. Yhdistysten toimialat esitetään yhdistysrekisterin toimialaluokituksen mukaisesti. Säätiöiden toimialajakauma perustuu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) käytettyyn TOL 2008 -luokitukseen. Luokiteltuja yhdistyksiä aineistossa oli 7 465, ja säätiöitä 315. Kuvista puuttuvat luokittelemattomat yhdistykset.

Yhdistysten toiminnasta iso osa keskittyy lapsiin, sairauksiin ja vammoihin

Yhdistyksistä lähes kolmasosa on suuntautunut lastensuojeluun ja -hoitoon sekä vanhemmuuteen ja huoltajuuteen. Seuraavaksi suurin toimiala, sairauteen ja vammaan liittyvät yhdistykset, kattaa 24 prosenttia kaikista yhdistyksistä. Loput yhdistyksistä keskittyvät muun muassa eläkeläisiin, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn, sekä muuhun terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Säätiöiden toiminnassa korostuvat hoitolaitokset ja asumisen palvelut  

Säätiöt ovat oma toimijaluokkansa suomalaisella kolmannella sektorilla. Säätiöiden toiminta muistuttaa yhdistystoimintaa monella tapaa. Yhdistyksistä poiketen säätiöillä ei ole kuitenkaan jäseniä, ja säätiöt ovat yhdistyksiä selvemmin jo lainsäädännössä suunniteltu liiketoimintaa varten, vaikka liiketoiminta tai voiton tavoittelu eivät voikaan olla säätiöiden toiminnan päätarkoituksia. 

Suomalaiset säätiöt voidaan toiminnan muotojen perusteella jakaa apurahoja jakaviin säätiöihin (apurahasäätiö, pääomasäätiö) ja toiminnallisiin säätiöihin (laitossäätiö, jatkuvarahoitteinen säätiö). Säätiöiden toimialojen selvittämistä rajoittavat kuitenkin samat syyt, jotka estävät yhdistysten luokittelua. PRH:n ylläpitämässä säätiörekisterissä ei ole toimialoista kertovaa koodistoa, mutta PRH:n ja verohallinnon yhteisestä yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ) on saatavissa TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaisia toimialatietoja käytännössä kaikista säätiöistä.

Sosiaali- ja terveysalan säätiöiden toimialajakauma vahvistaa kuvaa säätiöistä ”laitossäätiöinä”. Yhtenä syynä laitospainotteisuudelle saattaa olla kiinteistöjen rakentamisen ja ylläpidon vaatimat pääomat. Säätiöt soveltuvat organisaatioina kiinteistöjen ylläpitoon, sillä säätiölaki edellyttää säätiöltä jo perustamisvaiheessa alkupääomaa. 

Monen säätiön toimintaan liittyy hoiva- ja hoitolaitoksia, palveluasumista ja asumispalveluita. Suuri yleisluokka ”muut sosiaalihuollon avopalvelut” (38 prosenttia) kertoo rekisteriaineiston (Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ) luokittelun puutteista, mutta toisaalta se myös kertoo sosiaali- ja terveysalan säätiöiden toiminnan monimuotoisuudesta. Yhdistysten tavoin säätiöt voivat toimia monilla aloilla, jolloin yksittäisen toimialan nimeäminen voi olla vaikeaa. Kolmasosa säätiöistä keskittyy ikääntyneiden palveluasumiseen ja hoitolaitoksiin. Noin kymmenen prosenttia säätiöistä toimii sairaala- ja lääkäripalveluiden sekä kuntoutuslaitosten alalla. Loput toimialat jäävät pieniksi, alle viiden prosentin kokoisiksi luokiksi. Niihin kuuluu erilaisia palveluita vammaisille, kehitysvammaisille, lapsille, nuorille ja vanhuksille, sekä mielenterveys- että päihdeongelmaisille.

Mitä tarkoitamme, kun puhumme järjestöistä?

Järjestö = tätä käsitettä käytämme yleisterminä kuvaamaan rekisteröityjä yhdistyksiä, säätiöitä ja Suomen Punaisen Ristin paikallisosastoja.

Yhdistys = viittaamme tällä käsitteellä kohdennetusti rekisteröityihin yhdistyksiin.

Säätiö = viittaamme tällä käsitteellä kohdennetusti  rekisteröityihin säätiöihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

2.10.2020 12:13

Organisationsbarometern 2020: Styrelsearbetet i organisationerna fungerar bra

Järjestöbaro De nationella social- och hälsovårdsorganisationernas verksamhetsledare upplever att förhållandet mellan organisationens operativa ledning och förtroendevalda ledning fungerar bra både vad gäller arbets- och ansvarsfördelningen. Nästan nio av tio svarande bedömer att styrelsen känner väl till organisationens verksamhet och är medvetna om sitt ansvar i den. I den färska Organisationsbarometern 2020 efterfrågades social- och hälsovårdsorganisationernas verksamhetsledares […]

Uutinen

2.10.2020 07:58

Järjestöbarometri 2020: Hallitustyöskentely järjestöissä toimii hyvin

Järjestöbaro Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajat pitävät järjestöjen operatiivisen johdon ja luottamusjohdon suhdetta sekä työn- ja vastuunjakoa varsin toimivana. Lähes yhdeksän vastaajaa kymmenestä arvioi hallituksen tuntevan riittävästi järjestön toimintaa ja tiedostavan vastuunsa siitä. Tuoreessa Järjestöbarometri 2020:ssä kysyttiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajien näkemyksiä järjestöjen hallitustyöskentelystä. ”Toiminnanjohtajista 70 prosenttia saa hallitukselta riittävästi asiantuntemusta oman työnsä tueksi. Noin joka […]

Uutinen

25.9.2020 13:31

Uutta dynaamista sisältöä: Katso miten 10 600 sote-yhdistystä sijoittuu Suomessa

Sote-järjestöt SOSTEn sote-järjestöjä esittelevällä verkkosivuilla on julkaistu artikkeleita, joista löytyy lukuisia uusia rekisteri- ja kyselyaineistoihin perustuvia dynaamisia visualisointeja järjestöistä. Interaktiiviset kartat, taulukot ja tilastografiikat esittävät uudella tavalla perustietoja sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Visualisointeja voi jakaa ja käyttää omiin esityksiinsä maksutta jokainen kiinnostunut.  SOSTEssa laaditut uudet järjestövisualisoinnit kertovat muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen jakautumisesta kuntiin ja maakuntiin, alan säätiöistä, millaisia uusia sote-yhdistyksiä Suomeen syntyy sekä järjestöjen tuottamista sosiaali- ja terveyspalveluista. Työn tueksi on […]