Skip to content

Sote-järjestötoiminnan elinvoimaisuus

Sote-järjestöt
Sote-järjestöt

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on Suomessa pitkät perinteet. Vanhimmat on perustettu jo 1800-luvulla ja uusia syntyy koko ajan. Viikoittain rekisteröidään noin kolme uutta sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Kokosimme tähän tutkimustietoa sote-järjestöjen perustamisen ja purkamisen kehitystrendeistä Suomessa.

Järjestökenttään syntyy jatkuvasti uusia ja samalla sieltä kuolee vanhoja järjestöjä. Suomessa on vuosina 2005–2019 rekisteröity yhteensä lähes 32 000 uutta eri alojen yhdistystä, joista kahdeksan prosenttia on sosiaali- ja terveysyhdistyksiä. Joka viikko on syntynyt keskimäärin 40 uutta yhdistystä, joista yli kolme on sosiaali- ja terveysyhdistyksiä. Viimeisten 15 vuoden aikana uusia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on rekisteröity 1 234 enemmän kuin vanhoja on purettu.

Elinvoimaiset järjestöt ovat aktiivisia ja toimeen tarttuvia tekijöitä sote-järjestökentällä. Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että järjestöjen, seurakuntien ja kansalaisten aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua.

Sote-yhdistyksiä rekisteröidään vuosittain yli sata kappaletta

Järjestöt syntyvät vastaamaan avun, tuen, tiedon ja palvelujen tarpeisiin ja vajeisiin. Myös eri ihmisryhmien edunvalvonta ja siihen liittyvä vaikuttamistoiminta on ollut keskeinen syy monien alan järjestöjen perustamiselle. 

Kasvava osa viime vuosina perustetuista yhdistyksistä on muita kuin ”perinteisiä” potilas-, lastensuojelu-, vanhus-, vammais- ja päihdeyhdistyksiä. Näiden uudentyyppisten sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminta-ajatus suuntautuu yleisluonteisesti monenlaisiin sosiaalisiin ongelmiin, ja ne nimeävät toimintansa kohderyhmäksi useita erilaisia ihmisryhmiä tai jopa kaikki toiminta-alueensa apua tarvitsevat ihmiset. Niille on samalla tyypillistä se, että ne eivät useinkaan kuulu mihinkään valtakunnalliseen järjestöön. 

Toinen, edelliselle vastakkainen kehityssuunta, on yhdistysten perustaminen yhä pienempien ja tarkemmin kohdennettujen potilas-, vamma-, diagnoosi- tai ikäryhmien erityistarpeiden huomioimiseen. Kehitys kertoo siitä, että entistä rajatumpia ihmisryhmiä kokoavien toimijoiden merkitys tiedonvälittäjinä, edunvalvojina sekä vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta välittävinä verkostoina koetaan tärkeäksi. 

Kolmas kehityssuunta on uusien yhdistysten perustaminen yhdistämään voimia ja rakentamaan yhteistyötä. Toimintaympäristön muutoksiin ja vaatimuksiin vastatakseen järjestöt ovat päätyneet kokoamaan voimiaan ja rakentamaan erilaisia yhteenliittymiä tai fuusioita. Tavoitteena on ollut muun muassa vaikuttavuuden kasvattaminen sekä talouden ja toiminnan yhdistämisen tuomien hyötyjen saavuttaminen. 

Perinteisen yhdistystoiminnan lisäksi yhteinen tekeminen syntyy yhä useammin vapaamuotoisena liikkeenä. Aktiiviset kaupunkilaiset ideoivat ravintolapäivän ja siivouspäivän ja nyt idea on levinnyt ympäri Suomen. Sosiaalisessa mediassa keskustelua syntyy ja synnytetään erilaisista yhteiskunnallisista teemoista. Esimerkkejä viime vuosien isoista sosiaalisen median keskusteluista ovat esimerkiksi #tahdon2013 tai #metoo. Kansalaisaktiivisuus ei edellytä yhdistyksen perustamista. Osallistuminen voi olla joskus vain yhden klikkauksen päässä.

Yllä olevassa kuviossa näkyy, kuinka viimeisten 15 vuoden aikana uusia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on rekisteröity enemmän kuin vanhoja on purettu. Yhdistysrekisterin mukaan vuosina 2018–2019 Suomessa rekisteröitiin 3 830 uutta yhdistystä. Niistä 269 eli seitsemän prosenttia on sosiaali- ja terveysyhdistyksiä. Uusien eri alojen yhdistysten rekisteröinnit vähenivät edellisestä kaksivuotistarkastelusta yli viidelläsadalla. Myös uusien sosiaali- ja terveysyhdistysten rekisteröintien määrä väheni lähes sadalla. Siitä huolimatta niiden suhteellinen osuus vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa, sillä kaikista 1900-luvun rekisteröinneistä sosiaali- ja terveysyhdistysten osuus oli kuusi prosenttia.

Vuosi 2019 on tarkastellun ajanjakson ensimmäinen, jonka aikana uusia alan yhdistyksiä rekisteröitiin vähemmän kuin niitä purkaantui. Viime vuosien aiempaa suurempia lukuja selittää viime sotiin liittyvien yhdistysten purkautumisten selvä lisääntyminen. Yhteensä 116 yhdistystä eli 40 prosenttia vuosina 2018–2019 purkautuneista sosiaali- ja terveysyhdistyksistä on sotainvalidi- tai sotaveteraaniyhdistyksiä. Vammaisyhdistyksiin lukeutuvia sotainvalidiyhdistyksiä on 23 prosenttia ja vanhusyhdistyksiin kuuluvia veteraaniyhdistyksiä 17 prosenttia.

Uudellamaalla rekisteröidään eniten yhdistyksiä

Karttakuva ja taulukko esittävät, kuinka paljon yhdistyksiä on rekisteröity eri maakuntiin vuosina 2005–2019 lukumäärällisesti ja väkilukuun suhteutettuna. Isoimpiin maakuntiin on rekisteröity eniten yhdistyksiä: Uudellemaalle 1 037, Pirkanmaalle 260 ja Varsinais-Suomeen 241. Näiden kolmen lisäksi väkilukuun suhteutettuna muita maakuntia enemmän yhdistyksiä on rekisteröity Ahvenanmaalle, Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan: 1 000 asukasta kohden 0,4 tai enemmän.

Vapaaehtoiset ovat korvaamattomia yhdistystoiminnassa

Vapaaehtoistoiminta on keskeinen painopiste alan järjestöissä. Noin neljä viidestä yhdistyksestä toimii pelkin vapaaehtoisvoimin, lopuilla on yksi tai useampia palkattuja työntekijöitä. Paikallisyhdistyksistä 74 prosenttia ja valtakunnallisista järjestöistä 65 prosenttia pitää vapaaehtoistyön painoarvoa toiminnassaan suurena.

Vaikka järjestöjen vapaaehtoistoiminnan ja -toimijoiden kysyntä vaikuttaa kasvavan, uudet vapaaehtoiset ja heitä tarvitsevat alan yhdistykset eivät näytä aina kohtaavan toisiaan. Riittävän vapaaehtoisjoukon saaminen toimintaan mukaan on erityisen tärkeää paikallisyhdistyksissä, joiden valtaosassa koko toiminta nojaa vapaaehtoisiin. Vapaaehtoistoimijoiden määrästä oli vuonna 2020 huolestunut 58 prosenttia paikallisyhdistyksistä. Erityisesti vastuunkantajia kaivataan, sillä luottamushenkilöiden saamisesta oli huolissaan 67 prosenttia yhdistyksistä.

Riittävän suuren vapaaehtoispanoksen löytymiseen liittyvät ongelmat voivat konkretisoitua jopa yhdistyksen toiminnan loppumiseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana purkautuneista sosiaali- ja terveysyhdistyksistä 47 prosenttia arvioi luottamushenkilöiden saamisen ja 40 prosenttia vapaaehtoisten saamisen vaikeuksien vaikuttaneen erittäin paljon tai paljon purkautumispäätökseen. Kolmannes purkautuneista yhdistyksistä mainitsee byrokratian haasteeksi toiminnan jatkumiselle. Purkautuminen lopettaa yhdistyksen mutta ei läheskään aina sen toimintaa: runsaalla kolmasosalla purkautuneista yhdistyksistä toiminta jatkuu jossakin muodossa.

Mitä tarkoitamme, kun puhumme järjestöistä?

Järjestö = tätä käsitettä käytämme yleisterminä kuvaamaan rekisteröityjä yhdistyksiä, säätiöitä ja Suomen Punaisen Ristin paikallisosastoja.

Yhdistys = viittaamme tällä käsitteellä kohdennetusti rekisteröityihin yhdistyksiin.

Säätiö = viittaamme tällä käsitteellä kohdennetusti rekisteröityihin säätiöihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

2.10.2020 12:13

Organisationsbarometern 2020: Styrelsearbetet i organisationerna fungerar bra

Järjestöbaro De nationella social- och hälsovårdsorganisationernas verksamhetsledare upplever att förhållandet mellan organisationens operativa ledning och förtroendevalda ledning fungerar bra både vad gäller arbets- och ansvarsfördelningen. Nästan nio av tio svarande bedömer att styrelsen känner väl till organisationens verksamhet och är medvetna om sitt ansvar i den. I den färska Organisationsbarometern 2020 efterfrågades social- och hälsovårdsorganisationernas verksamhetsledares […]

Uutinen

2.10.2020 07:58

Järjestöbarometri 2020: Hallitustyöskentely järjestöissä toimii hyvin

Järjestöbaro Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajat pitävät järjestöjen operatiivisen johdon ja luottamusjohdon suhdetta sekä työn- ja vastuunjakoa varsin toimivana. Lähes yhdeksän vastaajaa kymmenestä arvioi hallituksen tuntevan riittävästi järjestön toimintaa ja tiedostavan vastuunsa siitä. Tuoreessa Järjestöbarometri 2020:ssä kysyttiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajien näkemyksiä järjestöjen hallitustyöskentelystä. ”Toiminnanjohtajista 70 prosenttia saa hallitukselta riittävästi asiantuntemusta oman työnsä tueksi. Noin joka […]

Uutinen

25.9.2020 13:31

Uutta dynaamista sisältöä: Katso miten 10 600 sote-yhdistystä sijoittuu Suomessa

Sote-järjestöt SOSTEn sote-järjestöjä esittelevällä verkkosivuilla on julkaistu artikkeleita, joista löytyy lukuisia uusia rekisteri- ja kyselyaineistoihin perustuvia dynaamisia visualisointeja järjestöistä. Interaktiiviset kartat, taulukot ja tilastografiikat esittävät uudella tavalla perustietoja sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Visualisointeja voi jakaa ja käyttää omiin esityksiinsä maksutta jokainen kiinnostunut.  SOSTEssa laaditut uudet järjestövisualisoinnit kertovat muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen jakautumisesta kuntiin ja maakuntiin, alan säätiöistä, millaisia uusia sote-yhdistyksiä Suomeen syntyy sekä järjestöjen tuottamista sosiaali- ja terveyspalveluista. Työn tueksi on […]