Skip to content

Agenda2030 arvio kestävän kehityksen edistymisestä valmistui Suomessa – järjestöt mukana arvioimassa ainoana maana maailmassa

8.6.2020 11.57

Perusturva
Agenda2030KansalaisyhteiskuntaPerusturvaToimeentulo

Suomi on kestävän kehityksen kansainvälisten vertailujen kärjessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Näin valtioneuvosto viesti 3. kesäkuuta 2020, jolloin julkaistiin Suomen Agenda2030 -maaraportti. Siinä arvioidaan, miten Suomi on viimeisen neljän vuoden aikana edistänyt kestävän kehityksen 17 tavoitetta, kuten köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä. Kansalaisjärjestöjen arviot toivat raporttiin osin kriittisempää sävyä.

Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kansalais- ja työmarkkinajärjestöt pääsivät arvioimaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista osana Suomen virallista raporttia. Järjestöjen yhdessä tekemää arviointia koordinoi Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo. Mukana oli noin 50 järjestöä. SOSTE osallistui kolmen tavoitteen arviointiin: köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä hyvä koulutus.

Järjestöillä ja valtiolla osin eri painotuksia

Valtioneuvoston mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka koskevat köyhyyden vähentämistä, terveyttä, koulutusta, vettä ja energiaa, eriarvoisuuden vähentämistä sekä rauhaa ja oikeusvaltiota. Suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, kulutus -ja tuotantotapoihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä kehitysyhteistyörahoituksen tasoon.

Järjestöjen painotukset ja näkemykset ovat osin erilaisia:

Valtio esimerkiksi katsoo, että kaikilla on pääsy peruspalveluihin ja uuteen teknologiaan, myös julkisissa palveluissa. Järjestöt taas tuovat esiin alueelliset erot ja työssä ja työelämän ulkopuolella olevien väliset erot sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa. Ne tuovat esiin myös huolen digitaalisesta syrjäyttämisestä: melko suurella osalla ihmisistä ei ole eri syistä mahdollisuuksia saada tietoa verkosta ja käyttää digitaalisia palveluita.

Raportin valtion osuuden mukaan Suomi on onnistunut eriarvoistumisen torjumisessa hyvin muun muassa laajan sosiaaliturvan sekä hyvien koulutusmahdollisuuksien vuoksi. Monet näkyviin vähemmistöihin kuuluvat kuitenkin kokevat syrjintää. Agenda2030n kantava periaate on, että ketään ei saisi jättää kehityksestä jälkeen.

Onko Suomi onnistunut köyhyyden vähentämisessä?

Valtion ja järjestöjen arvioinnit poikkeavat muun muassa köyhyyden vähentämisessä. Valtio katsoo siinä onnistuneensa:

Kattavan, kaikkia koskevan sosiaaliturvan ansiosta kukaan ei elä äärimmäisessä köyhyydessä eikä köyhyysriskissä olevien ihmisten määrässä ole merkittäviä muutoksia. Pienituloisuus on vähentynyt vanhimmissa ikäluokissa. Joitain perusturvaetuuksia on nostettu. Tuloerot ovat säilyneet suhteellisen pieninä. Velkaantuneiden määrän lisäys nostetaan esiin.

Haasteina valtio näkee suhteellisen tasaisen tulonjaon säilyttämisen ja sen estämisen, ettei köyhyys ”periydy” sukupolvelta toiselle. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää yksinhuoltajaperheisiin. Myös joillain maahanmuuttajaryhmillä on muita suurempi köyhyysriski.

Järjestöjen näkemyksen mukaan trendi köyhyyden vähentämisessä on ollut kielteinen.

Suomi ei saavuta tavoitetta vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskiin kuuluvien ihmisten määrää siten kuin mihin se on sitoutunut osana EU:n 2020-strategiaa. Vuosien 2016–2019 indeksileikkaukset ja -jäädytykset heikensivät ensisijaisia perusturvaetuuksia ja siirsivät ihmisiä toimeentulotuen varaan. Järjestöt nostavat muun muassa esiin myös lapsiperheköyhyyden huolestuttavan kasvun.

Toki järjestöt tuovat esiin myös myönteistä kehitystä, kuten joidenkin perusturvaetuuksien, esimerkiksi pienimpien eläkkeiden, korotukset, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautuksen kaikille, aktiivimallin purun ja opintorahan sitomisen uudelleen kansaeläkeindeksiin.

Tavoitteiden saavuttamiselle aikaa 2030 saakka

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 ja siihen kuuluvat 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat ohjanneet YK:n jäsenmaita kestävän kehityksen polulle vuodesta 2016. Agenda2030 tähtää hyvinvoinnin kasvattamiseen luonnon kantokyvyn rajoissa sekä äärimmäisen köyhyyden poistamiseen.

Sen tavoitteiden toimeenpano jatkuu vuoteen 2030 saakka. Työn edistymistä eri maissa seurataan vapaaehtoisilla maaraporteilla.

Suomi on saanut kansainvälisesti kiitosta koko yhteiskuntaa osallistavasta toimintatavastaan, ja myös maaraportin tuottamiseen otettiin laajasti mukaan suomalaista yhteiskuntaa: kansalaisyhteiskunnan lisäksi elinkeinoelämän, tiedeyhteisön, kaupunkien ja alueiden sekä nuorten edustajat osallistuivat raportin kirjoittamiseen.

Suomen kansallinen raportti esitellään YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa heinäkuun puolivälissä.

Erja Saarinen

Lue lisää

Muut teeman artikkelit

Uutinen

25.9.2020 13:31

Uutta dynaamista sisältöä: Katso miten 10 600 sote-yhdistystä sijoittuu Suomessa

Sote-järjestöt SOSTEn sote-järjestöjä esittelevällä verkkosivuilla on julkaistu artikkeleita, joista löytyy lukuisia uusia rekisteri- ja kyselyaineistoihin perustuvia dynaamisia visualisointeja järjestöistä. Interaktiiviset kartat, taulukot ja tilastografiikat esittävät uudella tavalla perustietoja sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Visualisointeja voi jakaa ja käyttää omiin esityksiinsä maksutta jokainen kiinnostunut.  SOSTEssa laaditut uudet järjestövisualisoinnit kertovat muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen jakautumisesta kuntiin ja maakuntiin, alan säätiöistä, millaisia uusia sote-yhdistyksiä Suomeen syntyy sekä järjestöjen tuottamista sosiaali- ja terveyspalveluista. Työn tueksi on […]

Uutinen

22.9.2020 10:00

Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia – 24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista

Perusturva Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS)* komitealle. Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon. Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK […]

Uutinen

18.9.2020 10:12

SOSTE: Rahoitusratkaisu sumensi sote-järjestöjen tulevaisuutta, työllisyyden hoidossa merkittäviä linjauksia, terveysverossa ei vieläkään edistytty

Kansalaisyhteiskunta Oli tärkeää, että ensi vuotta uhannut järjestötoiminnan avustamisen merkittävä alasajo ei toteutunut, vaan työ ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi voi jatkua.   Hallituksen budjettiriihen viestinnästä on kuitenkin saattanut syntyä käsitys, että hallitus kompensoi sote-järjestöille Veikkauksen tuoton aleneman budjettivaroin. Näin ei kuitenkaan ole. Sote-järjestöjen osalta kyse ei ole kompensaatiosta, koska tuottojen alenema paikataan valtaosin rahapelifuusion yhteydessä säästyneillä […]