Skip to content

SOSTEn selvitys: Tuloerot kääntyneet kasvuun – työttömät, lapsiperheet ja opiskelijat kärsijöinä

14.2.2018 7.52

Perusturva
EriarvoisuusSosiaaliturvaHyvinvointitalousPerusturvaToimeentulo

Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana. Perusturvaetuuksia on heikennetty erilaisilla toimenpiteillä, erityisesti indeksijäädytyksillä. Perusturvaetuuksien ostovoima on jäänyt jälkeen ja tulee jäämään jälkeen tulevina vuosina. Lisäksi perusturvaetuuksien varassa elävien ryhmien toimeentuloa on vaikeuttanut etuustulojen verotuksen kiristäminen. SOSTEn selvityksen mukaan leikkaukset ovat osuneet etenkin työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.

SOSTEn teettämässä selvityksessä tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta vuodesta 2012 vuoteen 2019.

”Sosiaali- ja terveysalan järjestöille välittyneen kokemustiedon perusteella toimeentulo on vaikeutunut viime vuosina useilla väestöryhmillä. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin vedottu siihen, että hallituskaudella tuloerot eivät ole kasvaneet. Tämä pitää paikkaansa vuoteen 2016 saakka, mutta selvityksemme perusteella on tapahtunut käänne eriarvoisuutta lisäävään suuntaan”, pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.

Ajanjaksolla 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia. Sen sijaan vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän.

Leikkaukset ovat osuneet myös työttömiin. Ilman indeksijäädytyksiä työttömän peruspäiväraha olisi vuonna 2019 noin 725 euroa kuukaudessa, mutta niiden vuoksi se on jäänyt alle 700 euroon. Työttömän toimeentuloon vaikuttaa myös se, että ankarimmin verotetaan työttömyysturvaa ja muita vastaavia sosiaalietuuksia.

Pienituloisimpien tilanteen heikkeneminen näkyy myös siinä, että asumistuen osuus vuokrasta on koko ajan pienentynyt. Tämä ja muu perusturvan heikentyminen yhdessä lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja toimeentulotukiriippuvuutta.

Indeksijäädytykset lopetettava

Eriarvoisuuden vähentämisen kannalta selvityksen tulokset ovat huolestuttavia. Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, meillä ei ole varaa harjoittaa politiikkaa, jossa pienituloiset kotitaloudet ovat suurimpia häviäjiä.

”Politiikkaan tarvitaan selkeä suunnanmuutos. Selvityksen perusteella on selvää, että indeksijäädytyksiä ei tule enää jatkaa ja aiempia leikkauksia tulee kompensoida”, Kiukas vaatii.

Vuoden 2018 indeksijäädytyksen kompensointi perusturvaetuuksiin maksaisi arviolta 100 miljoona. Pienituloisten ja perusturvan varassa elävien asemaa voidaan parantaa myös verotuksellisin toimin, esimerkiksi ulottamalla kunnallisveron ansiotulovähennys myös etuustuloihin. Tämä maksaisi noin 200 miljoonaa euroa. Näiden toimien yhteisvaikutus julkistalouteen on suunnilleen sama kuin vuodelle 2018 tehtyjen tuloveroalennusten.

”Perusturvan leikkaukset ovat heikentäneet yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien henkilöiden tilannetta. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Leikkausten perusteena ja oikeutuksena käytettiin valtion talouden heikkoa tilannetta ja näkymää. Nyt näkymä on muuttunut, talous kasvaa. Jos hallitus haluaa pitää kaikki mukana, se peruu indeksien jäädytykset”, pääsihteeri Kiukas toteaa.

Lisätietoja

Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 592 4287, vertti.kiukas(at)soste.fi

Anne Perälahti, tutkimuspäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 050 411 1734, anne.peralahti(at)soste.fi

Anna Järvinen, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 050 586 5677, anna.jarvinen(at)soste.fi

Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 050 308 6870, jussi.ahokas(at)soste.fi

Lue lisää

SOSTE-selvitys: Esimerkki- ja simulointilaskelmia sosiaaliturvan muutoksista 2012–2019 (Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen) (pdf)

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.4.2019 10:56

Yli 420 000 asiakasmaksua päätyi ulosottoon vuonna 2018 – kasvua edellisvuodesta lähes viidennes

Vuonna 2018 julkisista palveluista määrätyistä asiakasmaksuista 420 961 kappaletta päätyi ulosottoon. Tämä on viidenneksen enemmän kuin vuonna 2017. Mukana on esimerkiksi noin 69 000 terveyskeskusmaksua sekä reilu 34 000kappaletta lasten varhaiskasvatusmaksuja. Sosiaali- ja terveyspalveluista vireille tulleita ulosottotapauksia oli yhteensä 386 471 kappaletta. Luvut pohjautuvat Valtakunnanvoudinvirastolta saatuihin tietoihin. –Koska suurimpia maksuja maksavat väestöryhmät, joilla on vähiten rahaa, on perusteltua […]

Uutinen

15.4.2019 13:55

SOSTEn ja EAPN-Finin EU-ohjausjaksoon liittyvät varjosuositukset: köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähennettävä

Euroopan unionin vuotuinen ohjausjakso on edennyt vaiheeseen, jossa Suomen kansallinen uudistusohjelma on juuri julkaistu. Sitä edelsi Euroopan komission helmikuussa jokaiselle jäsenmaalle laatima maaraportti. Ohjausjakson seuraavassa vaiheessa komissio antaa maakohtaiset suositukset Suomelle kesäkuun alussa. SOSTE ja EAPN-Fin ovat laatineet omat varjosuosituksensa komission suosituksille. SOSTE ja EAPN-Fin esittävät suosituksissaan, että Suomen on ryhdyttävä suunnitelmallisesti vähentämään köyhyyttä ja […]

Uutinen

4.4.2019 12:59

Perustulokokeiluun osallistuneilla vähemmän stressiä ja vahvempi luottamus yhteiskuntaan

Suomessa vuosina 2017–2018 toteutetusta perustulokokeilusta julkaistiin lisää tuloksia 4. huhtikuuta. Ne antavat tärkeää pohdittavaa sosiaaliturvan uudistamisen pohjaksi, vaikka ne koskevat vasta ensimmäistä kokeiluvuotta ja tutkimusasetelmassa on rajoitteita ja vastausprosentti on alhainen. Havainnot tukevat myös SOSTEn ja sote-järjestöjen joustavan perusturvan periaatteita, joissa muun muassa painotetaan riittävän perusturvan merkitystä ihmisten toimintakyvyn ja luottamuksen rakentajana. Taloushuolien ja stressin […]