Yli puolet eduskuntapuolueista katsoo, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin tehdyt leikkaukset ovat olleet liian suuria. Samalla valtaosa puolueista arvioi, ettei julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto pysty korvaamaan järjestöjen tekemää työtä. Näkemykset käyvät ilmi SOSTEn tuoreesta eduskuntapuoluekyselystä.
Kyselyn perusteella kuusi yhdeksästä eduskuntapuolueesta pitää jo toteutettuja leikkauksia liian suurina. Täysin samaa mieltä väitteen kanssa ovat SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ja jokseenkin samaa mieltä keskusta, RKP ja kristillisdemokraatit.
Selkeimmin eri linjalla väitteen kanssa on perussuomalaiset, jonka mukaan verovaroin rahoitettua järjestötoimintaa tulisi pikemminkin tarkastella kriittisesti, varsinkin tässä taloustilanteessa. Heidän mukaansa leikattavaa löytyy yhä.
”Sote-järjestöihin kohdistuneita leikkauksia pitävät liian suurina erityisesti oppositiopuolueet. Myös hallituspuolueista sekä RKP että kristillisdemokraatit suhtautuvat varauksella tehtyihin leikkauksiin, muistuttaen kuitenkin julkisen talouden tilanteesta. Kehysriihi toimii käytännössä mittarina sille, kuinka paljon hallitus on valmis arvostamaan sote-järjestöjen työtä myös rahoituspäätöksissä”, summaa SOSTEn viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru.
”Perussuomalaisten jyrkkä kanta ei tullut yllätyksenä, sillä puolue on ollut näkyvästi esittämässä lisäleikkauksia sote-järjestökentälle”, Kiuru jatkaa.
SDP:n mukaan sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä on parannettava ja samalla on kehitettävä toiminnan vaikuttavuutta. SDP:n mukaan järjestöjen työllä saadaan kustannuspainetta pois julkiselta sosiaali- ja terveyssektorilta.
Vihreiden näkemyksen mukaan laajat ja ennakoimattomasti kohdentuvat järjestöihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset ovat yksiselitteisen väärä tie aikoina, jolloin työttömyys ja köyhyys lisääntyvät ja sosiaaliturvaa leikataan.
Jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa oleva kokoomus painottaa julkisen talouden velkaantumista ja katsoo, että säästöjä on jouduttu kohdentamaan laajasti eri puolille yhteiskuntaa. Puolueen mukaan myös järjestöjen on kyettävä tehostamaan toimintaansa.
Liike Nyt ei asetu yksiselitteisesti kummallekaan puolelle, vaan korostaa kokonaisarviota, jossa punnitaan samanaikaisesti julkisen talouden kestävyyttä ja järjestöjen työn merkitystä.
Leikkausten vaikutukset huolestuttavat
Useat puolueet katsovat, että leikkausten mittakaava uhkaa juuri niitä toimintoja, joita julkinen sektori ei pysty paikkaamaan.
Vasemmistoliitto arvioi leikkausten murentavan kolmannen sektorin luomaa hyvinvointia. Keskusta puolestaan varoittaa, että leikkausten kokoluokka vaarantaa ruohonjuuritason vapaaehtoistyötä.
RKP kuvaa järjestöjen työtä monin paikoin korvaamattomaksi ja toteaa, että ilman talouden niukkuutta näin mittavia leikkauksia olisi voitu välttää.
Kristillisdemokraatit puolestaan myöntää, että leikkaukset osuvat tärkeään ennaltaehkäisevään työhön, mutta muistuttaa, että Suomen julkisen talouden tilanne on ollut sellainen, että sopeutustoimilta ei ole voitu kokonaan välttyä.
Järjestöjen rooli nähdään laajasti korvaamattomana
Sote-järjestöt tarjoavat esimerkiksi neuvontaa, vertaistukea, matalan kynnyksen tukea, vapaaehtoistoimintaa sekä chat-palvelujen ja kriisipuhelimen kaltaisia nimettömiä auttamisen kanavia. Järjestöjen toiminta täydentää hyvinvointialueiden palveluja.
”Raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarve kasvaa, kun varhaista tukea ja ongelmien ennaltaehkäisyä vähennetään”, Ulla Kiuru toteaa.
Lähes kaikki puolueet katsovat, ettei julkinen sektori pysty korvaamaan järjestöjen työtä.
Täysin samaa mieltä väitteen kanssa ovat SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja keskusta, ja jokseenkin samaa mieltä kokoomus, kristillisdemokraatit, RKP ja Liike Nyt. Ainoastaan perussuomalaiset suhtautuu väitteeseen kriittisemmin.
”Puolueiden perusteluissa korostuu erityisesti järjestöjen kyky tavoittaa ihmisiä, joita julkinen sektori ei aina saavuta. Myös vapaaehtoistyön merkitys korostuu”, Ulla Kiuru kertoo.
SDP muistuttaa, että järjestöt toimivat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien parissa ja usein joustavammin kuin julkinen sektori. Vasemmistoliitto puolestaan painottaa järjestöjen elintärkeää roolia osana palvelujärjestelmää ja vihreät järjestöjen tärkeää asemaa myös asiakkaiden äänen viemisessä sote-palveluihin.
Keskusta muistuttaa, että leikkaukset lisäävät painetta julkisella puolella, jossa ei ole edellytyksiä tarjota kaikkia palveluita laadukkaasti tai lainkaan.
Myös kokoomus tunnistaa järjestöjen erityispiirteet ja toteaa, että ne tekevät työtä, jota julkinen sektori ei ainakaan nopeasti tai sellaisenaan pysty korvaamaan erityisesti matalan kynnyksen tuessa, vertaistoiminnassa ja arjen läheisessä auttamisessa.
Perussuomalaisten mielestä osa julkisesti rahoitetuista järjestöistä tekee arvokasta työtä, jota ei kannata siirtää hyvinvointialueiden tehtäväksi. Puolueen mukaan kuitenkin osasta nykyisin järjestöjen tekemästä työstä voisivat hyvinvointialueet ottaa aiempaa suuremman vastuun.
Kysely toteutettiin 8.4. – 15.4.2026. Kysely lähetettiin puoluesihteereille.
Mitä SOSTE kysyi?
Suomella on pitkä historia järjestötoiminnassa, ja maassamme toimii laaja sekä monipuolinen sosiaali- ja terveysjärjestökenttä. Sote-järjestöissä on yli miljoona jäsentä ja niissä toimii puoli miljoonaa vapaaehtoista. Järjestöt auttavat esimerkiksi lapsiperheitä, nuoria, kriisejä kohdanneita, vanhuksia, yksinäisiä, muistisairaita, pitkäaikaissairaita, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään – apua tarvitsevia, ja usein yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.
SOSTEn vuodenvaihteessa 2025–2026 tekemään kyselyyn vastanneista ja leikkausten kohteeksi joutuneista sote-järjestöistä 32 prosenttia irtisanoo henkilöstöä ja 36 prosenttia lopettaa määräaikaisia työsuhteita. Koska järjestöjen toiminta on työvoimavaltaista, järjestöt ovat joutuneet supistamaan ja lopettamaan monia tärkeitä palvelujaan, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa. Nuorisoasumisen tukitoiminta sekä tuettu lomatoiminta lukuun ottamatta lasten kesäleirejä loppuvat kokonaan.
Jopa kolmannes SOSTEn Sosiaalibarometri-kyselyyn (2025) vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen auttamistyön kannalta keskeisiä valtionavustuksia on kuitenkin päätetty leikata vuoteen 2024 verrattuna lähes 40 prosentilla eli 140 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen apuun siis nojataan, mutta samaan aikaan niiden toimintaedellytyksiä heikennetään merkittävästi.
—
VÄITE 1: Jo toteutuneet sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten leikkaukset ovat olleet liian suuria.
1 = Täysin samaa mieltä: SDP, vasemmistoliitto, Vihreät
2 = Jokseenkin samaa mieltä: Kristillisdemokraatit, RKP, keskusta
3 = Ei samaa eikä eri mieltä: Liike Nyt
4 = Jokseenkin eri mieltä: Kokoomus
5 = Täysin eri mieltä: Perussuomalaiset
6 = Puolueellamme ei ole kantaa tähän asiaan
Täysin samaa mieltä: SDP
Sote-järjestöt lisäävät osallisuutta ja tekevät merkittävää ennaltaehkäisevää, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä on parannettava ja niitä tuettaessa on samalla kehitettävä toiminnan vaikuttavuutta. Tällä työllä saadaan kustannuspainetta pois julkiselta sosiaali- ja terveyssektorilta.
Olemme esittäneet vaihtoehtobudjeteissamme sote-järjestöjen rahoitukseen kymmenien miljoonien eurojen lisäystä verrattuna hallituksen budjetteihin. Panostukset ihmisten kykyyn huolehtia omasta terveydestään ja ennaltaehkäistä jo todettujen sairauksien vakavoitumista maksavat itsensä takaisin.
Täysin samaa mieltä: Vihreät
Sote-järjestöjen tekemä työ parantaa todistetusti ihmisten hyvinvointia ja kannattelee vaikeissa tilanteissa. Aikoina, jolloin työttömyys lisääntyy, sosiaaliturvaa leikataan ja yhä useampi lapsiperhe elää köyhyydessä tai niukkuudessa, järjestöjen merkitys korostuu. Tässä tilanteessa laajat ja ennakoimattomasti kohdentuvat järjestöihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset ovat yksiselitteisen väärä tie.
Täysin samaa mieltä: Vasemmistoliitto
Järjestöihin viime vuosina kohdistetut ennennäkemättömän suuret rahoitusleikkaukset murentavat kolmannen sektorin luomaa hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitusta on vahvistettava sekä valtakunnallisin että alueellisin rahoituskeinoin. Kansalaisyhteiskunnan riippumattomuuden turvaamiseksi on painotettava yleisavustuksia. Hyvinvointialueiden ja kuntien on kehitettävä ja syvennettävä yhteistyötään kolmannen sektorin kanssa.
Jokseenkin samaa mieltä: Kristillisdemokraatit
On rehellistä todeta, että sosiaali‑ ja terveysjärjestöihin kohdistuneet leikkaukset ovat mittavia, eikä niitä pidä vähätellä. Ne osuvat tärkeään ennaltaehkäisevään työhön. Samalla Suomen julkisen talouden tilanne on ollut sellainen, että sopeutustoimilta ei ole voitu kokonaan välttyä.
Jokseenkin samaa mieltä: RKP
Sote-järjestöt ovat erittäin tärkeä osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää, ja niiden tekemä työ on monin paikoin korvaamatonta.
Haastavassa valtiontalouden tilanteessa on jouduttu tekemään hyvin vaikeita päätöksiä. Jos käytettävissä olisi enemmän varoja, näin mittavia leikkauksia olisi voitu välttää. RKP on johdonmukaisesti pitänyt esillä kolmannen sektorin tärkeää roolia ja sitä arvokasta työtä, jota sote-järjestöt tekevät.
STEA-avustusten määrärahojen pienentyessä järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi RKP työskentelee myös sen eteen, että sosiaali- ja terveysalan järjestöille tehdyt lahjoitukset oikeuttaisivat lahjoitusvähennykseen verotuksessa.
Jokseenkin samaa mieltä: Keskusta
Julkisen talouden sopeuttaminen on välttämätöntä ja on realismia, että myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia on jouduttu leikkaamaan. Mutta niiden kokoluokka on liian suuri ja vaarantaa näin ruohonjuuritason vapaaehtois- ja muuta työtä.
Ei samaa, eikä eri mieltä: Liike Nyt
Valtionavustusten leikkausten suuruutta on syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä julkisen talouden kestävyys että järjestöjen tekemän työn merkitys. Nykyisessä taloustilanteessa julkisen talouden sopeuttamistoimet koskettavat väistämättä laajasti eri toimijoita, ja on perusteltua, että myös järjestösektori osallistuu näihin talkoisiin. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, etteivät leikkaukset ole niin mittavia, että ne heikentävät olennaisesti järjestöjen kykyä tuottaa tukea, ennaltaehkäiseviä palveluja ja täydentää julkista palvelujärjestelmää.
Jokseenkin eri mieltä: Kokoomus
Suomen julkinen talous on vaarallisen velkaantunut, minkä vuoksi säästöjä on jouduttu kohdistamana laajasti eri puolille yhteiskuntaa. Sote-järjestöjen tärkeää työtä tuetaan valtionavustuksilla edelleen, mutta kuten muidenkin verovaroilla toimivien organisaatioiden, myös järjestöjen on kyettävä tehostamaan toimintaansa.
Täysin eri mieltä: Perussuomalaiset
Veronmaksaja rahoittaa edelleen hyvin paljon sellaista järjestötoimintaa, jonka rahoittaminen veronmaksajan kukkarosta ei olisi perusteltua ylipäätäänkään mutta ei varsinkaan tässä taloustilanteessa. Leikattavaa löytyy yhä.
VÄITE 2: Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ei pysty korvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemää työtä.
1 = Täysin samaa mieltä: SDP, vasemmistoliitto, keskusta, vihreät
2 = Jokseenkin samaa mieltä: kokoomus, KD, RKP, Liike Nyt
3 = Ei samaa eikä eri mieltä:
4 = Jokseenkin eri mieltä: Perussuomalaiset
Täysin samaa mieltä: SDP
Järjestöt tukevat työllään ja hoitavat osittain hyvinvointialueiden tehtäviä. Yhä useampi suomalainen käyttää näiden järjestöjen palveluita, kun alueet sopeuttavat toimintaansa. Järjestöt toimivatkin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien parissa. Julkinen sektori ei usein tavoita näitä ihmisiä ja järjestöt toimivat julkista puolta joustavammin heidän parissaan.
Täysin samaa mieltä: Vasemmistoliitto
Järjestöjen elintärkeä rooli on tunnustettava. Järjestöjen valtionavustusten tason on oltava pitkäjänteisesti ennakoitavissa ja pysyvästi riittävällä tasolla. Järjestöjen osaamista on hyödynnettävä laajasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lakisääteisissä tehtävissä kolmannen sektorin roolin on täydentävä.
Täysin samaa mieltä: Keskusta
Julkinen, yksityinen ja yhteisöjen vapaaehtoisvoimin tarjoamat palvelut ovat yhtä arvokkaita. Siksi on surullista, että nykyinen hallitus ei näytä arvostavan järjestöjen tekemää työtä. Leikkaukset lisäävät painetta julkisella puolella, jossa ei ole edellytyksiä tarjota kaikkia palveluita laadukkaasti tai lainkaan.
Täysin samaa mieltä: Vihreät
Järjestöjen toiminnassa keskeistä on ihmisten oman äänen kuuleminen ja ihmisten vertaisilleen suunnittelema ja toteuttama toiminta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lähtökohta on täysin toinen. Tämän vuoksi järjestöjen rooli on korvaamaton niin ihmisten auttamisen ja tukemisen, hyvinvoinnin lisäämisen kuin kriisitilanteiden syvenemisen ehkäisyn kannalta. Järjestöillä on tärkeä asema myös asiakkaiden äänen viemisessä sote-palveluihin.
Jokseenkin samaa mieltä: Kokoomus
Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät paljon sellaista työtä, jota julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ei pysty ainakaan nopeasti tai sellaisenaan korvaamaan. Ne täydentävät julkisia palveluja tavoilla, jotka perustuvat matalaan kynnykseen, vapaaehtoisuuteen, vertaistukeen ja ihmisten arjen tuntemukseen. Järjestöillä on tärkeä rooli esimerkiksi vapaaehtoistyön koordinoinnissa, vertaistuen tarjoamisessa ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tavoittamisessa. Siksi ne ovat olennainen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Jokseenkin samaa mieltä: KD
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työssä on vahvuuksia, joita julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ei sellaisenaan pysty kokonaan korvaamaan. Kuten matala kynnys tavoittaa asiakkaita. Samalla julkisen sektorin tulee kuitenkin myös itse panostettava nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Ilman varhaista tukea ongelmat kasvavat ja kuormittavat lopulta koko palvelujärjestelmää. Julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö on erittäin tärkeää.
Jokseenkin samaa mieltä: RKP
Sote-järjestöjen rooli erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä on hyvin tärkeä. Järjestöjen tekemä työ on monin paikoin korvaamatonta. Järjestöissä on myös laajaa osaamista. Julkinen sektori ei pysty korvaamaan järjestöjen roolia tai yksin tarjoamaan kaikkia niitä palveluja, joita kolmannella sektorilla tuotetaan. Erityisesti matalan kynnyksen tuessa, ennaltaehkäisevässä työssä ja vertaistoiminnassa sote-järjestöt ovat hyvin tärkeitä ja julkista palveluntuotantoa täydentäviä. Sote-järjestöillä on myös osaamista ja kykyä osallistaa ja aktivoida vapaaehtoisvoimia, joka omalta osaltaan luo lisää hyvinvointia.
Jokseenkin samaa mieltä: Liike Nyt
Järjestöt tuottavat usein sellaista matalan kynnyksen tukea, vertaistoimintaa ja ennaltaehkäiseviä palveluja, jotka täydentävät julkista järjestelmää joustavasti ja kohdennetusti. Ne tavoittavat myös ryhmiä, joita julkiset palvelut eivät aina saavuta yhtä tehokkaasti. Tällaisen toiminnan siirtäminen julkisen sektorin vastuulle vaatisi lisäresursseja, aikaa ja uudenlaisten toimintamallien kehittämistä.
Jokseenkin eri mieltä: Perussuomalaiset
Osa julkisesti rahoitetuista järjestöistä tekee arvokasta työtä, jota ei kannata siirtää hyvinvointialueiden tehtäväksi. Osasta nykyisin järjestöjen tekemästä työstä voisivat hyvinvointialueet ottaa aiempaa suuremman vastuun. Ja sitten on se osa järjestökenttää, jonka rahoittamista veronmaksajan kukkarosta ei voi älyllisesti eikä moraalisesti mitenkään perustella.