Pääministeri Petteri Orpon hallitus sopi budjettiriihessä uusista, noin miljardin euron suuruisista säästöistä.
Hallitus hylkäsi valtiovarainministeri Riikka Purran ehdotuksen, jonka mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin olisi kohdistettu 100 miljoonan euron tuhoisa lisäleikkaus. SOSTE on tästä tyytyväinen ja kiittää hallitusta siitä, että järjestöjen avustuksiin ei ainakaan tällä erää tehty enää uusia leikkauksia.
Vaikka uusia leikkauksia ei nyt tehdä, jo päätetyt avustusleikkaukset ovat huomattavia. Vuosina 2024–2027 sote-järjestöjen valtionavustuksista leikataan yhteensä 140 miljoonaa euroa, mikä on yli kolmasosa avustuksista.
”Näin suuri leikkaus sote-järjestöjen valtionavustuksista heikentää merkittävästi järjestöjen kykyä auttaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Koska hyvinvointialueilla ei ole resursseja järjestää järjestöjen tarjoamia palveluita, leikkaus kohdistuu lopulta haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, jotka uhkaavat jäädä vaille palveluita ja pudota turvaverkkojen ulkopuolelle”, varoittaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
SOSTE vaatiikin, että vuodelle 2027 kaavailtu avustusleikkaus perutaan.
”Tämä on vähintä, mitä hallituksen pitää tehdä, jotta järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ei romutu”, Kiukas painottaa.
Sote-järjestöihin kohdistuvien leikkausten on tarkoitus ajoittua siten, että avustukset vähenevät 35 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 25 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Järjestöjen työ säästää kustannuksia
SOSTE on arvioinut, että kukin sote-järjestöjen valtionavustuksiin käytetty euro säästää julkisen sektorin kustannuksia välittömästi yli 1,4 euroa. Sote-järjestöjen palvelut ovat kustannustehokkaita, koska valtionavustuksilla rahoitetussa toiminnassa toimii vuosittain noin 200 000 vapaaehtoista. Lisäksi järjestöjen ennaltaehkäisevät palvelut vähentävät kalliimpien palveluiden tarvetta julkisella sektorilla.
”Leikkaus sote-järjestöjen valtionavustuksista on samalla leikkaus vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoiset eivät organisoidu itsestään, vaan tehokas vapaaehtoistoiminta vaatii resursseja, joilla vapaaehtoisia koulutetaan ja ohjataan. Lisäksi järjestöjen ennaltaehkäisevästä työstä leikkaaminen nimenomaan kasvattaa kustannuksia lisäämällä ihmisten ongelmia. Leikkaamalla järjestöjen työstä ei saada säästöjä”, Kiukas toteaa.
Leikkauksilla paikataan tehottomia veronkevennyksiä
Kevään puoliväliriihessä Orpon hallitus päätti laskea ylimmät rajaveroasteet 52 prosenttiin ja alentaa yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä. Kevennykset vähentävät verotuloja noin 1,2 miljardilla eurolla vuodessa.
”Ilman suurituloisille kohdennettuja veronkevennyksiä hallituksen ei tarvitsisi enää tehdä miljardin euron sopeutustoimia. Ylimpien rajaveroasteiden ja yhteisöverokannan alentamista on perusteltu kasvutoimina, mutta tutkimusten mukaan niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun. Tällaiset päätökset eivät tasapainota budjettia – päinvastoin”, painottaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Hallitus paikkaa veronkevennysten budjettiin jättämää aukkoa muun muassa leikkaamalla kotoutumisesta, T&K-menoista ja vuokra-asuntojen rakentamiseen käytetyistä ARA-lainoista. Lisäksi hallitus mahdollistaa Valtion eläkerahastolle suuremman riskinottokyvyn, jotta rahaston tuottoja voitaisiin tulouttaa enemmän valtion budjettiin.
”Hallitus kompensoi tehottomia ja kalliita veronkevennyksiä leikkaamalla aidosti hyödyllisistä kohteista. Kotoutumispalveluilla edistetään maahanmuuttajien työmarkkinaosallistumista, T&K-panostukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista kiihdyttää talouskasvua ja ARA-lainoilla on turvattu asuntorakentamista suhdanteiden yli. Tehottomien yritystukien ja Kela-korvausten karsiminen sekä alkoholin ja tupakan nykyistä kireämpi verottaminen ovat sen sijaan kannatettavia toimia, sillä niillä ei ole positiivisia vaikutuksia talouteen tai terveyteen”, toteaa Kyyrönen.