Valtaosa työllisyysalueiden johtajista ja lautakuntien jäsenistä pitää alueiden rahoitusratkaisua ongelmallisena. Työllisyysalueiden johtajista 75 prosenttia ja päätöksiä tekevistä lautakuntien jäsenistä 49 prosenttia arvioi rahoitusmallin joko huonoksi tai melko huonoksi, kertoo SOSTEn Sosiaalibarometri-kysely.
Myönteisiä arvioita työllisyysalueiden rahoitusmallista antaa johtajista 17 prosenttia ja päättäjistäkin vain 28 prosenttia.
Työllisyysalueiden rahoitusmallin muuttamista esittää peräti 96 prosenttia työllisyysalueiden johtajista ja 59 prosenttia päättäjistä.
”Työllisyysalueiden vuoden 2023 tilanteeseen perustunut alkuvaiheen rahoitus on ollut riittämätön työttömyyden noustua rajusti. Lisäksi rahoitusmalli kannustaa pikemminkin tekemättömyyteen. Ratkaisuja rahoitusmallin kipukohtiin tarvitaan pikaisesti”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.
Rahoitusmalli on riittämätön nykyisessä työttömyystilanteessa eikä kannusta pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen
Suomessa on 45 työllisyysaluetta. Alueet aloittivat toimintansa vuoden 2025 alussa, kun työllisyyden hoito siirtyi valtiolta kunnille.
Työllisyysalueiden kunnat vastaavat työvoimapalveluista ja osin työttömyysturvan kustannuksista. Kunnille myönnetään lakisääteisiin työvoimapalveluihin ja työttömyysturvaan yleiskatteellista valtionosuutta.
Sosiaalibarometrin perusteella valtionosuus koetaan laajasti riittämättömänä. Sen kriteerit kuvaavat työllisyys- ja väestötilannetta viiveellä, jolloin rahoitus ei reagoi nopeisiin työllisyyden suhdannevaihteluihin. Kuntien rahoitusvastuu työttömyysetuudesta myös kasvaa työttömyyden pitkittyessä 10 prosentista 50 prosenttiin. Rahoitusmallin ajatellaan kannustavan kuntia tehokkaisiin työvoimapalveluihin ja työttömien nopeaan työllistämiseen. Ilman työpaikkoja kasvavia työttömyysturvamenoja eli niin sanottuja ”sakkomaksuja” on kuitenkin vaikea hillitä.
Sosiaalibarometrin vastausten perusteella työllisyysalueiden nykyistä rahoitusmallia ei pidetä kannustavana. Työttömiä aktivoivat ja kuntouttavat palvelut, kuten palkkatukityö tai työkokeilut, eivät katkaise kunnan työttömyysturvakustannusten nousua. Ne eivät enää kerrytä myöskään työnhakijan työssäoloehtoa.
Vastaajat ehdottivat rahoitusmalliin kannustimia pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja koulutukseen ohjaamiseen. Myös vieraskielisten osuus tulisi huomioida nykyistä paremmin.
Näin työllisyysalueiden rahoitusmallia pitäisi muuttaa
SOSTEn Päivi Kiiskinen katsoo, että kuntien sakkomaksut tulisi jäädyttää matalasuhdanteessa ja valtion rahoitusosuutta olisi nostettava alueilla, joilla pitkäaikaistyöttömyys on korkea. Uuden rahoitusmallin tulisi aidosti kannustaa kuntia panostamaan myös vaikeasti työllistyvien palveluihin.
”Nopein ratkaisu on muuttaa rahoitusmallia määräaikaisesti niin, että palveluihin osallistuminen katkaisee sakkomaksuosuuden. Siten nyt työttömyysturvaan käytetyt passiivirahat saadaan aktiiviseen käyttöön, työttömät pääsevät palveluihin ja palkkatuettuun työhön”, Kiiskinen sanoo.
Lataa ennakkotiedot kokonaisuudessaan:
Tulokset ovat ennakkotietoja Sosiaalibarometri 2026 -tutkimuksesta, joka julkaistaan kokonaisuudessaan huhtikuussa. Tutkimusaineisto on kerätty marraskuussa 2025. Kyselyyn vastasi 174 työllisyysalueen johtajaa, päällikköä ja lautakuntien jäsentä 44 työllisyysalueelta. Sosiaalibarometrin toteuttaa SOSTE.