Yhdistyslain 35. §:n mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus ja hallituksella puheenjohtaja. Lain. 8 §:n mukaan yhdistyksen säännöissä on määrättävä yhdistyksen hallituksen jäsenten lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi.
Yhdistyksen hallitus voi tulla vajaalukuiseksi eri syistä. Edellinen kuukauden kysymys koski hallituksen jäsenten eroamisia ja erottamisia. Näiden syiden lisäksi hallituksen jäsenen toimikausi voi jäädä kesken esimerkiksi kuoleman takia tai siksi, että hän kesken toimikauden menettää yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen edellyttämän kelpoisuutensa toimia hallituksen jäsenenä. Yhdistyslain mukaan hallituksen jäsen menettää kelpoisuutensa, jos hänet asetetaan konkurssiin. Hallituksen puheenjohtajaa koskevat myös yhdistyslain mukaiset kelpoisuusehdot, joiden mukaan puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen, ja hänellä tulee olla asuinpaikka Suomessa, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä asuinpaikkavaatimuksesta.
Yhdistys voi aina täydentää vajaalukuiseksi muodostunutta hallitusta valitsemalla tehtävästään poistuneen hallituksen jäsenen tilalle tämän jäljellä olevan toimikauden ajaksi uuden jäsenen. Hallitusta on aina täydennettävä, jos hallitus ei vajaalukuisuutensa takia enää ole päätösvaltainen.
Hallituksen päätösvaltaisuus
Yhdistysoikeudessa ja järjestökäytännössä vakiintunut tulkinta on, että yhdistyksen hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet jäsenistä, mikäli yhdistyksen säännöissä ei ole määrätty muista päätösvaltaisuuden edellytyksistä. Jos yhdistyksen säännöissä on hallituksen jäsenten kiinteän lukumäärän sijaan määrätty vähimmäis- ja enimmäismäärästä, päätösvaltaisuuden edellytys lasketaan hallituksen jäsenten määrän perusteella.
Yhdistysten säännöissä on usein määrätty edellä mainitusta lähtökohdasta poikkeavista päätösvaltaisuusedellytyksistä. Tyypillinen on esimerkiksi sääntömääräys, jonka mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä. Tällaisessa tapauksessa hallitus menettää päätösvaltaisuutensa välittömästi puheenjohtajan eroamisen, erottamisen, kuoleman tai kelpoisuuden menetyksen vuoksi, mikäli yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen kokous tai valtuusto valitsee hallituksen puheenjohtajan, eikä hallituksella ole varapuheenjohtajaa.
Usein yhdistyksillä kuitenkin on sääntöjensä mukaan hallituksen varajäseniä ja vähintään yksi varapuheenjohtaja. Tällöin, jos hallituksen jäsenen tai puheenjohtajan tehtävä tulee kesken toimikauden avoimeksi, sijalle tulee varajäsen tai -puheenjohtaja eikä päätösvaltaisuusedellytys näin jää täyttymättä.
Kokous, jossa hallitusta täydennetään
Yhdistyslain 23. §:n mukaan hallituksen jäsenten valitsemisista ja erottamisista on päätettävä yhdistyksen tai, jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa.
Tilanteessa, jossa hallitus on vajaalukuisuutensa vuoksi menettänyt päätösvaltaisuutensa, on sen mahdollisimman viipymättä kutsuttava koolle yhdistyksen tai sääntöjen niin määrätessä valtuutettujen kokous täydentämään hallitusta. Usein tämä tarkoittaa yhdistyslain 20. §:n 2. momentin mukaisen yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle kutsumista.
Vaikka hallituksen päätösvaltaisuusedellytys edelleen täyttyisi, on suositeltavaa, että kesken toimikauden avoimeksi jääneet hallituksen jäsenten tehtävät täytetään seuraavassa yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa, mikäli varajäseniä ei ole.
SOSTEn lakimiehet vastaavat verkkosivujemme Kuukauden kysymys -palstalla kerran kuukaudessa ajankohtaisiin järjestökentän kysymyksiin.