SOSTE vaatii, että EU:n poliittisen mainonnan asetusta sovellettaessa varmistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen. Asetus saattaa johtaa sananvapauden ja kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksien kaventamiseen.
Euroopan parlamentin ja neuvoston uudella poliittista mainontaa koskevalla asetuksella pyritään tyrehdyttämään disinformaatiota ja ihmisten manipulointia. Siihen pyritään varmistamalla mainonnan avoimuus ja rajoittamalla erilaisten henkilökohtaisiin tietoihin ja/tai ominaisuuksiin perustuvien kohdentamistekniikoiden käyttöä. SOSTE pitää asetuksen tavoitteita tärkeinä, mutta huomauttaa, että asetuksen soveltamisala on liian epämääräinen ja tulkinnanvarainen.
– On ensiarvoisen tärkeää puolustaa demokratiaa aikana, jolloin tiedon manipulointi ja hybridivaikuttaminen leviävät voimalla. Mutta samalla on varottava sääntelyn ylilyöntejä, jotka voivat rajoittaa kansalaisyhteiskunnan vapautta, SOSTEn lakimies Kirsi Väätämöinen toteaa.
Järjestöt leimautumassa poliittisiksi toimijoiksi?
Suurin huolenaihe liittyy poliittisen mainonnan määritelmään. Asetuksen mukaan poliittista mainontaa on mikä tahansa viesti, joka on omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin. SOSTEn mukaan tämä saattaa johtaa siihen, että järjestöjen vaikuttamistoiminta voidaan tulkita virheellisesti tai – joissakin valtioissa jopa tarkoitushakuisesti – poliittiseksi mainonnaksi.
Kansalaisjärjestöjen keskeinen tehtävä on tuoda heikompien ääntä kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Jos tämä leimataan poliittiseksi mainonnaksi, vaarana on, että järjestöt joutuvat kohtuuttoman byrokratian ja kustannusten kohteeksi – tai jopa vaikenemaan.
Esimerkiksi kannustamista vaaleihin osallistumiseen ei tule pitää poliittisena mainontana, ellei oteta kantaa ehdokkaisiin tai puolueisiin. Yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen on järjestön mukaan osa demokraattista tehtävää, ei kampanjointia.
Tietosuoja ja pelko häirinnästä
SOSTE kantaa huolta myös siitä, että asetuksen edellyttämiin avoimuusilmoituksiin on määrä kerätä ja esittää tietoa poliittisen mainoksen kattavuudesta katselukertojen määränä ja yksityishenkilöiden sitoutumisesta siihen. Riippuen siitä, millaisin otoksin ja tavoin tietoa kerätään, tällainen data voisi olla altis väärinkäytöksille, etenkin maissa tai tilanteissa, joissa poliittista toimintaa pyritään rajoittamaan.
Silloin avoimuudesta voisikin tulla ase demokratiaa vastaan. Jos viranomaisilla tai muilla toimijoilla on pääsy tarkkaan tietoon viestinnän levinneisyydestä ja vuorovaikutuksesta, sitä voidaan käyttää painostukseen tai häirintään.
Vielä voi ja pitää vaikuttaa
SOSTE kehottaa kaikkia toimimaan aktiivisesti EU-tasolla niin, että asetuksen soveltamisohjeet rajataan tarkasti vain varsinaiseen poliittiseen mainontaan. Erityisesti on varmistettava, ettei järjestöjen normaalia yhteiskunnallista toimintaa tulkita asetuksen piiriin kuuluvaksi.
Lisäksi SOSTE kannattaa oikeusministeriön esitystä, jonka mukaan valvonnassa tulisi ensisijaisesti nojata ohjaukseen ja neuvontaan, ei rangaistuksiin. Kansalaisyhteiskunnan roolia on vahvistettava, ei heikennettävä.
