SOSTEn tammikuisessa Yhdessä tulevaisuuteen -tapahtuman työpajassa sote-järjestöt ja niiden sidosryhmät etsivät Sinisen meren strategian neljän kysymyksen avulla ratkaisuja siihen, mitä järjestöjen ajattelu- ja toimintatavoissa tai toimintaympäristössä tulisi poistaa, vähentää, vahvistaa tai luoda uutta järjestöjen yhteiskunnallisen arvon vahvistamiseksi.
Työskentely tuotti 201 ideaa, jotka tiivistyivät tekoälyavusteisesti lopulta 17 teemaan ja etenivät jatkokeskusteluun toukokuun Järjestöristeilylle sekä tämän blogin pohjaksi. Teemat on lihavoitu ja sen jälkeen kirjattu esimerkkejä työpajaan osallistujien kirjauksista.
Mitä pitäisi poistaa tai vähentää?
- Vastakkainasettelua, siiloutumista ja keskinäistä kilpailua: ”me vastaan ne” -ajattelua, reviiriajattelua, pelkässä järjestömaailmassa toimimista, järjestöjen keskinäistä kilpailua, pääkaupunki vs. muu Suomi -jaottelua.
- Pelkoa, muutosvastarintaa ja rohkeuden puutetta: vanhasta luopumisen ja epäonnistumisen pelkoa, epäluuloisuutta ja vastustukseen jumiutumista.
- Negatiivista ja jumiutuvaa puhekulttuuria: valittamista, liiallista huolipuhetta, mustavalkoisuutta, pelkkien epäkohtien korostamista ilman mahdollisuusnäkökulmaa.
- Jäykkiä, vanhentuneita ja itseään suojelevia rakenteita: sementoituneita järjestörakenteita, oman tontin varjelua, pistemäisyyttä, menneisyyteen takertumista.
- Merkityksetöntä näennäistoimintaa ja energiahukkaa: prosesseja ilman päätöksiä, merkityksetöntä työtä ja puuhastelua.
- Hierarkiaa, valtaa ja osallisuuden ja moninaisuuden esteitä: homogeenisuutta ylläpitäviä käytäntöjä, syrjivää hierarkiaa, keskinäisiä ennakkoluuloja, itsensä vähättelyä ja kateutta.
- Ennakoimattomuutta ja liiallista täydellisyyden tavoittelua: reaktiivisuutta, täydellisyyden tavoittelua, perfektionismia ja liiallista yksityiskohtiin uppoutumista.
- Liiallista hallinnointia, byrokratiaa ja kontrollia: hankehumppaa, toimimatonta rahoitussykliä, turhaa raportointia rahoittajalle ja viranomaisille, tarpeettomia mittareita ja tilastosarakkeita, vaikuttavuuden arviointiin kuluvaa kohtuutonta aikaa.
Mitä pitäisi vahvistaa tai mitä uutta luoda?
- Yhteistä suuntaa, identiteettiä ja arvopohjaa: järjestöjen yhteistä visiota, arvopohjan sanoittamista ja arvokeskustelua, kansalaisyhteiskunnan aseman korostamista perusoikeutena, järjestöjen kokonaiskuvan kirkastamista ja asiantuntijaroolin kunnianpalautusta ja mielikuvien tietoista rakentamista sekä järjestötyölle tunnistettavan ”järjestöleiman” luomista.
- Vaikuttavuutta näkyväksi, ymmärrettäväksi ja jaettavaksi: vaikuttavuuden yhteistä pohdintaa, ennaltaehkäisevän työn pitkän aikavälin vaikutusten näkyväksi tekemistä, koosteita järjestöjen kokonaisvaikuttavuudesta, päämäärätietoisuutta ja vapaaehtoistyön arvon mittarin luomista.
- Yhteistyörakenteita ja siiloja rikkovia toimintamalleja: yhteistyötä yli sektorirajojen, järjestöjen keskinäistä yhteistyötä, yhteen hiileen puhaltamista, solidaarisuutta järjestökentällä, yhteistyöhön kannustavia rahoitusmalleja, pohjoismaista yhteistyötä, erilaisten ihmisten törmäyttämisiä ja kunta-hyvinvointialue-järjestö -yhteistyömalleja.
- Osallisuutta moniäänisyyttä ja yhdenvertaisuutta: kohderyhmien osallisuutta, vapaaehtoisten ääntä ja roolia, ihmisten äänen kuulumista järjestöjen kautta, moninaisuutta hallituksessa ja henkilöstössä, ylisukupolvista yhteistyötä.
- Dialogia ja päättäjävuorovaikutusta: rakenteita kansalaisdialogille, sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yhteistyön vahvistamista, kansalaisten ja päättäjien kohtaamisia, päättäjätason vuorovaikutusta ja kansanedustajien Työelämään tutustumisjaksoja (TET) -jaksoja järjestöissä.
- Rohkeaa, uudistuvaa ja ennakoivaa toimintakulttuuria: riskinottokulttuuria, rohkeutta kokeilla, keksiä ja kehittää, mahdollisuutta epäonnistua ja oppia, muutoksen näkemistä mahdollisuutena ja rohkeutta vaikuttaa ja haastaa muutokseen.
- Osaamista, TKI-toimintaa ja älykästä kehittämistä: ammattitaitoa ja osaamista, TKI-toimintaa, malleja osaamisen levittämiseen, osaamisen näkyväksi tekemistä mediayhteistyössä, tekoälyn älykästä ja moraalista käyttöä.
- Näkyvyyttä, viestintää ja myönteisiä tarinoita: positiivisia tarinoita ja esimerkkejä, ratkaisukeskeistä viestintää, järjestöjen työn näkyvyyden vahvistamista, rakentavaa mediayhteistyötä, tulevaisuususkoa luovaa julkista keskustelua ja esimerkkipankki kielteisten mielikuvien kumoamiseen.
- Kestäviä resursseja ja kehittämisen mahdollistamista: järjestöavustusten tason vahvistamista, uusia rahoitusinstrumentteja, kannustavia rahoitusmalleja yhteistyölle, hallintojen yhdistämistä, järjestöjen rooli vahvistamista osaksi palvelupolkuja ja perusrahoituksen turvaamista.
Muutos tapahtuu eri tasoilla ja lähtee yhdestä teosta
Sitra on omissa materiaaleissaan hyödyntänyt muutoksen tasoja*, joihin kuuluvat käyttäytymisen, rakenteiden ja ajattelumallien tasot. Omaan käyttäytymiseen voimme vaikuttaa esimerkiksi lopettamalla keskinäisen kilpailun ja muutosvastarinnan tai viestimällä positiivisia tarinoita ja esimerkkejä järjestöjen toiminnasta liiallisen huolipuheen sijaan.
Rakenteissa muutosta tarvitaan muun muassa rahoitussykleihin, avustusrakenteisiin ja järjestöjen omiin toimintamalleihin. Syvimmällä tasolla kyse on ajattelumallien muutoksesta: pelon ja negatiivisuuden kääntämisestä rohkeudeksi ja muutoksen näkemisestä myös mahdollisuutena.
Isompi muutos syntyy vasta, kun muutosta tapahtuu kaikilla tasoilla. Silti jokainen muutos alkaa jostakin konkreettisesta asiasta, johon voimme itse vaikuttaa. Meitä sote-järjestöjä haastetaan nyt urakalla, sen tunnistimme yhdessä myös Järjestöristeilyllä.
Totesimme myös, että peruutuspeiliin katsominenkaan ei vie meitä eteenpäin. Mitkä ratkaisuista resonoivat juuri sinun järjestössäsi?
*Sitra on kehittänyt Muutoksen tasot -työkalun (sitra.fi) ja on viitannut julkaisuissaan muutoksen tasojen osalta muun muassa seuraaviin lähteisiin:
- Laininen, Erkka (2018): Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistymisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 5/2018.
- O´Brien, K. & Sygna, L. (2013): Responding to climate change: The three spheres of transformation. Proceedings of Transformation in a Changing Climate, 19–21 June 2013, Oslo, Norway. University of Oslo.