Autonominen ja vahva kansalaisyhteiskunta – järjestöjen merkitys yhteiskunnassa
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointialueiden keskeisiä kumppaneita. Järjestöt auttavat lapsiperheitä, nuoria, vanhuksia, yksinäisiä, muistisairaita, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään. Valtionavustuksilla toteutetaan vuosittain yli 10 miljoonaa kohtaamista, joissa tarjotaan tukea mm. mielenterveys- ja päihdeongelmiin, kriiseihin ja vakaviin sairastumisiin. Järjestöt tavoittavat ihmisiä, jotka ovat vaarassa tai jo pudonneet kaikkien muiden turvaverkkojen ulkopuolelle.
Järjestöt tuovat erilaisten ihmisten ääntä päätöksentekoon, vahvistavat osallisuutta sekä lisäävät sisäistä turvallisuutta. Järjestöt välittävät kohtaamisissa syntynyttä kokemustietoa, innovaatioita ja ratkaisuja päätöksentekoon, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa myös taloudellisesti ja lisäävät yhteiskunnallista luottamusta.
Vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, yhteiskuntarauhan ja kestävyyden sekä yhteiskunnassa syntyvän sosiaalisen pääoman edellytys. Kansalaisyhteiskunta on olennainen osa vahvaa yhteiskuntaa, jossa kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat.
Eduskuntavaalit 2027 – Ehjä Suomi
Suomi menestyy vain silloin, kun ihmiset kokevat olevansa osa yhteistä tulevaisuutta. Tarvitsemme päätöksiä ja tekoja, jotka vähentävät köyhyyttä, vahvistavat luottamusta ja tukevat ihmisten arjen turvallisuutta. Tässä työssä sotejärjestöillä on keskeinen rooli.
Yksi SOSTEn kolmesta vaaliteemasta on kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Lue lisää alta ja tutustu SOSTEn Eduskuntavaalit 2027 -sivuilla!
Vahva kansalaisyhteiskunta lisää luottamusta
Järjestöt ovat ihmisten tukena elämän vaikeissa kohdissa usein silloin, kun apua ei mistään muualta saa. Järjestöt vahvistavat osallisuutta ja lisäävät uskoa tulevaan. Järjestöjen vakaammat resurssit turvaavat niiden työn jatkuvuuden ja ehkäisevät ihmisten ongelmien kasaantumista, mikä vähentää myös yhteiskunnan kustannuksia.
- Sote-järjestöjen rahoitusta on vahvistettava siten, että valtionavustusten taso vastaa yhtä prosenttia hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta.
- Valtionavustusjärjestelmä on uudistettava yhteen yleisavustukseen perustuvaksi ja mahdollistamaan varainhankinnan kehittäminen.
- Lahjoitusten verovähennysoikeus on laajennettava koskemaan myös sote-järjestöjen tukemista.
Lue lisää SOSTEn ajankohtaisia sisältöjä liittyen järjestöjen toimintaedellytyksiin
-
Loppu hyvinvointileikkauksille – SOSTE järjestää mielenosoituksen sote-järjestöjen toiminnan puolustamiseksi Helsingissä ti 21.4.
-
Kun tarkastuspisteet ohitetaan – mikä STEA-avustuksia koskevassa päätöksenteossa muuttui?
-
Sote-järjestöiltä ei tule leikata lisää – taloutta sopeutettava tulopuolta ja työllisyyttä vahvistamalla
-
Pidetään pää pystyssä
-
Lahjoitus velvoittaa – ja juuri siksi järjestöjä tarvitaan
-
Loppu hyvinvointileikkauksille! Tule mukaan sote-järjestöjen mielenosoitukseen 21.4.
-
Järjestöjen vaikuttamistyötä pyritään rajoittamaan
-
Eduskunnan kuntoutusverkosto ja Kuntoutusverkosto: Kehysriihessä on turvattava kuntoutus ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset
-
Kansalaisjärjestöjä ei tule rinnastaa viranomaisiin hankintasääntelyssä
Etsitkö jotain muuta?
Valitse aihetunniste alta, ja listaamme sisällöt joista olet kiinnostunut.
Asunnottomuus digitalisaatio Eduskunta EU Hyvinvointialue Järjestöbarometri kehysriihi Kunta köyhyys leikkaukset mielenosoitus OnneksiOnJoku Sosiaalibarometri sosiaaliturva SOSTE Sote-uudistus Turvallisuus turvattomuus työkyvyttömyys