Työllisyyspalveluiden ja samalla työllisyydenhoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnille vuoden 2025 alussa. Viime vuonna toimintamalleja hiottiin ja vasta tänä vuonna alamme nähdä tuloksia. Kyseessä ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus, vaan toiminta- ja ajattelutavan muutos. Kunnat päättäjineen ovat tässä ratkaisevassa roolissa.
Pitkäaikaistyöttömyyden yhä jatkaessa kasvuaan on selvää, että uusia ratkaisuja tarvitaan. Sakkomaksut ovat kunnille vahva ajuri satsata myös ei-lakisääteisiin toimiin valtiolta tulevan rahoituksen ollessa puutteellinen.
Monelle päättäjälle työllisyyteen liittyvät asiat ovat tulleet nyt konkreettisesti esille. Aiemmin sakkomaksut kuitattiin vähin äänin, mutta nyt sakkomaksujen jopa tuplaannuttua joudutaan oikeasti miettimään, mikä on tarkoituksenmukaista kuntalaisten verorahojen käyttöä.
Isot kunnat suunnannäyttäjinä
Viime viikolla Yle uutisoi, kuinka Tampereen kaupunki käyttää 4,4 miljoonaa euroa työttömyystilanteen parantamiseen tämän ja ensi vuoden aikana. Nyt julkaistu työllisyyspaketti sisältää useita toimia uudesta työ- ja toimintakykyarviointipalvelusta ja yhdistysten ja yritysten työllistämisen tukemisesta osaamisen kehittämiseen sekä yritysten kasvupalveluiden vahvistamiseen.
Lahden kaupunki käynnisti tammikuussa pilotin, jossa työkyvyttömiä yritetään saada pitkäaikaistyöttömien joukosta sairaspäivärahalle, kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämän pilotin alustavat tulokset ovat jo lupaavia.
Useat kunnat, kuten Helsinki ja Lahti, ovat ottaneet myös käyttöön omia työllistämistukia palkkatuen rinnalle. Järjestämisvastuun siirto mahdollistaa myös osaamispalveluiden tuen aiempaa paremman hyödyntämisen.
Tampereen ja muiden isojen kaupunkien esimerkkien mukaisia monipuolisia toimia tarvitaan kautta maan. Vain niin työllisyyden hoidon järjestämisvastuun siirto paikallistasolle voi aidosti toimia.