Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristö on yhdessä yli satavuotisen historiansa suurimmista myllerryksistä. Nyt julkisessa keskustelussa tikunnokkaan on nostettu erityisesti niin sanotut järjestöjen järjestöt, joita suomalaisessa yhdistyskentässä edustavat erilaiset alueelliset järjestöt, piirijärjestöt, liitot ja kattojärjestöt.
Sosiaalinen hyvinvointi ja terveys eivät edisty pelkästään kohtaamalla
Sote-järjestöt edistävät ihmisten sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä. Tässä edistämisessä on arvokasta järjestöjen yksilöitä ja ryhmiä kohtaava toiminta. Kuitenkaan kaikkia hyvinvoinnin ja terveyden esteitä ja haasteita ei voida taklata vain kohtaamalla – tarvitaan myös vaikuttamista yksilön elämän olosuhteisiin. Nämä olosuhteet syntyvät kuntien, hyvinvointialueiden, valtion ja kansainvälisten organisaatioiden kehittämis- ja päätöksentekoprosesseissa.
Siksi on tärkeää, että järjestöt pystyvät välittämään kohderyhmiensä, usein kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa tilanteessa olevien ihmisten kokemukset ja yhdessä kehitetyt ratkaisut, päätöksentekoon. Tämän tehtävän paikallisyhdistykset ovat usein delegoineet perustamilleen piireille, liitoille ja kattojärjestöille.
Kohderyhmien hyväksi tehtävään toimintaan tarvitaan keskitettyjä rakenteita
Myöskään hyvinvointivaikutuksia synnyttävä kohtaava työ ei synny itsestään. Siihen tarvitaan tietoa kohderyhmistä, kehitettyjä toimivia kohtaamisen toimintamalleja, kohtaamisen hyvinvointivaikutusten arviointia sekä muun muassa malleja kohtaavassa toiminnassa tarvittavien vapaaehtoisten rekrytointiin, kouluttamiseen, koordinointiin ja tukemiseen sekä erilaista hallintoa.
Tämä olisi liian suuri taakka mille tahansa yksittäiselle paikallisyhdistykselle. Tämän takia koko teollistumisen historian ajan tehokkaat organisaatiot ovat luoneet keskitettyjä tukitoimintoja – samoin on toimittu sote-järjestökentällä.
Sote-järjestöillä on yli miljoona jäsentä
Sote-järjestöillä on 1,3 miljoonaa jäsentä. Yhdistyslakiin pohjautuvan yhdistysdemokratian mukaisesti nämä ihmiset ovat rakentaneet nykyisen sote-järjestökentän rakenteet tuomaan hyvinvointivaikutuksia itselleen, mutta myös muille kuin jäsenille.
Tällä kaikella on yhteiskunnalle inhimillisen arvon lisäksi resilienssiä eli selviytymiskykyä ja turvallisuutta lisäävää sekä taloudellista arvoa.
SOSTE on 15-vuotias kattojärjestö
SOSTE on jäseniensä vuonna 2011 perustama sote-järjestöjen kattojärjestö. Jäsenet ovat perustaneet SOSTEn tukemaan valtakunnallisia sote-järjestöjä toimintaympäristön muutoksissa sekä vaikuttamaan kohderyhmiensä hyväksi sosiaali- ja terveyspolitiikan järjestelmätason kysymyksiin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. SOSTEn kautta päätöksentekoon välittyvät sote-järjestöjen kohderyhmien kokemukset, haasteet ja niihin yhdessä kehitetyt ratkaisut.
Varsinaisia jäseniä, valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä, SOSTElla on tällä hetkellä 244 ja yhteistyöjäseniä 63. Jäsenmäärän suunta on ollut tasaisessa kasvussa. SOSTEn jäsenymmärryskysely on toteutettu viimeksi keväällä 2025. Kyselyn mukaan jäsenet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä SOSTEen.