Eduskunnan köyhyyspäivän teemana oli tällä kertaa toimeentulotukeen tehtyjen muutosten vaikutukset ihmisiin. Viime viikon torstaina eduskunnassa pidetyssä tilaisuudessa oli tarjolla Kela tuottamia tilastotietoja toimeentulotuen muutoksista sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kentältä kokoamaa ajankohtaista tietoa ihmisten toimeentulovaikeuksista. Kokemusasiantuntijat toivat esiin arjen kokemuksia toimeentulo-ongelmista.
Päivän järjesti eduskunnan köyhyysryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kansanedustaja Bella Forsgrén. Itse toimin ryhmän sihteerinä. Paikalle kokoontui järjestöjen, Kirkkohallituksen ja Kelan edustajia sekä kokemusasiantuntijoita jakamaan tietoa ajankohtaisesta köyhyystilanteesta ja keinoista, joilla köyhyyttä voitaisiin vähentää.
Köyhyyspäivässä kansanedustajilla ja muulla eduskunnan henkilöstöllä oli mahdollisuus vierailla tutustumassa eri toimijoiden viesteihin. Toimijat kertoivat käyneensä paikalle tulleiden kansanedustajien kanssa monia hyviä keskusteluja ja kiittelivät aitoa kiinnostusta ja halua kuulla asiantuntijaorganisaatioiden näkemyksiä.
Toimeentulotukeen tehdyt muutokset näkyvät ihmisten arjessa
Kela kertoi, että helmikuussa voimaan tulleen lainmuutoksen seurauksena toimeentulotuen perusosan alentamiset ovat olleet aiempaa suurempia, lähes kaikilla 50 prosenttia. Toimeentulotuen perusosaa alennettiin huhtikuussa yli 5 700 tuensaajalta. Kela toi esille huolen erityisen lasten elatuksen vaarantumisesta ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista.
Kirkkopalvelut ry:n keväällä 2026 tekemään kyselyyn vastanneista diakoniatyöntekijöistä lähes kaikki kertoivat toimeentulotukeen tehtyjen muutosten näkyvän suoraan ihmisten arjessa. Asiakkaiden taloudellisen tilanne oli selvästi heikentynyt ja stressi, epätoivo ja mielenterveyskuormitus oli kasvanut. Asiakkailla eivät riitä rahat ruokaan, lääkkeisiin tai muihin perusmenoihin ja avuntarve ja asiakasmäärät ovat kasvaneet merkittävästi.
Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin lapsiköyhyystyöryhmä kertoi toimeentulotuen muutosten vaikuttaneen niin, että pieniäkään summia ei voi ottaa vastaan tilille ilman, että se vähentäisi toimeentulotukea. Näin oman taloudellisen tilanteen parantamiseen ei ole mahdollisuuksia esimerkiksi keikkatöillä tai säästämällä. Tämä passivoi ihmisiä.
Vailla vakinaista asuntoa ry muistutti, että viimesijaisesta turvasta leikkaaminen kasvattaa riskiä vuokravelkoihin, häätöihin ja pitkäaikaiseen asunnottomuuteen – juuri silloin, kun yhä useampi tarvitsee tukea selviytymiseen.
Vaikeuksia selvitä arjen kustannuksista
VVA ry ja Y-säätiö nostivatkin esille asunnottomuuden lisääntymisen viime vuosina. Sen taustalla ovat muun muassa työttömyyden kasvu, elinkustannusten nousu, sosiaaliturvan heikennykset sekä vuokrien ja Kelan hyväksymien asumismenojen välinen ristiriita.
Takuusäätiö muistutti, että tuloköyhyyden lisäksi velkaköyhyys koskettaa monia. Heidän asiakaskunnassaan nämä ovat samanaikaisia ilmiöitä pienituloisilla nuorilla aikuisilla, opiskelijoilla, matalapalkka-alalla tai osa-aikatyössä työskentelevillä sekä eläkeläisillä. Takuusäätiön asiakaskunnassa näkyvät tällä hetkellä erityisesti vuokranmaksuvaikeudet.
Opiskelijajärjestöt toivat esille opintorahan ja asumislisän matalan tason, joka ei riitä arjen pakollisten kulujen kattamiseen. Opiskelijoiden lainataakka on kasvanut. Ongelmalista on myös, että opintotuen huoltajakorotus ei huomioi huollettavien lasten lukumäärää.
EAPN-Finin lapsiköyhyystyöryhmä kertoi, että terveydenhoitomaksujen nousu huolettaa ihmisiä, kuten yleisemminkin terveydenhoitoon pääsy suhteessa heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Esimerkkinä kentällä vastaan tulleesta vaikeasta tilanteesta he toivat esille sen, kuinka lapsen saa äkilliseen hoitoon, jos päivystykseen matkaa 90 kilometriä eikä ole autoa tai varaa julkiseen liikenteeseen.
Diakonissalaitos konkretisoi suojaosien poiston vaikutuksia. Pienikin ansio käynnistää monimutkaisen ja kuormittavan byrokratian: etuuksien tarkistuksia, selvityspyyntöjä ja pitkiä käsittelyaikoja. Työkeikasta voi myös syntyä matkakuluja, joita ei aina korvata. Pahimmillaan työn vastaanottaminen voi hetkellisesti heikentää taloudellista tilannetta tai keskeyttää etuuksien maksun.
EETU ry muistutti, että joka kolmannen eläkeläisen tulot ovat alle 1 500 euroa bruttona kuukaudessa. Heidän tilannettaan ovat heikentäneet muun muassa sote-asiakasmaksujen korotukset, lääkkeiden alkuomavastuun korotus ja eläkeläisten asumislisän indeksin jäädytys.
Kirkkopalvelut ry:n ja Kirkkohallituksen viesti oli, että kun perusturva ei kanna, hätä kasvaa ja vastuu siirtyy yhä enemmän epävirallisille auttajille.
Köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan laajasti toimia
Järjestöt esittivät eduskunnan köyhyyspäivässä lukuisia toimia, joilla köyhyyttä voitaisiin vähentää. Tässä muutamia niistä:
- Perusturvan riittävä taso tulee varmistaa.
- Suojaosat on palautettava tasolle, joka tekee työnteosta aidosti kannattavaa. Yleistuen rinnalla erityisesti toimeentulotuen ansiotulovähennyksellä on ratkaiseva rooli työnteon kannustavuuden vahvistamisessa.
- Työttömyysturvan lapsikorotukset on palautettava.
- Opiskelijoiden asumislisä pitää sitoa indeksiin ja korottaa etuuksien tasoa. Opintotuen tukikuukausien määrää on lisättävä.
- Asunto ensin -malliin ja ennaltaehkäisevään työhön, kuten asumisneuvontaan, on panostettava. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon jatkuvuus on turvattava.
- Jokaiselle nuorelle on taattava toisen asteen koulutus ja tarjottava kohdennettua tukea niille, jotka ovat riskissä pudota koulutuksesta.
- Työttömyyden hoito edellyttää sosiaaliturvan vahvistamista, laadukkaita palveluja ja pitkäjänteistä panostusta ihmisten työ- ja toimintakykyyn.
- Tarvitaan toimintaohjelma, joka tähtää pitkittyneen ruoka-avun tarpeen vähenemiseen.
- Köyhyyttä kokeneita ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä pitää kuulla ja huomioida heidän näkemyksensä päätöksiä tehtäessä.
Eduskunnan köyhyyspäivän tilaisuuteen osallistuneet tahot: Diakonissalaitos, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja sen lapsiköyhyystyöryhmä, EETU ry, Ihmisoikeusliitto, Kela, Kirkkohallitus, Kirkkopalvelut, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, SAKKI ry, SAMOK, SOSTE, SPR, SYL, Takuusäätiö, Työttömien keskusjärjestö, VVA ry ja Y-säätiö.