Sosiaali- ja terveysjärjestöt kohtaavat paljon ihmisiä, joilla on eri syistä vaikeuksia käyttää digitaalisia palveluita. Tämä käy ilmi SOSTEn Järjestöbarometrin tuoreista tuloksista.
Kyse ei ole vain ikääntyneistä ihmisistä, vaan myös esimerkiksi vammaisista henkilöistä, pitkäaikaissairaista ja päihderiippuvaisista ihmisistä. Barometrin vastaajat nostivat esiin myös nuorten vaikeudet käyttää digipalveluita:
”Osa nuorista ei osaa hakea virallisia palvelukanavia juuri lainkaan.” (nuorisokasvatusjärjestö)
Yli kolmanneksella valtakunnallisista sote-järjestöistä on mukana toiminnassaan paljon tai melko paljon ihmisiä, joilla on vaikeuksia käyttää digipalveluita. Kahdella kolmasosalla kyselyyn vastanneista järjestöistä heitä on järjestön kohderyhmissä vähintään jonkin verran.
Ikääntyneiden järjestöissä kohdataan yleisimmin ihmisiä, joilla on digipalvelujen käytössä haasteita: melko paljon tai paljon heitä kohdataan 85 prosentissa ikääntyneiden järjestöistä. Vammaisjärjestöissä luku on 59, päihdejärjestöissä 45 ja potilasjärjestöissä 44 prosenttia.
Digistä syrjäytyminen syrjäyttää tiedonsaannista ja palveluista
Järjestöbarometrissa sote-järjestöiltä kysyttiin, mitä seurauksia ihmisille on vaikeuksista käyttää digipalveluja tai suoranaisesta digisyrjäytymisestä eli siitä, ettei digipalveluja käytä lainkaan.
Yleisin seuraus on järjestötoimijoiden mukaan jääminen vaille palveluita. Kun tärkeät viranomaispalvelut ovat digitaalisia, osalta ihmisistä jäävät palvelut ja etuudet kokonaan saamatta.
”Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret jäävät helposti palvelujen ulkopuolelle ja heidän asemansa vaikeutuu yleisesti.” (lastensuojelujärjestö)
Digivaikeuksien yksi keskeinen seuraus on myös tiedonsaannista syrjäytyminen, kun itseä koskevaa tietoa välittäviä digitaalisia kanavia ei osata käyttää.
”Henkilöiden kaikki asiointi on erittäin hankalaa ja kallista. Ja palveluiden saanti on vaikeampaa kuin digitaalisia palveluita käyttävillä. Myös palveluista viestintä kohdentuu huonosti niille, jotka eivät digitaalisia alustoja käytä. Eli isoja ongelmia!” (potilasjärjestö)
Osallisuuden kokemus heikkenee, osallistuminen estyy teknisiin ongelmiin
Tutkimus tuo esiin myös osallisuuden heikentymisen: osallistumismahdollisuudet kaventuvat, kun tietoa niistä välitetään lähinnä vain digitaalisissa välineissä ja tapahtumia järjestetään yhä enemmän pelkästään etänä.
”Henkilöt eivät pääse osallistumaan tiedonjaollisiin tapahtumiin verkon välityksellä, eli jäävät ilman mahdollisesti omaa arkeaan helpottavaa tietoa sekä yhteisöllisyyttä ja vertaisuutta, kun eivät pääse osaksi yhteisiä keskusteluita.” (potilasjärjestö)
”Iäkkäissä digitaalisuus syrjäyttää kaikesta (sote- ja muut elämänalueet).” (ikääntyneiden järjestö)
Riippuvuus muista kasvaa, itsemääräämisoikeus ja yksityisyys vaarantuvat
Jos digipalveluja on vaikea käyttää, ihmisen riippuvuus muista usein kasvaa. Asioiden hoitaminen ulkoistuu omaisille ja läheisille, jotka auttavat digiasioinnissa tai hoitavat sen kokonaan. Tämä voi heikentää itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja myös yksityisyyden suojaa.
”Digipalvelujen vaikeakäyttöisyys lisää riippuvuutta omaisista, tukihenkilöistä tai hyvinvointialueiden/järjestöjen työntekijöistä. Tämä heikentää itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyttä sekä kuormittaa kohtuuttomasti perheitä.” (vammaisjärjestö)
Käyttöä vaikeuttavat riittämätön osaaminen ja fyysiset ja kognitiiviset esteet
Sote-järjestöjen edustajia pyydettiin arvioimaan, minkä verran eri syyt vaikeuttavat niiden kohderyhmien digipalvelujen käyttöä. Yleisimmin paljon tai melko paljon vaikeuttaviksi syiksi nimettiin se, ettei ihmisillä ole digipalvelujen käyttöön tarvittavaa osaamista sekä erilaiset fyysiset tai kognitiiviset esteet.
Myös digipalveluissa käytetty monimutkainen ja vaikeaselkoinen kieli tekee monien digipalveluiden käytöstä vaikeaa. Sote-järjestöjen edustamista ihmisistä monilta myös puuttuvat palvelujen käyttöön tarvittavat laitteet tai yhteydet.
Vastauksissa tuodaan myös esiin digipalveluiden heikkolaatuisuus ja saavutettavuuden ongelmat:
”[…] digipalvelut ovat usein puutteellisia tai heikkolaatuisia. Yhdistettynä kognitiivisiin haasteisiin tämä moninkertaistaa syrjäytymisen riskin ja heikentää tosiasiallista yhdenvertaisuutta.” (vammaisjärjestö)
Digipulmien ratkaisuiksi selkokieltä ja lisää digitukea
Sote-järjestöiltä kysyttiin, minkä verran erilaiset ratkaisut auttaisivat niiden kohderyhmiä digipalvelujen käytön ongelmissa. Yleisimmin paljon tai melko paljon auttavina keinoina pidettiin selkokielen käyttöönottoa digipalveluissa (61 % vastaajista), selkeitä ohjeita kaikkiin digipalveluihin sekä yhteystietoja lisäapuun ja vaihtoehtoisiin asiointikanaviin (59 % vastaajista).
Lähes puolet Järjestöbarometriin vastanneista sote-järjestöistä arvioi vähintään melko paljon auttaviksi keinoiksi lisätä maksuttomia tai edullisia mahdollisuuksia opetella digipalvelujen käyttöä matalalla kynnyksellä, lisätä viranomaisten tukea niiden omien digipalvelujen käyttöön, lisätä resursseja järjestöjen digitukeen sekä lisätä digitukea kirjastoissa, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ja muissa helposti saavutettavissa paikoissa.
Myös sote-järjestöt itse ovat merkittäviä digituen tarjoajia. Vuoden 2022 Järjestöbarometrin mukaan valtakunnallisista sote-järjestöistä yli puolet ja paikallisyhdistyksistä noin kolmasosa tarjosi digitukea jäsenilleen, kohderyhmilleen tai muille avun tarvitsijoille jäsenyydestä.
SOSTE toteutti Järjestöbarometri 2026:n kyselyt 24.2.–16.3.2026. Kyselyihin vastasi 122 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä ja 1 296 paikallisyhdistystä.