Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevät ongelmia ja tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea. Sote-järjestöjen toiminnan kohderyhminä on laaja kirjo eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä: pitkäaikaissairaita, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, ikäihmisiä, lapsia, nuoria, vammaisia, muistisairaita ja kaikkia heidän läheisiään.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista on päätetty leikata puolet vaalikauden aikana. Kun vuonna 2024 valtionavustusten taso oli 384 miljoonaa euroa, tippuu se 190 miljoonaan euroon vuonna 2027. Ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ käytännössä lepää Suomessa sote-järjestöjen harteilla. Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil Oy ovat todenneet, että hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöjen toiminnalle korvaajaa. On selvää, että näin massiivisten leikkausten myötä katoaa valtava määrä sosiaali- ja terveysjärjestöjen auttamistyötä.
Sote-järjestöleikkausten tarvetta perustellaan säästöillä, mutta vaikutukset ovat päinvastaisia. Ihmisten avun ja kalliimpien palveluiden tarve kasvaa, kun varhaista tukea ja ongelmien ennaltaehkäisyä vähennetään. Sote-järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat lisäleikkaukset on peruttava syksyn 2026 budjettiriihessä.
1. Sote-järjestöjen valtionavustukset ollaan puolittamassa vain muutamassa vuodessa – tämä ei käy!
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat joutuneet tällä hallituskaudella erittäin mittavien leikkausten kohteeksi. Valtionavustuksia ollaan leikkaamassa vaalikauden aikana peräti 190 miljoonalla eurolla eli lähes 50 prosentilla vuoden 2024 tasoon nähden. On selvää, että näin massiivisten leikkausten myötä katoaa valtava määrä sote-järjestöjen auttamistyötä.
Sote-järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset ovat kohtuuttomia. SOSTE korostaa, että kevään riihessä päätetyt lisäleikkaukset sote-järjestöjen valtionavustuksiin on peruttava.
Valtionavustusleikkaukset kohdistuvat suoraan järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävään ja julkisen sektorin palveluita täydentävään työhön, eikä niistä ole odotettavissa julkista taloutta tasapainottavia säästöjä. Leikkaukset ovat niin mittavat, että ne osuvat myös sote-järjestöjen kohtaavaan työhön.
Tällä hetkellä STEA-avustuksista noin 80 prosenttia menee suoraan ihmisten auttamiseen, eli esimerkiksi kohtaamispaikkoihin, vertaistukeen, neuvontaan ja koulutukseen. Noin 20 prosenttia käytetään siihen, että toiminta ylipäätään pyörii eli esimerkiksi organisointiin, vapaaehtoisten koordinointiin sekä avustusten vastuulliseen hallinnointiin.
Lue lisää: STM: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ on tärkeä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa
Leikkaukset ovat jo osuneet sote-järjestöjen kohtaavaan työhön. SOSTEn kyselyn (2025–2026) mukaan leikkaukset ovat johtaneet henkilöstövähennyksiin ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisiin monissa sote-järjestöissä. Samalla tärkeää toimintaa, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertaistuki- ja kohtaamispaikkatoimintaa, on jouduttu supistamaan tai lopettamaan.
2. Leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus sosiaali- ja terveydenhuollosta
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat olennainen osa suomalaista sote-järjestelmää. Ne edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä tarjoavat matalan kynnyksen apua muun muassa pitkäaikaissairaille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, ikäihmisille, lapsille, nuorille ja vammaisille sekä kaikkien heidän läheisilleen. Käytännössä suuri osa ehkäisevästä sekä hyvinvointia ja terveyttä tukevasta työstä nojaa sote-järjestöihin.
Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil Oy ovat todenneet, että hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöjen toiminnalle korvaajaa. Niiden mukaan avustusleikkaukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja kasvattavat hyvinvointialueiden kustannuksia.
Lue lisää: Hyvil: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista tulisi luopua
Myös Kuntaliitto totesi kannanotossaan ennen kevään 2026 kehysriihtä, että kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen jättämää aukkoa.
Lue lisää: Kuntaliitto: Kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen jättämää aukkoa
Sote-järjestöjen merkitys kasvaa samaan aikaan, kun niiltä leikataan. SOSTEn vuoden 2025 Sosiaalibarometrin mukaan jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi hyvinvointialueiden ohjaavan ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Tämä tekee leikkausten vaikutuksista entistä ongelmallisempia.
Järjestöjen työ vahvistaa myös osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja ihmisten resilienssiä eli joustavuutta ja psyykkistä selviytymiskykyä. Siksi sote-järjestöjen toiminta on tärkeää myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta.
3. Sote-järjestöjen työ säästää julkisia menoja
Sote-järjestöleikkausten tarvetta perustellaan säästöillä, mutta vaikutukset ovat päinvastaisia. Ihmisten avun ja kalliimpien palveluiden tarve kasvaa, kun varhaista tukea ja ongelmien ennaltaehkäisyä vähennetään.
SOSTEn pääekonomistin laskelmien mukaan (maltillinen arvio) sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Toisin sanoen, yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla.
Tutustu laskelmiin: SOSTE: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen palveluiden kustannukset julkisella sektorilla (pdf)
Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaamalla Suomi menettää samalla vapaaehtoisten monin tavoin – myös rahallisesti – arvokasta työpanosta. Vapaaehtoistoiminnan arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. SOSTEn laskelmien mukaan vuonna 2024 yhtä STEA-avustuksella työskentelevää sote-järjestön työntekijää kohden oli 26 vapaaehtoista. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee toimiakseen ja jatkuakseen sekä organisointia että kouluttamista.
Erilaisten apu- ja tukimuotojen lisäksi sote-järjestöillä on tärkeä rooli edustamiensa ihmisryhmien äänitorvena. Sote-järjestöt tuovat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kohderyhmiensä ääntä ja pyrkivät vaikuttamaan erilaisten ongelmien juurisyihin, jotta yhteiskunnan kustannukset vähenisivät pitkällä tähtäimellä. Ongelmien perimmäisiin syihin puuttuminen ja niiden ehkäiseminen ennalta edellyttävät vaikuttamistyötä. Tätä sote-järjestöt tekevät esimerkiksi antamalla lausuntoja lakiesityksistä ja olemalla mukana työryhmissä, joissa järjestöjen kohderyhmille tärkeitä palveluja ja järjestelmiä uudistetaan.
4. Hyvinvointialueiden kautta kanavoitava rahoitusmalli otettava käyttöön vasta vuonna 2028
Hyvinvointialueiden kautta kanavoitava rahoitus (ns. kompensaatiomalli) on aikataulusyistä otettava käyttöön vasta vuonna 2028 ja siihen kohdennettu 25 miljoonan rahoitus käyttää STEA-avustuksiin vuonna 2027 toiminnan hallittavan sopeuttamisen turvaamiseksi.
Välineen kautta myönnettävän rahoituksen pitää olla vain sote-järjestöjen käytettävissä. Välineen käyttöönotto ei saa vähentää hyvinvointialueiden nykyisin sote-järjestöille antamaa tukea.
5. Järjestöjen avustusten käyttöä valvotaan ja tuloksellisuutta mitataan tarkasti
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasti vuonna 2022 rahapelitoiminnan tuotoista myönnettyjä valtionavustuksia, mukaan lukien sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettävät STEA-avustukset. Marraskuussa 2025 VTV teki myös jälkiseurannan tarkastuksen johdosta. Tarkastukset vahvistavat, että sote-järjestöjen avustusten käyttö on ollut luotettavaa ja järjestelmän valvonta toimii. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuksissaan myös todennut, että tuloksellisuuden seuraaminen on kokonaisuutena kattavinta STEAssa.
Lue lisää: VTV:n jälkiseurantaraportti: rahapelitoiminnan tuotoista myönnetyt avustukset (pdf)
