Viestintä vaikeina aikoina – tietoa, tukea ja toivoa vaativiin viestintätilanteisiin
Järjestöviestinnän päivä tarjoaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen viestijöille, asiantuntijoille ja johtajille käytännön näkökulmia viestintään nykypäivän nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Päivän aikana pureudutaan kriisiviestintään, tekoälyn hyödyntämiseen kriiseihin varautumisessa sekä maalittamiseen, vihakampanjoihin ja häirintään. Samalla etsitään keinoja vahvistaa viestijöiden ja työyhteisöjen turvallisuutta, jaksamista ja toivoa silloin, kun viestintä ja vaikuttamistyö joutuvat koville. Päivä tarjoaa ajankohtaista tietoa, kokeneiden asiantuntijoiden näkökulmia ja mahdollisuuden verkostoitua muiden järjestöviestijöiden kanssa.
Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen
Osallistumismaksu 149 euroa/hlö sisältäen ohjelman, aamupalan, lounaan ja päiväkahvin.
Huom! Jos osallistut sekä Järjestöviestinnän päivään 5.11. että Talous- ja hallintopäivään 6.11. voit tehdä sen etuhinnalla 249 euroa. Etu on henkilökohtainen ja saman ilmoittautujan on osallistuttava molempiin tapahtumiin.
Ohjelma
9.00 Aamupala
Päivän juontaa SOSTEn viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru.
9.30 Teema: Kriisiviestintä
Kriisi voi yllättää ja haastaa organisaation maineen ja viestinnän toimivuuden. Miten kriisiviestintään voi varautua ennakolta, ja miten toimia tässä haastavassa tilanteessa? Entä miten tekoälyä voidaan hyödyntää kriisiviestinnän tukena ennen kriisiä ja sen aikana?
Maine kriisissä – mitä tehdä, kun ”kaikki meni”?
Sini Korpinen, asiakaskokemus- ja viestintäjohtaja
Uutinen leviää, puhelin soi ja sosiaalinen media kuumenee. Hetkessä tuntuu, että kaikki meni. Miksi maineella on merkitystä, ja miltä mainekriisin anatomia usein näyttää? Miten pysyä toimintakykyisenä paineen alla ja millaisiin asioihin kriisin keskellä kannattaa keskittyä? Miten p**kamyrskystä selviää? Täältä keräät mukaasi käytännön vinkit oman organisaation valmiuden tarkistamiseen.
Tekoälyn hyödyntäminen kriiseihin varautumisessa ja akuutissa kriisitilanteessa
Sari-Liia Tonttila, kriisiviestinnän asiantuntija, toimitusjohtaja, viestintätoimisto Ahjo Communications
Ennakoiva kriisiviestintä sisältää tekoälyn hyödyntämisen. Se on välttämätön työkalu, jota pitää osata hyödyntää oikeassa tilanteessa. Valmennustunnin tavoitteena on saada ideoita siihen miten voisit tekoälytyökalua käyttäen rakentaa elementtejä, jotka voisit ottaa oman organisaatiosi kriisiviestintäsuunnitelmaan. . Koulutuksessa käydään läpi kriisiviestinnän johtamista tekoälyä hyödyntäen, kriisiskenaarioiden simulointia sekä tekoälyn kriisejä ja eettisiä kysymyksiä kriisiviestinnässä. Harjoituksissa käytetään omaa tekoälytyökalua, mutta se ei ole välttämätön.
11.20 Lounas
12.05 Teema: Maalittaminen, mustamaalaaminen ja häirintä
Yhä useampi yhteiskunnallisten aiheiden parissa toimiva organisaatio ja taho kohtaa maalittamista, vihapuhetta ja häirintää. Vihamielistä puhetta hyödynnetään nykyisin laajasti myös yhteiskunnallisessa ja poliittisessa vaikuttamisessa, mikä osaltaan lisää polarisaatiota ja vaikeuttaa vuoropuhelua. Tässä ohjelmaosiossa avataan nykytilaa ja kehityskulkuja ja sitä, miten maalittaminen ilmenee ja kuinka siihen kannattaa varautua. Entä miten järjestön tulisi toimia joutuessaan maalittamisen tai vihakampanjan kohteeksi?
Maalittaminen ja vihakampanjat osana vaikuttamisen keinovalikoimaa
Tarja Mankkinen, kehittämispäällikkö, sisäministeriön poliisiosasto
Viime vuosina halventavan, loukkaavan ja vihamielisen puheen käyttö sekä maalittaminen vaikuttamisen välineinä ovat yleistyneet merkittävästi. Ilmiö ei sinänsä ole uusi, mutta teknologian kehitys ja digitaalisten viestintäkanavien kasvu ovat moninkertaistaneet sen leviämismahdollisuudet ja vaikutusvoiman. Vihamielistä puhetta hyödynnetään nykyisin laajasti myös yhteiskunnallisessa ja poliittisessa vaikuttamisessa. Kehitys vahvistaa yhteiskunnallista polarisaatiota, lisää eri väestöryhmien välistä vastakkainasettelua ja vaikeuttaa rakentavaa vuoropuhelua. Samalla yhteisten ratkaisujen löytäminen ja yhteiskunnan kehittäminen tasapainoisesti on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Puheenvuoro avaa, miten maalittaminen ja vihakampanjat ovat osa vaikuttamisen keinovalikoimaa.
Järjestö joutuu maalituksen kohteeksi: miten toimia?
Jana Turk, TKI-asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Puheenvuorossa käsitellään maalittamista ilmiönä, sen ilmenemistä, tunnistamista ja siihen varautumista erityisesti järjestöjen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan esimerkin avulla, kuinka järjestöt voivat toimia maalittamisen kohteeksi joutuessaan.
13.30 Iltapäiväkahvi
14.00 Teema: Mistä tukea ja toivoa vaikeisiin aikoihin?
Vihapuhe, maalittaminen ja muu epäasiallinen käytös kuormittavat paitsi organisaatioita myös niissä työskenteleviä ihmisiä. Miten kohdata vaikeita tilanteita ja selvitä niistä, ja mistä viestijä voi löytää turvaa ja toivoa?
Miten kohdata vihapuhe ja miten selvitä siitä?
Sami Koivisto, asiantuntija, häirintään varautuminen, YLE
Miltä tuntuu joutua työnsä takia vihaviestittelyn tai julkisen, esimerkiksi poliittiseen toimintaan kytkeytyvän massiivisen maalituskampanjan kohteeksi? Miten julkinen häirintä akuutisti vaikuttaa sinuun? Entä millaiset jäljet se jättää? Voiko häirinnän vaikutuksia työhön estää? Millaista tukea työyhteisöltä, kollegoilta ja läheisiltä häirintää kokeva toivoo? Miten vastuullinen työnantaja voi näissä tilanteissa toimia? Millainen on häirintään varautumisen prosessi Ylessä? Entä millaista laajempaa keskustelua vihasta ja julkisesta häirinnästä olisi Suomessa hyvä käydä? Näihin kysymyksiin meitä johdattelee Ylen häirintään varautumisen asiantuntija, toimittaja Sami Koivisto.
Järjestöjen kohtaama epäasiallinen käytös on arkipäiväistynyt – mistä turvaa ja toivoa viestijän työhön?
Julia Sangervo, asiantuntijapsykologi, Mieli ry
Miten säilyttää turvallisuuden tunne ja usko oman työn merkitykseen, kun epäasiallinen käytös, häirintä ja epävarmuus kuormittavat järjestöjen arkea? Sangervon puheenvuoro avaa kuormituksen psykologisia vaikutuksia ja tarjoaa näkökulmia työn rajaamiseen, palautumiseen ja yhteisöllisen tuen vahvistamiseen. Miten työyhteisö voi kantaa vastuuta työntekijöidensä jaksamisesta? Entä mistä rakentuu toivo, joka auttaa jatkamaan vaikuttamista myös vaikeina aikoina?
15.25 Loppusanat
Piritta Seppälä, viestinnän asiantuntija, puhuja ja tietokirjailija
15.30 Ohjelma päättyy
Puhujien esittely
Sami Koivisto
Sami Koivisto työskentelee häirintään varautumisen asiantuntijana Ylessä. Hän kehittää yhtiön häirintään varautumisen prosessia, kouluttaa Ylen ja yhteistyökumppaneiden henkilöstöä sekä tarjoaa vertaistukea häirintää kokeville. Samilla on ainutlaatuinen kokemus valtakunnallisen median yleisövuorovaikutuksesta. Hän työskenteli vuosia Ylen vuorovaikutuspäällikkönä ja sitä ennen Yle Uutisten ensimmäisenä sometoimittajana. Samin omat kokemukset poliittisista maalituskampanjoista, sovittelusta hänen perheensä tappamista toivoneen vihakirjoittajan kanssa ja monimuotoiseen, pitkäkestoiseen häirintään liittyneestä oikeudenkäynnistä ovat kiinnostaneet erilaisia yleisöjä. Toimittajana Sami on työskennellyt Ylessä, Ilta-Sanomissa ja freelancerina.
Sini Korpinen
Sini Korpinen johtaa Attendo Suomen asiakaskokemus- ja viestintätiimiä, jolla on vastuullaan koko Attendon asiakaskokemuksen kehittäminen, viestintä, markkinointi, yhteiskuntasuhteet, asiakkuudenhoito sekä vastuullisuus. Ennen Attendoa Sini on työskennellyt viestinnän ja vaikuttamisen tehtävissä FCG:llä, Milttonilla ja Ellun Kanoissa. Viestinnän ja markkinoinnin uraa edelsivät poliittiset tehtävät, ja hän onkin työskennellyt muun muassa nykyisen komissaarin Henna Virkkusen erityisavustajana valtiovarainministeriössä sekä poliittisena avustajana Brysselissä. Sini on kokenut ammattilainen, joka on nähnyt viestintäalan niin viestintätoimistossa kuin suuren hoivayhtiön johtoryhmässä. Lisäksi hän toimii myös Raiskauskriisikeskus Tukinainen ry:n varapuheenjohtajana.
Tarja Mankkinen
Tarja Mankkinen on työskennellyt sisäministeriössä vuodesta 1997 useissa sisäisen turvallisuuden strategisissa tehtävissä. Vuosina 2005–2015 hän johti sisäisen turvallisuuden sihteeristöä ja vastasi muun muassa valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmien valmistelusta ja toimeenpanosta. Hän on ollut keskeisessä roolissa Suomen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimintamallin sekä kansallisten toimenpideohjelmien kehittämisessä. Tällä hetkellä hänen johdollaan toimeenpannaan neljättä kansallista toimenpideohjelmaa.
Julia Sangervo
Julia Sangervo on MIELI ry:n asiantuntijapsykologi ja tietokirjailija. Hän työskentelee mielenterveyden edistämisen parissa ja tarkastelee erityisesti yhteiskunnallisten olosuhteiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Sangervo on tutkinut ilmastonmuutoksen herättämiä ahdistuksen ja toivon tunteita sekä niiden yhteyttä toimintaan. Hänellä on kokemusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta myös luottamustehtävissä, kuten Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana.
Piritta Seppälä
Piritta Seppälä on viestinnän, sosiaalisen median ja tekoälyn käytön asiantuntija, kouluttaja ja strateginen tuki. Hänen tavoitteenaan on auttaa organisaatioita tekemään vaikuttavaa ja tavoitteellista viestintää sekä pysymään muuttuvan viestintämaailman melskeissä mukana. Tekoälykoulutuksissa Piritta painottaa aina käytännönläheisyyttä ja hänen koulutuksiaan kiitelläänkin niiden selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. Vuosina 2026-27 Viestintä-Piritta Pirittan johdolla käynnisti Kyrönmaan yhdistysten viestinnän kehittämisen hankkeen. Lisäksi Piritta bloggaa viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta sekä seuraa aktiivisesti viestintämaailman kehitystä niin meillä kuin maailmalla.
Sari-Liia Tonttila
Sari-Liia Tonttila toimii kriisiviestinnän asiantuntijana, kouluttajana ja viestintäkonsulttina. Hänen työnsä kriisiviestinnän parissa on palkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Viime vuosina hänen valmennuksensa painopiste on ollut tekoälyn käyttö kriisiviestinnässä ja hän on rakentanut Suomen ensimmäisen tekoälyllä tehdyn kriisiviestintäsimulaation. Työssään hän myös konsultoi ja kehittää mm. sidosryhmä- ja maineenhallintatyötä useissa julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa.
Jana Turk
Jana Turk toimii TKI-asiantuntijana Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Hän työskenteli kymmenen vuoden ajan järjestökentällä yhdenvertaisuusasioiden parissa, mm. Setan asiantuntijatehtävissä. Työssään hän on kirjoittanut ja puhunut maalittamisesta, doksauksesta ja vihapuheeseen puuttumisesta.