SOSTE pitää perusteltuna, että STEA-avustusten myöntämistä koskevia kriteereitä täsmennetään valtioneuvoston asetuksella. SOSTE jätti tänään asiaa koskevan lausuntonsa.
Asetusluonnoksen kohtaavaa asiakastyötä koskeva muotoilu on liian kapea
Rahoituslain 3 §:n 1 momentin mukaan valtionavustusta voidaan myöntää laajasti sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Avustettavan toiminnan tulee osaltaan tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä perusoikeuksien toteutumista.
Kohtaavaa asiakastyötä koskeva muotoilu asetusluonnoksessa on liian kapea. SOSTE esittää täsmennyksiä asetusluonnoksen momentteihin, jotta esimerkiksi sinänsä tärkeä kohtaava työ ei muodostu ainoaksi keskeiseksi kriteeriksi järjestötoiminnan avustamiselle.
SOSTEn mukaan asetukseen tulee lisätä säännös, joka selventää, että myös neuvonta, asiantuntijatyö, viestintä, koulutus, kehittämistyö, koordinaatio ja vaikuttamistyö voivat olla rahoituslain mukaista avustettavaa toimintaa silloin, kun toiminta edistää sosiaalista hyvinvointia tai terveyttä.
”Kohtaamisissa autetaan yksilöitä tai ihmisryhmiä yksi kerrallaan, mikä on tärkeää. Aivan yhtä tärkeää on, että kohtaamisista kertyvä tieto tulee välitetyksi virkamiehille, viranhaltijoille ja päättäjille. Tämän tiedon avulla päättäjät voivat tehdä päätöksiä, joilla ihmisten arjesta tehdään parempaa ja ehkäistään niitä kehityskulkuja, jotka johtavat avun ja tuen tarpeeseen ja sitä kautta kustannusten kasvuun. Siksi asiasta on tärkeä linjata myös varsinaisessa avustusasetuksessa”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas korostaa.
Asetusluonnos ei kategorisesti sulje yhtään järjestöryhmää avustamisen ulkopuolelle
SOSTE pitää asetusluonnosta hyvänä erityisesti siltä osin, ettei siinä ehdoteta minkään järjestöryhmän, toimintamuodon tai kohderyhmän kategorista sulkemista avustamisen ulkopuolelle.
”Ministeri Rydmanin kriteeristöt olisivat kategorisesti sulkeneet ulkopuolelle tiettyjä järjestöryhmiä. Asetus puuttuu nyt tähän ja varmistaa, ettei tällainen menettely käy”, Kiukas sanoo.
SOSTEn mukaan lisäksi kokonaisharkinnan merkitystä on avattava. Perustelumuistioon tulee lisätä toteamus siitä, ettei minkään yksittäisen puoltavan tekijän puuttuminen sellaisenaan estä avustuksen myöntämistä.
Aiemmin julkaistujen kriteerien oikeudellinen asema selvitettävä
Asetuksen jatkovalmistelussa on selvennettävä aiemmin julkaistujen vuoden 2027 kriteerien oikeudellinen asema. SOSTE korostaa, että perustelumuistiossa on kuvattava nykyistä täsmällisemmin asetusmuutoksen tausta ja suhde aiemmin julkaistuihin vuoden 2027 STEA-avustuskriteereihin.
SOSTEn mukaan STEAn 15.6.2026 avustuksen hakijoille tiedottamat avustuskriteerit eivät näytä perustuvan lakiin tai lain nojalla annettuun asetukseen siltä osin kuin niissä asetetaan avustuksen saajia, avustettavia toimintamuotoja tai myöntämisen aineellisia perusteita koskevia kategorisia rajauksia.
Jos aiemmin julkaistuja kriteereitä pidetään poliittisena tai hallinnollisena valmistelun ohjauksena, ne eivät voi millään tavoin sitoa avustusharkintaa tai muodostaa hakijoihin nähden uusia avustuskelpoisuuden esteitä. Jos niitä taas pidetään merkitykseltään sitovina tai avustusharkintaa rajaavina kriteereinä, niiden tulee perustua lakiin tai lain nojalla annettuun asetukseen.
”Järjestöjen on voitava olla varmoja periaatteista, joiden perusteella ne voivat hakea avustusta. Tämänhetkinen tilanne on sekava, ja siksi asetuksen täsmentäminen on tärkeää”, Kiukas toteaa.
Asetuksen ulkopuolisilla kriteereillä ei voida asettaa uusia esteitä avustuksen myöntämiselle tai kaventaa rahoituslain mukaista avustettavan toiminnan alaa.