SOSTE lausui valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostolle vaikeasti työllistyvien tilanteesta vuoden 2027 talousarvion käsittelyssä. Lausunnossa SOSTE arvioi kuntouttavan työtoiminnan lain kumoamisen vaikutuksia vaikeasti työllistyviin, heitä palveleviin järjestöihin ja julkiseen talouteen.
Kustannussiirtymät raskaampiin sosiaalihuollon palveluihin jätetty arvioimatta – säästöarvio epäuskottava
SOSTE kannattaa palvelujärjestelmän selkeyttämistä ja hallinnollisen taakan keventämistä. Sosiaalihuollon uudistamista ei kuitenkaan tule johtaa yksittäisten menokohtien staattisilla säästölaskelmilla. Esityksessä noin 2 300 asiakkaan oletetaan esimerkiksi jäävän palvelusta pois velvoittavuuden ja taloudellisten kannusteiden poistumisen vuoksi. Tästä lasketaan kahdeksan miljoonan euron vuotuinen säästö vuodesta 2028 alkaen.
Palvelusta pois jääminen ei osoita tuen tarpeen poistumista. Usein todellisuus on pikemminkin päinvastainen. Esitys tunnistaakin päihdepalvelujen, lastensuojelun, asumispalvelujen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvun riskin, mutta jättää kuitenkin tämän kustannussiirtymän raskaampiin sosiaalihuollon palveluihin arvioimatta. Tällainen menettely ohjaa palvelujärjestelmän kehittämistä osaoptimoinnin suuntaan. Kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen kasvattaa kustannuksia muissa sosiaalihuollon palveluissa suurella varmuudella.
SOSTE esitti vaikutusarvion täydentämistä nettosäästöarviolla. Nyt sellaista ei ole tehty edes sosiaalihuoltolain laajuudessa, puhumattakaan koko hyvinvointialueiden talouden laajuudessa tai julkisen talouden laajuudessa.
Järjestöjen korvaamatonta osaamista ei ole varaa menettää
Hyvinvointialueet käyttivät kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluihin 26,9 miljoonaa euroa vuonna 2024. Valtaosa hankinnoista kohdistui järjestöihin. Kuntouttavan työtoiminnan parissa toimivien järjestöjen ahdinkoa lisäävät entisestään lakkauttamisen kanssa yhtäaikaisesti realisoituvat STEA-avustusten rajut leikkaukset. Esitys tunnistaakin riskin järjestökentän palvelutuotannon alasajosta. Järjestöjen palvelutuotannon alasajossa menetettäisiin suuri määrä korvaamatonta ammattitaitoa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työelämälähtöisessä kuntouttamisessa. Järjestöt ovat osoittaneet kykynsä muun muassa työtehtävien yksilöllisessä räätälöinnissä ja työkyvyn asteittaisessa kohottamisessa porrastamalla työn vaatimustasoa asteittain.
Uuteen työllisyyspoliittiseen tukeen osoitettava 9,6 miljoonan euron lisäys kuntien valtionosuuksiin vuonna 2027 on tervetullut. Tuki täydentää palvelukokonaisuutta, mutta ei täytä sosiaalihuoltoon syntyvää palveluaukkoa, eikä turvaa järjestöjen palvelutuotantoa nykyisessä laajuudessaan. Yleiskatteinen rahoitus ei myöskään takaa toiminnan tosiasiallista käynnistymistä tai riittävää laajuutta hyvin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevissa kunnissa.
SOSTE esitti täytäntöönpanoon riittävää siirtymäaikaa ja rahoitusta järjestöjen palvelujen jatkuvuuden turvaamiseen. Uuden työllisyyspoliittisen tuen rahoitusta tulisi kohdentaa korvamerkittynä valtionavustuksena. Uudistuksen onnistumista tulee arvioida staattisten säästöjen lisäksi palveluihin pääsyn sekä työ- ja toimintakyvyn kehityksellä, kustannussiirtymät muihin sosiaalihuollon palveluihin huomioiden.