Tuoreen Sosiaalibarometrin 2025 tulosten mukaan julkisen sektorin vastuun lisäämisessä painottuivat perustason sote-palvelut. Kuudesosa vastaajista toi kuitenkin esille, että on tarpeen vahvistaa julkisen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä.
Avovastauksissa vastaajat mainitsivat varhaisen puuttumisen sekä elintapaohjauksen ravitsemuksessa, painonhallinnassa ja tupakoinnin lopettamisessa. Odotuksia suuntautui hyvinvointialueiden lisäksi myös kunnille, esimerkiksi ihmisten liikkumisen mahdollistamiseksi.
Ymmärrys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on jo askel eteenpäin
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) kokonaisuus on laaja, ja sen aukoton määrittely on lähes mahdotonta. Kuntaliiton, Hyvilin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmissä hahmotetaan, mikä on hyten tavoitteena ja mitkä tekijät tukevat tavoitteen toteutumista. Niistä käy ilmi, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvissä ajoin tapahtuvaa ja voimavaralähtöistä.
Hyteä luonnehtivina tekijöinä ovat lakisääteisyys, suunnitelmallisuus, yhteistyö ja laaja-alaisuus. Hyten tavoitteiden toteutumista tukevia tekijöitä ovat elinympäristö, yhteisöllinen toiminta sekä yksilön taidot, osaaminen ja terveelliset valinnat. Näitä kaikkia tukevat sote-palvelut ja päätöksenteko.
SOSTEssa on hahmotettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sote-järjestöjen näkökulmasta. Määritelmässä korostuu edellisten lisäksi järjestöjen vahva rooli erityisesti ehkäisevässä työssä sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä.
On tärkeää, että yhteiskunnan eri toimijoilla on riittävän yhteinen näkemys siitä, mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on, koska se auttaa pääsemään eteenpäin. Hyödynnettävää potentiaalia on runsaasti.
Mitä juuri julkaistu Sosiaalibarometri kertoo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilasta?
Sote-johtajat arvioivat, että yhteistyö sote-järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on toimivaa. Yli puolet (60 %) katsoo sen toimivan vähintään melko hyvin tai hyvin ja vain joka kymmenes (10 %) melko huonosti tai huonosti.
”Yhteistyön suunnittelu yhdessä sovittujen tavoitteiden kautta (hyvinvointialue, kunnat, maakuntaliitto, järjestöt).” Sote-johtaja.
Sote-johtajilta kysyttiin, onko heidän hyvinvointialueellaan muutettu joitakin hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintoja. Vajaa puolet (46 %) vastaajista ilmoitti, että alueella on vahvistettu joitain toimintoja. On esimerkiksi panostettu ennaltaehkäiseviin palveluihin, neuvontaan ja ohjaukseen, toteutettu ennakoivat terveystarkastukset koko alueella ja lisätty matalan kynnyksen palveluja.
Joka kahdeksas (13 %) sote-johtaja vastasi, että joistakin toiminnoista on jouduttu luopumaan taloudellisen tilanteen vuoksi. Vastauksissa mainittiin ehkäisevä päihdetyö, lähisuhdeväkivaltatyö, ei-lakisääteiset tarkastukset sekä ilmaiset ehkäisyvälineet nuorille.
Sote-järjestöt nähdään osana hyvinvointialueiden hyte-työtä
Sote-johtajilta tiedusteltiin, miten järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tukevat seikat toteutuvat heidän hyvinvointialueellaan. Ilahduttavaa oli, että enemmistö vastaajista (62 %) katsoo yhteistyörakenteiden ja järjestöavustusten myöntämisen toteutuvan hyvin tai melko hyvin.
Hyte-neuvottelut ovat hyvinvointialueilla uusi yhteistyön rakenne. Vajaa puolet (44 %) arvioi sote-järjestöjen osallistumisen hyte-neuvotteluihin toteutuvan vähintään melko hyvin ja joka viides (20 %) huonosti tai melko huonosti. Heikomman vastauksen antoivat ne hyvinvointialueet, jotka ovat erityistarkkailussa taloudellisen tilanteensa vuoksi.
Sote-johtajien mielestä erityistä huolta aiheuttavat järjestöjen toimitilakysymykset. Vain noin kolmannes (36 %) arvioi, että sote-järjestöjä tuetaan maksuttomilla tai edullisilla tiloilla hyvin tai melko hyvin. Vallitsevana periaatteena yhteiskunnassa on toimitilojen tiivistäminen. Hyvinvointialueille paineita tuovat myös kuntien kanssa tehtyjen vuokrasopimusten uusiminen.
Eri toimijoiden yhteistä tahtotilaa tarvitaan
Sote-johtajista vajaa puolet (40 %) kokee, että vastuunjako hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä toteutuu hyvinvointialueiden ja kuntien välillä melko hyvin tai hyvin, mutta toisaalta yhtä suuri osa (41 %) arvioi sen toteutuvan melko huonosti tai huonosti. Työtä on vielä paljon, sillä hyte-vastuunjaon selkeys kuntien ja hyvinvointialueiden välillä on hyvinvointityössä onnistumisen edellytys.
Sote-johtajista yli puolet arvioi, että hytellä on vahva asema hyvinvointialueilla (55 %) ja hyvinvointisuunnitelmaa ja -kertomusta hyödynnetään osana hyvinvointialueen toiminnan suunnittelua (53 %) melko hyvin tai hyvin. Vain kolmasosa (32–35 %) näkee niiden toteutuvan melko huonosti tai huonosti. Luvuista voi päätellä, että painopiste on siirtymässä kohti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Nykyhetkessä on hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn osalta valtavasti työntöä, sillä hyvinvoinnin haasteet vain kasvavat. Yhteinen näkemys siitä, mikä on mahdollista tulevaisuudessa, on haasteista selviämisen edellytys.
Tarvitsemme kestävämpiä ajattelu- ja toimintatapoja. Esimerkiksi nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmämme perustuu uskomukseen, että sairaudet voidaan hoitaa ja ongelmat korjata. Näitä ajattelutapoja on haastettava ja luotava entistä vahvempaa yhteistä tahtotilaa, jotta hyvä kehitys jatkuu.
- Lue lisää: Tutustu Sosiaalibarometriin 2025