Hallitus on antanut eduskunnalle kauan odotetun ja toivotun ehdotuksen lahjoitusvähennyksen laajentamisesta sosiaali- ja terveysalan sekä muiden yleishyödyllisten sektoreiden järjestöille.
Myös SOSTE on toivonut laajennusta. On oikeudenmukaista, että vähennysmahdollisuus avataan eri järjestösektorien lahjoittajille, eikä sote-järjestöjä jätetä ulkopuolelle, kuten lain lausuntokierrosversiossa vielä oli kirjattuna.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, eduskunta hyväksyy vähennyksen käyttöönoton ja se astuu voimaan ensi vuoden alussa. Lahjoitusvähennystä ollaan kuitenkin säätämässä järjestöille kalliilla ja hallinnollisesti raskaalla tavalla. On todennäköistä, että valtaosalle sote-järjestöistä sen piiriin hakeutuminen ei ole kustannusten ja hallinnollisen taakan arvoista. Jos järjestö kuitenkin tahtoo vähennyksen piiriin, on siihen varauduttava jo tämän vuoden puolella.
Mistä on kyse?
Lahjoitusvähennyksen myötä henkilö tai yhteisö voisi ensi vuodesta lähtien tehdä tuloverotuksessaan vähennyksen järjestöille ja säätiöille antamiensa lahjoitusten perusteella. Verohallinto nimeäisi hyväksyttävät järjestöt ja säätiöt, joille annetusta lahjoituksesta saisi vähennystä.
Vähennys olisi henkilöverotuksessa 30 prosenttia maksettavasta verosta, kun lahjoitukset yhdelle järjestölle tai säätiölle ovat vähintään 500 euroa vuodessa. Yhteisöt voisivat vähentää lahjoituksen verotettavasta tulostaan, kun lahjoitukset yhdelle järjestölle tai säätiölle ovat vähintään 850 euroa vuodessa.
Vähennyksen hallinnolliset vaatimukset järjestöille ovat raskaat ja kalliit
Lahjoitusvähennys edellyttää järjestöjen hakemista vähennyksen piiriin Verohallinnolta. Siihen lakiehdotuksessa määritellyt hallinnolliset vaatimukset ja kustannukset ovat kuitenkin järjestöille raskaat ja kalliit.
Järjestöltä edellytetään muun muassa voimassa olevaa rahankeräyslupaa ja tilintarkastajien valintaa sekä 740 euron maksua nimeämispäätöksestä. Rahankeräyslupaa lahjoituksia keräävällä järjestöllä on ennestään edellytetty, mutta tilintarkastajien nimeämisen vaatimus on osalle järjestöistä uusi, sillä yhdistyslaki ei tällä hetkellä edellytä sitä pienimmiltä järjestöiltä.
Mahdollisesti suuremmat hallinnolliset rasitteet seuraavat kuitenkin vähennyskelpoisuudesta seuraavista velvoitteista. Lahjoitusvähennyskelpoiseksi nimetyn järjestön tulee verovuoden loputtua toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoitus, joka sisältää tiedot sen saamista lahjoituksista sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen edelliseltä vuodelta. Suurimmilla järjestöillä, jotka keräävät jo nykyisin suunnitelmallisesti lahjoituksia, näiden toimittaminen ei todennäköisesti edellytä lisätyötä, mutta muille hallinnollinen vaatimus on valtava. Lahjoittajarekisterin ylläpitäminen voi vaatia uusia tietojärjestelmiä, henkilörekisterin pitämiseen liittyvien vaatimusten täyttämistä sekä työpanoksen osoittamista ja kouluttamista. Tilinpäätös voi maksaa sadoista tuhansiin euroihin ja toimintakertomuksen laadinta voi vaatia huomattavaa järjestöhallinnollista lisätyötä. Yhdistyslaki kun ei vaadi tilinpäätöstä ja toimintakertomusta pienimmiltä järjestöiltä laisinkaan.
Vähennyksen hyöty jäänee useimmille järjestöille pieneksi
Lahjoitusvähennys on veroetu, jonka hyöty tulee lahjoituksen antajalle. Lahjoituksen saava järjestö hyötyy vähennyksestä vain, jos se kannustaa lahjoittajia kasvattamaan lahjoittamaansa summaa.
Todennäköisesti lahjoitussummien kasvu vähennyksen myötä olisi useimmille järjestöille vähäistä tai merkityksetöntä. SOSTEn suuntaa antavan arvion mukaan hyvin pieni osa henkilölahjoittajista yltää nykyisin 500 euron vuosittaiseen lahjoitusmäärään. Tarkka määrä on epävarma, sillä lahjoittajatiedot ovat järjestöjen liike- ja toimintasalaisuuksia, mutta osuus lienee prosenttien kymmenyksistä pariin prosentin välillä. Näistäkin vain osa saattaa lisätä lahjoitustaan vähennyksen kannustamana – eivät kaikki.
Todennäköisesti hyvin harvalla järjestöllä lahjoitusmäärien lisääntyminen vähennyksen käyttöönoton myötä olisi huomattavaa. Lahjoitusten keräämiseen aika ei muutenkaan ole tällä hetkellä otollinen, sillä hankala taloustilanne, työttömyys ja inflaatio heikentävät lahjoitushalukkuutta ja -mahdollisuuksia.
Tässä taloustilanteessa sekä vertailussa muihin Pohjoismaihin 500 euron alaraja on käsittämättömän korkea. Ruotsissa alaraja on noin 177 euroa ja Norjassa 46 euroa. Tanskassa alarajaa ei ole laisinkaan vaan kaikki lahjoitukset ovat määrästä riippumatta verovähennyskelpoisia.
Järjestöjen on harkittava tarkkaan, onko lahjoitusvähennyksen piiriin järkevää hakeutua
Järjestöjen ja säätiöiden hakeutuminen lahjoitusvähennyskelpoiseksi ei ole pakollista vaan järjestö voi tehdä sen oman päätöksensä mukaan. Päätöstä tehdessä kannattaa harkita vähennyksen hyödyt, kustannukset ja velvollisuudet. Toisaalta, jos järjestö ei hakeudu vähennyskelpoiseksi, on mahdollista, että jotkin lahjoittajat hakeutuvat muiden vähennyskelpoisten järjestöjen lahjoittajiksi.
Todennäköisesti monille järjestöille 740 euron nimeämismaksu, lahjoittajien tietojen kerääminen, hallinnolliset prosessit ja tilinpäätöksen laatiminen olisivat liian suuria kustannuksia ja hallinnollisia panostuksia.
Jos näistä taakoista huolimatta järjestö päättää hakea lahjoitusvähennyksen piiriin, on sen hyvä varautua hakemiseen jo tänä syksynä. Tulevissa syyskokouksissa on siinä tapauksessa valittava vähintään yksi tilintarkastaja ja muutenkin toiminnassa on varauduttava ensi vuodelle tuleviin hallinnollisiin kustannuksiin ja työhön. Mahdollisesti lahjoitusten keräämistapaakin voi olla järkevä muuttaa, jotta lahjoittajien tietojen kerääminen on sujuvaa.
SOSTE lausui lahjoitusvähennyksestä valtiovarainvaliokunnalle
SOSTE on esittänyt lahjoitusvähennyksestä useita parannusehdotuksia, joilla vähennyksestä tehtäisiin toimivampi ja järjestöille hallinnollisesti kevyempi. Viimeisempänä SOSTE ehdotti valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lahjoitusvähennyksen alarajan säätämistä 240 euroon 500 sijaan ja järjestöjen hallinnollisten vaatimusten keventämistä ehdotetusta.
Realistista on kuitenkin, ettei hallituksen ehdottama malli enää muutu vaan tulee voimaan hallituksen esityksessä kuvatun mukaisena 1.1.2027. Sellaiseen järjestöjen kannattaa varautua esimerkiksi valitsemalla tulevissa syyskokouksissaan tilintarkastajat ja valmistautumalla ensi vuodelle tuleviin hallintokustannuksiin talousarvioissaan tai harkitsemalla jo nyt lahjoitusvähennyksen ulkopuolelle jättäytymistä.