Demokratia ei rakennu vain vaaleissa, vaan arjen osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Keskeistä on, että erilaiset näkemykset mahtuvat mukaan ja että ihmisillä on todellinen mahdollisuus tulla kuulluiksi ja toimia itselleen tärkeiden asioiden edistämiseksi.
Erityisesti kansalaisjärjestöjen toiminta vahvistaa osallisuuden kokemusta ja tuo ihmiset yhteen. Samalla se rakentaa luottamusta, luo yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa ja vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Näiden merkitys korostuu erityisesti aikana, jolloin yhteiskunnassa on paljon epävarmuutta.
Yhteistyön merkitys korostuu
Suomessa eri toimijat ovat perinteisesti tehneet tiivistä yhteistyötä. Julkinen sektori, järjestöt, yritykset ja yhteisöt ovat kukin omalla tavallaan kantaneet vastuuta ihmisten hyvinvoinnista. Yhteistyön merkitys kasvaa entisestään, kun yhteiskunta kohtaa nyt samanaikaisesti useita haasteita, kuten väestön ikääntymistä, yksinäisyyttä, eriarvoisuuden kasvua ja julkisen talouden paineita.
Yhteiskunnalliset haasteet eivät noudata sektorirajoja, eikä niiden ratkaiseminen onnistu erillään toisistaan toimien. Järjestöjen rooli tässä kokonaisuudessa on erityinen. Ne toimivat usein siellä, mihin julkiset palvelut tai yritystoiminta eivät yllä. Järjestöt eivät korvaa julkisia palveluja tai yritystoimintaa, vaan täydentävät niitä. Samalla järjestöt luovat tilaa yhteisöllisyydelle ja ihmisten välisille kohtaamisille, joilla on tutkitusti merkittävä vaikutus hyvinvointiin.
Kansalaisjärjestöjen toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut. Julkista rahoitusta on viime vuosina leikattu, ja lisäleikkauksia on väläytelty. Tämä on heikentänyt järjestöjen mahdollisuuksia tukea ihmisiä ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Mahdollisten lisäleikkausten myötä järjestöjen tilanne kriisiytyy entisestään, mutta ennen kaikkea kärsijöiksi joutuvat ihmiset, jotka ovat arjessaan saaneet apua ja tukea järjestölähtöisistä palveluista ja toiminnoista.
Yritystoiminta osana ratkaisua
Kun resursseja on vähemmän, korostuu tarve käyttää niitä viisaasti. Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyöllä on pitkät perinteet, mutta myös yrityksillä voisi olla tässä kokonaisuudessa entistä aktiivisempi rooli.
Perinteisesti yritykset on nähty kansalaisjärjestötoiminnan rahoittajina tai tukijoina, mutta yhä useammin ne osallistuvat myös aktiivisesti ratkaisujen kehittämiseen yhdessä järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa.
Yritystoiminta voi tuoda yhteistyöhön resursseja, osaamista ja käytännön toimintatapoja. Yrityksillä on usein myös valmiuksia viedä toimivia ratkaisuja laajempaan käyttöön.
Vastuullisuus ja kestävyys ovat nousseet keskeiseksi osaksi liike-elämää. Yrityksiltä odotetaan entistä enemmän konkreettisia tekoja ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi, ei pelkästään taloudellista tulosta. Yhteistyö järjestöjen kanssa tarjoaa tähän luontevan väylän. Parhaimmillaan kyse on kumppanuudesta, jossa eri toimijat oppivat toisiltaan ja rakentavat yhdessä kestävämpiä ratkaisuja.
Yhteistyö vaatii luottamusta, avoimuutta ja halua oppia
Yhteistyö ei synny itsestään. Se vaatii luottamusta, avoimuutta ja halua oppia toisilta. Juuri näiden varaan rakentuu myös kestävä hyvinvointi.
Tule kuulemaan järjestöjen ja yritysten yhteistyöstä kestävän hyvinvoinnin rakentamisessa SOSTEn Järjestöristeilylle 12.–13.5.2026!
Järjestöristeily 2026 – Demokratia nyt! on koulutus- ja verkostoitumistapahtuma sosiaali- ja terveysjärjestöille sekä yhteistyökumppaneille. Järjestöjen ja yritysten yhteistyöhön sekä kestävän toiminnan merkitykseen syvennytään osana risteilyn ohjelmaa Demokratia syntyy osallistumisesta-nimisellä ohjelmatunnilla.
Tutustu Järjestöristeilyn ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
Satu Niemelä
vastuullisuusjohtaja
Osuuskunta Tradeka
satu.niemela@tradeka.fi