Epävarma turvallisuustilanne ja ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet sään ääri-ilmiöt ovat herätelleet monet pohtimaan, miten erilaisiin häiriötilanteisiin tulisi varautua. Kotitalouksia ohjeistetaan 72 tunnin kotivaran kokoamiseen. Nyt myös paikallisille yhteisöille on oma varautumisen työkalupakki: Kylävara.
Kylävara.fi-verkkosivustona julkaistu työkalupakki tarjoaa tietoa ja käytännön ohjeita yhteisöllisen varautumis- ja turvallisuustyön tueksi. Kylävaran työkalut ovat avuksi, kun paikallisessa yhteisössä – kylissä tai naapurustoissa – halutaan vahvistaa paitsi häiriötilanteisiin varautumista myös päivittäistä turvallisuutta ja huolenpitoa.
Eteen voi tulla tilanteita, joissa hyväkään yksilötason tai kotitalouksien varautuminen ei riitä. Lähiyhteisön ja naapureiden tarjoama konkreettinen apu, tuki ja turva voivat olla korvaamattoman tärkeitä esimerkiksi pitkien sähkökatkojen aikana.
Kylävara herättelee konkreettisten toimintamallien avulla pohtimaan esimerkiksi sitä, miten myrskytilanteessa varmistetaan kylän ikääntyneiden hyvinvointi. Kylävaraan on koottu myös hyviä esimerkkejä paikallisten vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyöstä. Viranomaisten tehtävä on mahdollistaa ja tukea kansalaisten omaa aktiivisuutta.
Paikallinen kansalaistoiminta on tärkeää niin maaseudulla kuin asutuskeskuksissa
Paikallinen kansalaistoiminta vahvistaa tutkitusti yhteiskunnan kriisivalmiutta ja resilienssiä: kykyä selviytyä niin arjen haasteista kuin vakavistakin kriiseistä. Se täydentää viranomaisvetoista ”kovaa” turvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Kiinnostus yhteisöllistä varautumista kohtaan on erityisen suurta maaseudulla, jossa etäisyydet ja viranomaisavun vasteajat voivat olla pitkiä. Kylätoiminnan pitkä perinne ja yhdessä toimimisen kulttuuri ovat luonteva pohja vahvistaa ajan haasteisiin vastaavaa yhteisöllistä toimintaa.
Kylävara kiinnittää varautumis- ja turvallisuustyön tiettyyn paikkaan. Kylävara-hanke on saanut rahoituksen EU:n maaseuturahastosta, ja siksi työkalupakissa puhutaan kylistä ja maaseudusta. Monet Kylävaran työkaluista toimivat kuitenkin aivan yhtä lailla kaupunkien ja taajamien naapurustoissa, kortteleissa ja taloyhtiöissä.
Kylävara on tarkoitettu sovellettavaksi yhteisön tarpeisiin ja voimavaroihin
Kansalaistoiminnan moottoreita ovat aktiiviset ja oma-aloitteiset ihmiset ja yhteisöt. Paikallisen varautumis- ja turvallisuustyön vahvistamiseen on kaivattu yhteisiä toimintamalleja ja selkeitä ohjeita, jotka madaltaisivat kynnystä tarttua toimeen.
Kylävara vastaa tähän tarpeeseen. Tärkeää on kuitenkin huomata, että työkalupakki on tarkoitettu sovellettavaksi, ei tiukaksi toimintaohjeeksi. Yhteisöllinen varautumis- ja turvallisuustyö perustuu aina paikallisiin voimavaroihin ja tarpeisiin.
Kylävara on myös tärkeä yhteiskunnallinen puheenvuoro: se sanoittaa ja tekee ymmärrettäväksi sitä, mistä paikallisessa yhteisöllisessä varautumisessa on kysymys. Kylävara liittää kylät ja naapurustot kokonaisturvallisuuden ketjuun.
- Tutustu Kylävaraan: kylavara.fi
Työkalupakki on koottu Suomen Kylät ry:n kaksivuotisessa Kylävara paikallisen varautumisen perustana -hankkeessa, joka on saanut rahoituksen EU:n maaseuturahastosta Hämeen ELY-keskukselta.
Ritva Pihlaja
projektipäällikkö
Kylävara paikallisen varautumisen perustana -hanke, Suomen Kylät ry
Nea Kukkonen
viestintäasiantuntija
Kylävara paikallisen varautumisen perustana -hanke, Suomen Kylät ry