On syytä aloittaa kiitoksella: Petteri Orpon hallitukselle kuuluu tunnustus siitä, ettei sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistettu valtiovarainministeri Riikka Purran ja valtiovarainministeriön esittämiä tuhoisia lisäleikkauksia. Tämä oli tärkeä arvovalinta. Hallitus kuunteli budjettiriiheen lähetettyjä viestejä sote-järjestöjen merkityksestä.
Kuluva hallituskausi sote-järjestöille melkoista tervanjuontia
Maan hallituksen sinänsä hyvä ja oikea tavoite tasapainottaa kestämättömässä tilassa olevaa julkista taloutta on johtanut kovaan leikkauspolitiikkaan – sekä meiltä järjestöiltä kuin edustamiltamme ihmisiltä, yhteiskunnan köyhiltä ja sairailta. Samaan aikaan hallituksen piiristä on avoimesti käytetty väheksyviä puheenvuoroja järjestöjen työstä, tehokkuudesta ja toiminnasta.
Sata miljoonaa – uhka järjestökentän halvaantumisesta
Suurin pommi saatiin elokuun alussa, kun valtionvarainministeriö julkaisi budjettiesityksensä ja sen osana 100 miljoonan euron lisäleikkausehdotuksen sote-järjestöille. Ehdotus olisi merkinnyt lähes 50 prosentin leikkausta kerralla ja johtanut koko kentän halvaantumiseen. Tämä herätti järjestöt ja monet toimintaamme tuntevat ja arvostavat tahot kunnolla puolustamaan sitä työtä, jota olemme vuosikymmenet tehneet. Aiemmin leikkauksia oli kyllä paheksuttu – etenkin suuria, yli kolmanneksen leikkauksia – mutta laajaa joukkovoimaa ei ollut syntynyt.
Joukkovoima auttoi torjumaan leikkaukset
Professorit, lehdistö, hyvinvointialueiden johtajat ja puheenjohtajat, oppositio ja muut hallituspuolueet käyttivät puheenvuoroja järjestöjen työn tärkeydestä ja asettuivat halvauttavaa linjaa vastaan. Esimerkiksi kulttuurin, liikunnan ja nuorison osalta jo paljon pienemmät leikkaukset olivat aiemmin herättäneet aktiivista vastarintaa.
Tämä joukkovoiman syntyminen oli ratkaisevassa asemassa leikkausten torjumisessa kokonaan. Maakuntien kansanedustajat saivat roppakaupalla viestejä omilta alueiltaan siitä, mitä päätös tarkoittaisi. Lehtiin kirjoitettiin runsaasti mielipidekirjoituksia, puhelimia käytettiin ahkerasti ja kontakteja aktivoitiin. Ihmisiä tavattiin toreilla ja kabineteissa. Tampereella marssittiin budjettiriihtä edeltävänä perjantaina hallituksen sote-järjestöille esittämiä lisäleikkauksia vastaan. Kaikki huipentui mielenosoitukseen kehysriihen alkupäivänä Esplanadin puistossa, jonne kokoontui satoja ihmisiä eri puolilta maata kertomaan järjestöjen tärkeydestä.
Leikkausten perumisesta kuuluu kiitos ennen kaikkea teille jäsenille ja järjestötoimijoille kautta maan.
Työ jatkuu – yhtenäisyys ja uudistukset avainasemassa
Työ ei kuitenkaan lopu tähän. Lisää säästöjä etsitään taas ensi keväänä ja syksynä, ja katse kääntyy taas varmasti myös meihin. Suurista järjestösektoreista juuri sote-järjestöiltä on viety selvästi eniten. Meidän täytyy kysyä itseltämme miksi, ja vastata siihen rehellisesti, jotta tämänkaltainen erityiskohtelu saadaan loppumaan.
Ainakin meidän täytyy kyetä kertomaan työstämme entistä useammalle ja entistä paremmin. Julkinen keskustelu osoitti, että toimintamme on monille edelleen vierasta. Yhtenäisyyttä on vaalittava paremmin kuin ennen – leikkauspaineessa naapuria vastaan kääntyminen vie loputkin uskottavuudesta. Samalla on tarkasteltava kriittisesti järjestörakennetta sekä tehtävä avustusjärjestelmään isoja uudistuksia.
Työtä on paljon, onneksi on myös tekijöitä – me kaikki yhdessä.