Sosiaali- ja terveysjärjestöistä on viime aikoina käytetty kieltä, jota ei ole totuttu valtioneuvoston suunnalta kuulemaan. Istuvan ministerin sanat ovat syystäkin herättäneet sote-järjestökentällä monin paikoin tyrmistystä.
Sote-järjestöjen työn monimuotoisuus ja sen merkitys ovat jääneet viimeaikaisessa keskustelussa osittain pimentoon.
Sote-järjestöt auttavat esimerkiksi lapsiperheitä, nuoria, kriisejä kohdanneita, vanhuksia, yksinäisiä, muistisairaita, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään.
Erilaisten apu- ja tukimuotojen, kuten vertaistukiryhmien, kohtaamispaikkojen, neuvonnan sekä auttavien puhelinten ja chat-palvelujen, lisäksi sote-järjestöillä on tärkeä rooli edustamiensa ihmisryhmien äänitorvena.
Sote-järjestöt tuovat ihmisten äänen päätöksentekoon
Toimivan demokratian kannalta on tärkeää, että esimerkiksi eri sairausryhmiä edustavat sote-järjestöt voivat tuoda esiin näkemyksiään sote-palveluja koskevista lakimuutoksista. On vaikeaa nähdä, mikä muu taho Suomessa toisi edustavasti esiin sote-palveluja tarvitsevien ihmisten ääntä, jos sote-järjestöt eivät sitä tekisi.
Sote-järjestöjen vaikuttamistoimintaa tarvitaan myös siksi, että pelkästään yksilöitä auttamalla ja seurauksia hoitamalla ei pystytä puuttumaan ongelmien juurisyihin ja vähentämään niistä julkiselle taloudelle aiheutuvia kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Ongelmien juurisyihin puuttuminen ja rakenteisiin vaikuttaminen edellyttävät vaikuttamistyötä, jota SOSTE ja muut sote-järjestöt tekevät esimerkiksi antamalla lausuntoja lakiesityksistä ja olemalla mukana erilaisissa työryhmissä, joissa merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia tehdään.
Järjestöt myös vahvistavat toiminnallaan osallisuutta, kriisinkestävyyttä ja Suomen sisäistä turvallisuutta.
Sote-järjestöjen rahankäyttöä valvotaan ja työn tuloksellisuutta arvioidaan
Me järjestöissä tiedämme, että sote-järjestöjen rahoitusta säädellään ja valvotaan.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA paitsi valvoo järjestöjen rahankäyttöä myös arvioi sote-järjestöjen toiminnan tuloksellisuutta. Esimerkiksi STEAn arvioimien vuoden 2024 avustuskohteiden tuloksellisuus oli pääsääntöisesti hyvällä tasolla ja heikon arvosanan sai 1 prosentti arvioiduista kohteista.
Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on todennut tarkastuskertomuksessaan, että valtionavustuksien tuloksellisuuden seuraaminen on kokonaisuutena kattavinta STEAssa.
Jatketaan perustoimintaa ja tehdään sote-järjestöjen työn merkitys näkyväksi
Järjestöjen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ja koventunut suhtautuminen järjestöihin eivät ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan samanlaisia kehityssuuntia on parhaillaan käynnissä myös laajemmin Euroopassa.
Paras puolustus toiminnallemme on, että jatkamme ylpeästi ja väkevästi sen toiminnan tekemistä, mitä varten olemme olemassa ja sanomme vastaan, jos sille on aihetta. Tässä pelissä toisenkin posken kääntäminen ei ole voittava strategia.
Hallitus on jo tähän mennessä päättänyt leikata sote-järjestöjen valtionavustuksista 140 miljoonaa euroa eli lähes 40 prosenttia.
Ennen viime syksyn budjettiriihtä pöydälle tuotiin esitys, jonka mukaan järjestöjen rahoitusta olisi leikattu jo päätetyn 140 miljoonan lisäksi vielä 100 miljoonaa euroa lisää. Kova ja sote-järjestöt kautta Suomen yhdistänyt työ auttoi torjumaan esitetyt massiiviset lisäleikkaukset, jotka olisivat toteutuessaan tarkoittaneet järjestöjen ennaltaehkäisevän työn sekä matalan kynnyksen avun ja tuen romuttamista.
Joukkovoimaa tarvitaan myös tänä vuonna, sillä sote-järjestöjen valtionavustuksiin on jälleen väläytelty lisäleikkauksia kuluvan kevään kehysriihen alla.
Viestin on kuljettava järjestötoimijoilta niille, jotka istuvat päättävissä pöydissä. On tärkeää tehdä näkyväksi se työ, mitä sote-järjestöissä teemme: kuinka ihmisiä kohdataan, tuetaan ja autetaan sekä kuinka rakennetaan parempaa huomista yhdessä heidän kanssaan.
