Sosiaali- ja terveysministeriön tuore virkapuheenvuoro kokoaa virkakunnan näkemyksiä sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistustarpeista seuraavalle hallituskaudelle. Yksi tärkeistä viesteistä oli, että ministeriö näkee sote-järjestöt kumppaneina, joiden kanssa etsitään ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
- Lue lisää: STM:n virkakunta: Hyvinvointi ei ole menokohde, vaan investointi ihmisiin ja tulevaisuuteen
Virkapuheenvuorossa korostetaan, että järjestöt ehkäisevät ongelmien kasautumista ja vähentävät raskaampien palvelujen tarvetta. Ministeriö muistuttaa, että jos järjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät merkittävästi, osa kustannuksista voi ajan mittaan siirtyä hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion kannettavaksi.
Ministeriön mukaan järjestöt lisäksi vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä tavoittamalla nopeasti ihmisiä, joita viranomaisten on vaikea tavoittaa, sekä järjestämällä vapaaehtoistoimintaa ja tarjoamalla vertaistukea. Virkakunta esittääkin, että sote-järjestöjen rahoitus turvataan pitkäjänteisesti ja avustusten taso ja myöntämisperusteet vakautetaan vähintään hallituskausittain.
Puheenvuoro luo toivoa tulevaan, sillä tällä hallituskaudella sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä on romutettu merkittävästi.
Leikkausten vaikutusten arviointi lapsipuolen asemassa
Virkapuheenvuoron viestiä vasten on vaikea ymmärtää, miten vähälle järjestöleikkausten vaikutusten arviointi on tällä hallituskaudella jäänyt. Leikkausten vaikutusten esille tuominen on jäänyt järjestöjen itsensä harteille.
Vuonna 2027 sote-järjestöjen valtionavustukset ovat jäämässä noin puoleen vuoden 2024 tasosta. SOSTEn ja Hyvinvointiala Halin elokuussa 2026 tekemään kyselyyn vastanneista järjestöistä 40 prosenttia piti mahdollisena tai todennäköisenä, että niiden toiminta päättyy kokonaan kahden vuoden kuluessa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on kertonut julkaisevansa vuoden 2027 avustusehdotuksen yhteydessä arvion siitä, miten ehdotetut leikkaukset vaikuttaisivat järjestöihin ja niiden toiminnan kohderyhmiin. Arvio valmistuu ennen lopullisia avustuspäätöksiä. Päättäjillä on siis vielä mahdollisuus muuttaa leikkausten kohdentamista, jos arvio antaa siihen aihetta. Kuinka perusteellinen arvio on, ja onko siinä huomioitu jo aiemmat tällä hallituskaudella toteutetut avustusleikkaukset, emme tiedä.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta nosti vuoden 2027 talousarvioesitystä koskevassa lausunnossaan jälleen esiin tarpeen arvioida järjestöavustusten leikkausten vaikutuksia. Valiokunta pitää tärkeänä seurata, mitä leikkaukset merkitsevät ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle, järjestöjen toimintaedellytyksille sekä hyvinvointialueiden kustannuksille.
Tällä kertaa valiokunta kiinnitti erikseen huomiota myös siihen, miten rahoituksen väheneminen vaikuttaa järjestöjen mahdollisuuksiin tehdä vaikuttamistyötä ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Valiokunnan huomio on tärkeä myös ministeriön peräänkuuluttaman yhteistyön kannalta. Järjestöjen on vaikea kehittää toimintaansa ja etsiä ratkaisuja yhdessä muiden kanssa, jos ne joutuvat vuosi toisensa jälkeen pohtimaan, mitä nykyisestä toiminnasta voidaan jatkaa. Kun leikkausten vaikutuksia arvioidaan, on kysyttävä myös, millaiset mahdollisuudet sote-järjestöille jää osallistua yhteiseen työhön suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, ongelmien ehkäisemiseksi ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.
Toimintaympäristön jatkuva turbulenssi ja ennakoinnin vaikeus syövät järjestöjen kykyä suunnitella tulevaa ja rakentaa kestävää yhteistyötä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa.
