Europarlamentaarikkojen blogisarja
SOSTE osallistuu keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta ja tuo esiin erilaisia näkemyksiä suomalaisten europarlamentaarikkojen blogisarjassa, jota julkaisemme kahden kuukauden välein. Tekstit pyydetään mepeiltä aakkosjärjestyksessä, ja niissä käsitellään EU:n lähivuosien keskeisimpiä kysymyksiä ja haasteita. Tekstit edustavat kirjoittajien näkemyksiä.
Kun kellot soivat, ne soivat meille kaikille
Kirjailija John Donnen 1600-luvulla kirjoittaman kuuluisan runon viesti on edelleen ajankohtainen. Yksikään ihminen ei ole saari, eikä Eurooppa selviä ilman yhteistyötä. ”Ei siis pidä koskaan lähettää kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat aina sinulle”, Donne kirjoitti.
Sote-palvelumme ovat yksinään haavoittuvampia kuin yhdessä. COVID-19 teki tämän karulla tavalla selväksi. Rajat sulkeutuivat, toimitusketjut pettivät, sairaalat täyttyivät äärimmilleen eikä turhilta kuolemilta vältytty. Sote- ammattilaisten jaksaminen venyi kriisin keskellä äärimmilleen, ja sen seurauksena hyvinvointiyhteiskuntien peruspilarit ovat edelleen kuin maanjäristyksen ravistelemia.
Puolustuksen rinnalle tarvitaan ihmisten hyvinvointia
Viime aikoina keskustelu Euroopan terveysunionista on saanut uutta puhtia globaalien uusien kriisien siivittämänä. Varautuminen on välttämätöntä ja terveydenhuolto ja hyvinvointi on nähtävä osana Euroopan kestävyyden rakentamista. Siksi onkin erityisen huolestuttavaa, että Suomen hallituksen leikkaukset kohdistuvat juuri niihin sektoreihin – sosiaaliturvaan, koulutukseen, kulttuuriin, järjestökenttään ja julkisiin palveluihin – jotka luovat pohjaa kansalaistemme pärjäämiselle. Aikana, jona työttömyys kasvaa ja ihmisten toimeentulo heikkenee, hallitus syventää kriisiä ideologisilla leikkauksilla.
Sama uhkaa tapahtua myös EU:n tasolla. Euroopan Unionin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelut ovat juuri alkaneet. Niiden odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta, ja näyttää siltä, että ne tulevat olemaan vaikeat. Liian moni näyttää lähestyvän tulevan rahoituskehyksen rakentamista perinteisellä puolustusnäkökulmalla, jossa sotatalouden opit menevät hyvinvointivaltion rakentamisen edelle. Puolustus tarvitsee toki oman vahvan rahoituksensa, mutta tarvitaan myös enemmän ymmärrystä siitä, että Euroopan vahvuus nojaa ennen kaikkea ihmisten hyvinvointiin, ei aseisiin.
Sisäiset uhat ovat yhtä konkreettisia kuin ulkoiset
Kansalaisten hyvinvointiin kohdistuvat Euroopan sisäiset uhat ovat yhtä konkreettisia kuin rajojemme ulkopuolisten sotakoneistojen luomat. Esimerkiksi nuorten liikkumattomuus, mielenterveyden haasteet, elintapasairaudet ja huumeriippuvuus ovat paitsi mitä suurimpia henkilökohtaisia tragedioita, mutta myös taloudellisilta vaikutuksiltaan kestämättömiä. Uusien pandemioiden tulokin on vain ajan kysymys ja ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt uusia terveysriskejä. Näiden hoitaminen vaatii pitkäjänteistä poliittista tahtotilaa ja priorisointia.
Lyhytnäköinen politiikka ei tuo turvaa
Kyse on luottamuksesta, jota tarvitaan vahvistamaan Euroopan yhtenäisyyttä. Ilman yhteistä näkyä ja toimintaa maanosamme hapertuu sisältä käsin ja ulkoiset uhkat ovat kuin iso paha susi puhaltamassa ruohonkorsimajaa nurin. Kyse on siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Meidän on tehtävä päätöksiä, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Lyhytnäköinen politiikka ei tuo meille turvaa eikä menestystä.
Maria Guzenina
Europarlamentaarikko
SDP, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D)
mariaguzenina.fi
Tutustu myös blogisarjan muihin kirjoituksiin:
– 11.6.2025 Li Andersson: Sosiaalinen vastuullisuus on Euroopan vahvuus