Työttömien työnhakijoiden määrän ollessa huippulukemissa ja pitkäaikaistyöttömyyden jatkaessa kasvuaan budjettiriihen työllisyyspakettiin kohdistui suuria toiveita – vaikka odotukset tuloksista ei kovin korkeat olleetkaan.
Orpon hallituksen työllisyyspaketin toimet ovat pienuudestaan huolimatta tarpeellisia ja oikeansuuntaisia. Paljon jää kuitenkin jatkovalmistelun onnistumisen varaan.
Nuorten työllistymisseteli herättää mielenkiintoa
Tällä hetkellä työttömänä työnhakijana on noin 40 000 nuorta, joista 15 000–16 000 on pitkäaikaistyöttömiä. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kymmenkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Tämä on huolestuttava trendi, joka vaatii täsmätoimia. Hallitus varaakin 30 miljoonan euron määrärahan nuorten työllistymisseteleihin.
Työllistymisseteli on herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa. Alustavan ehdotuksen mukaan työllistymisseteliä voisivat käyttää yritykset, jotka sitoutuvat 18–29-vuotiaiden nuorten työllistämiseen vähintään puoleksi vuodeksi. Tarkempi kohdejoukko on vielä määrittelemättä, mutta painotus on nuorissa, joilla on vain vähän tai ei ole lainkaan työhistoriaa tai ammatillista koulutusta. Työllistymisseteli on mielestäni kannatettava. Vaikuttavuus kuitenkin edellyttää valmistelun onnistumista.
Marinin hallituskauden rekrytointitukikokeilun tulokset on arvioitu vaatimattomiksi, mutta erityisesti yrityksiin kohdennettu palkkatuki on arvioitu vaikuttavaksi. Siksi nuorten työllistymisetelin kohderyhmä tulisikin rajata tarkasti. Samalla tulee varmistaa, että sekä työntekijä että työnantajat saavat tarvitsemansa muun tuen esimerkiksi työtehtävien muokkaamisen.
Lokakuun kasvupaketti ei saa jäädä laihaksi
Nuorten työllistymissetelin lisäksi hallitus päätti riihessä myös toimista työllistymistä edistävien palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi, osaamisen parantamiseksi ja yrittäjyyteen kannustamiseksi. Nämä kaikki ovat oikeansuuntaisia toimia. Samalla hallitus kertoi valmistelevansa lokakuun loppuun mennessä uuden kasvu- ja työllisyystoimien kokonaisuuden.
Nuorten työllistämisseteli osoittaa, että hallitus kykenee kohdentamaan määrärahoja työllisyyspalveluihin. Vastaavaa kohdennusta tarvittaisiin palkkatukeen, työvoimakoulutuksiin ja muihin vaikuttaviin toimiin.
Kansalaisaloite työttömyysturvan suojaosan palauttamisesta keräsi tarvittavan määrän allekirjoituksia, joten eduskunnan on otettava se käsittelyyn. Olisiko nyt myös aika palauttaa suojaosa?