Työllisyys­palvelujen siirrosta kunnille puoli vuotta – missä mennään nyt?

Etusivu / Blogi / Työllisyys­palvelujen siirrosta kunnille puoli vuotta – missä mennään nyt?
,

Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille tämän vuoden alussa. Ennen siirtoa järjestöillä oli hieman ristiriitaisia tunteita ja pelkojakin sitä kohtaan, mitä tuleman pitää – niin järjestöjen kuin niiden edustamien ryhmien puolesta. Tiedossa oli, ettei uusi rahoitusmalli varsinaisesti kannusta satsaamaan pitkään työttöminä olleiden palveluihin.

Työllisyyskatsaukset: valoa tunnelin päässä vai pelkkä suhdanne?

Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirto osui kenties pahimpaan mahdolliseen aikaan. Koska talouskasvun käänne selkeästi parempaan suuntaan antaa yhä odottaa itseään, on työttömien määrä jatkanut kasvuaan koko alkuvuoden. Toukokuun katsaukset luovat kuitenkin jo hieman valoisampaa tulevaisuutta: työttömiä työnhakijoita oli toukokuun lopussa 307 400, mikä on yli 5000 henkilöä vähemmän kuin huhtikuussa. Myös lomautettujen määrät ovat vähentyneet. Vasta myöhemmin nähdään, jatkuuko suunta kohti parempaa vai jääkö tämä vain suhdannevaihtelun piikkiin.

Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kuitenkin yhä kasvuaan, kuten on ennustettukin. Yli vuoden työttömänä olleita työnhakijana on nyt 119 500, joista 59 000:lla on jo yli kahden vuoden työttömyysjakso takanaan. Työttömien aktivointiaste laskee yhä, ollen nyt 25 %. Tämä ei ole toivottava kehityssuunta.

Työllisyysalueet vielä siirtymävaiheessa

Työllisyyspalveluiden siirto kunnille on valtava muutos, joka on yhä kesken. Alku on ollut haastava, mutta suunta voi vielä muuttua parempaan – edellyttäen, että palveluiden järjestämiseen annetaan sekä aikaa että riittävät resurssit.

Alkuvuodesta monella työllisyysalueella on ollut vielä henkilöstön muutosneuvottelut käynnissä. Palveluiden hankinnat pääsevät kunnolla vauhtiin vasta syksyllä ja rahoitus on ollut niukka tarpeeseen nähden. Työllisyysalueet puhuvat tästä vuodesta siirtymävuotena, ja vasta ensi vuonna pääsemme näkemään, mihin uusi järjestämistapa parhaimmillaan taipuu. Viitteitä uusista toimintatavoista- ja malleista on toki nähtävissä. Työtä työllisyyden edistämiseksi ei enää tehdä kuten ennen, eikä myöskään samalla tavalla eri alueilla. Nähdäänkö kenties pikkuhiljaa murros palveluvaltaisuudesta kohti työ ensin -ajattelua? Miten työllisyysalueiden erot tulevat vaikuttamaan palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuuteen eri alueiden välillä?

Pitkäaikaistyöttömyyteen on puututtava nyt

Kun työmarkkinat eivät vedä, ei työllisyyspalveluiden järjestäjäkään pysty ihmeisiin. Kunnat eivät yksin voi ratkaista työmarkkinoiden ongelmia – varsinkaan silloin, kun taloussuhdanne on heikko ja rahoitusmalli ohjaa osittain väärään suuntaan.

Jos palveluihin ei satsata ajoissa, työttömien osaaminen vanhenee ja työkyky heikkenee. Kun työpaikkoja taas alkaa syntyä, edessä voi olla itse aiheutettu kohtaanto-ongelma. Tästä syystä rahoitusmallia on tarkasteltava uudelleen erityisesti vaikeimmin työllistyvien näkökulmasta. Rahoitusmallin tulisi tulevaisuudessa huomioida paremmin myös työmarkkinoiden suhdannevaihtelut.

Itse rahoitusmallin muutokset vievät aikaa, ja tilanne vaatii ripeitä toimenpiteitä. Tarvitaan kohdennettua lisärahoitusta palkkatukeen, työvoimakoulutuksiin ja muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Tämä tukisi myös järjestöjen roolia työllistäjinä ja työllisyyden edistäjinä.

Lue lisää

Päivi Kiiskinen erityisasiantuntija