ETSK ja sen rooli EU:ssa
Yksi Euroopan Unionin perustamissopimuksessa perustetuista toimielimistä on Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK). Sen tunnetumpi naapuri on Euroopan alueiden komitea. Komiteat jakavat toimitalon ja osan henkilökuntaa EU-parlamentin takana, ja niiden tehtävänä on antaa lausuntoja omaan toimialaansa kuuluvissa asioissa Euroopan komissiolle, parlamentille tai EU:n puheenjohtajavaltiolle. Lisäksi ne voivat omasta aloitteestaan hyväksyä kannanottoja eri asioihin. ETSK antaa lausunnon noin 80 prosenttiin kaikesta unionin lainsäädännöstä.
Alueiden komiteasta on varmasti tullut tunnetumpi siksi, että sen jäsenet valitaan poliittisin perustein kuntavaalituloksen mukaisesti. ETSK taas toimii näkymättömämmin kolmikantaperiaatteella, sen jäsenet jakaantuvat kolmeen osaan: työnantajiin, työntekijöihin ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin. Suomella paikkoja on 3×3, ja kaikkiaan ETSK:ssa jäseniä on 329. Maat merkitsevät komiteatyössä melko vähän, suomalaisten yhteistyö oli erinomaista.
SOSTE mukana vuodesta 2020 asti
SOSTE asetti ensimmäisessä kansainvälisen toiminnan linjauksessaan vuonna 2013 tavoitteeksi paikan ETSK:ssa. Vielä vuonna 2015 komiteaa asetettaessa tässä ei onnistuttu, mutta 2020 SOSTEn edustaja pääsi mukaan. Tilaa kolmen hengen kansalaisyhteiskuntaryhmään tehtiin siirtämällä Suomen Yrittäjät työnantajaryhmään ja antamalla toinen Elinkeinoelämän keskusliiton paikoista heille. Tämä järjestely sopi kaikille hyvin. Kaksi muuta kansalaisyhteiskuntapaikkaa on ollut alusta asti maataloustuottajilla sekä kuluttaja- ja neuvontajärjestöillä.
- Lue lisää: SOSTEn uutinen 8.6.2020: Ensimmäistä kertaa Suomen sote-järjestöistä edustaja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan
Korona-ajan etätyö ja haasteet
Toimikauden alku syyskuussa 2020 oli syvintä korona-aikaa, kaikki toimi etänä ja eristyksissä. Tällaisen valtavan myllyn hahmottaminen oli hyvin vaikeaa. Kai jokin etäperehdytys oli, mutta siitä ei paljon irronnut. Kokoukset alkoivat pyöriä, ja niissä sitten äänesteltiin kaikenlaisista asioista tonnikaloista avaruusteknologiaan.
Kokoukset olivat monesti hyvin riitaisia, yhdestä mietinnöstä saatettiin äänestää jopa 50 kertaa. Kun ei ollut kasvokkaisia kohtaamisia, ei syntynyt luottamusta eikä sen myötä kompromisseja. Erityisen riitainen oli työmarkkina- ja sosiaaliasioita käsitellyt jaosto, jonka puheenjohtaja piti kuitenkin hyvin uomissaan – usein istuen sakeassa tupakansavupilvessä kotinsa työhuoneessa. Etäyhteydet tulkkauksineen toimivat mainiosti.
Paluu lähikokouksiin
Vuosina 2021–2022 matkustaminen alkoi vapautua, ja lopulta nuorten edustajien vastustuksesta huolimatta palattiin lähes täysin lähikokouksiin. Hybrideitä saattoi käyttää enää poikkeuksellisesti, mikä ainakin omalta osaltani käytännössä vähensi mahdollisuuksia osallistua. Ennustan, että hybridikokoukset palaavat ennen pitkää, koska uskoakseni se on ainut keino, jolla komitea voi päästä EU-instituutioille asetettuihin päästövähennystavoitteisiin.
Jaostojen ja täysistunnon työ
Komiteassa kaikki lausunnot hyväksyy täysistunto, joita on noin 9–10 vuodessa. Asiat tulevat päätettäviksi jaostojen esityksinä. Itse toimin kauden aikana sosiaaliasioiden lisäksi talousjaoston ja ulkoasiainjaoston jäsenenä.
Ulkoasiat saattavat kuulostaa kaukaisilta, mutta komitealla on velvollisuus seurata hakijamaiden kansalaisyhteiskunnan tilaa, ja se ylläpitää yhteistyöryhmiä niiden kaikkien kanssa. Myös monista EU:n kauppasopimuksista seuraa kansalaisyhteiskuntaulottuvuuksia. Tämä jaosto oli ehdottomasti mielenkiintoisin, koska pöydälle ja eteeni tuli paljon asioita, näkökulmia ja ihmisiä, joita muutoin ei olisi tutkaani osunut. Samalla hämmästytti, kuinka vähän yhteistyötä esimeriksi komissio teki komitean kanssa tällä saralla – päällekkäisyyttä on.
Antoisaa työtä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia
Jaostoihin asiat valmistelee raportoija samaan tapaan kuin EU-parlamentissa. Hänellä on tukenaan työryhmä, jossa on tasaedustus komitean kolmesta ryhmästä. Toimin näistä muutamissa. Työ oli pääsääntöisesti antoisaa ja hyvin organisoitua. Komitean asiantuntijaresurssit ovat komitean mielestä niukat, minun mielestäni hyvät. Moni tekee komiteatyötä lähes täysipäiväisesti, koska työnantajat kokevat sen tärkeäksi kanavaksi, mitä se onkin. Näköaloja ja vaikuttamismahdollisuuksia on, ja ovet muihin EU-instituutioihin aukenevat helposti. Edes puheenjohtajat eivät saa palkkaa, mutta päivärahaa maksetaan, ja lennot hoitaa komitean matkatoimisto.
SOSTEn työ ETSK:ssa jatkuu
SOSTE säilytti paikkansa komiteassa, kun kausi viime viikonloppuna vaihtui. Työtä jatkaa minun jälkeeni SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta.
Komiteatyö mahdollistaa monien muiden vaikuttamisasioiden hoitamisen samalla reissulla, mutta ennen kaikkea se on mahdollisuus päästä hyvissä ajoin ja kattavasti EU-vaikuttamisen kannalta olennaisen tiedon äärelle. Lisäksi komiteatyö tarjoaa aidon mahdollisuuden edistää järjestökentän tavoitteita niin EU:ssa kuin Suomessakin.