”Puhu äänellä, jonka kuulen, sanoilla, jotka ymmärrän.” Lauseet Happoradion kappaleesta puhuttelivat aikanaan minua, tuolloin sosiaalialan ammattilehden toimittajaa. Yritin kirjoittaa ammattilehteen omasta alastani sellaisilla sanoilla, joita ymmärtäisivät muutkin kuin asioihin vihkiytyneet.
Jouduin ponnistelemaan. Joka puolella oli hankalaa kielenkäyttöä, jonka takia ihmiset jäivät pahimmillaan vaille etuuksia ja palveluita. Kaupan päällisiksi monille saattoi tulla tunne omasta huonommuudesta, tyhmyydestä – siitä, että on pudonnut kelkasta. Toivoin löytäväni sanoja, joita ihmiset ymmärtävät. Ne voisivat saada paljon hyvää aikaan.
Sittemmin kielenkäyttö on mennyt entistä hullummaksi, mutta paljon myös tehdään viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi. Siitä kuultiin esimerkkejä 30. syyskuuta pidetyssä webinaarissa, jonka otsikkona oli Yhdessä tekemisen voima: Ymmärrettävän kielen avulla osallisuutta ja hyvinvointia. Webinaarin järjesti SOSTE yhdessä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen, Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean, Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palkon, Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kanssa.
Webinaarin opit käyttöön
Ei luksusta vaan ihmisoikeus
Virkakieli ja päätökset ovat elintärkeitä vammaisten ihmisten osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle, Vammaisfoorumin pääsihteeri Anni Kyröläinen painotti.
”Ymmärrettävä kieli vähentää syrjäytymistä, parantaa päätösten laatua, lisää luottamusta viranomaisiin ja edistää osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja itsenäistä elämää. Se ei ole luksusta, vaan ihmisoikeus.”
Viestinnän asiantuntija Anne Koskela STM:stä muistutti, että kielellisen saavutettavuuden perustana ovat aina henkilön oikeudet, muun muassa oikeus saada palvelua tai hoitoa omalla äidinkielellään. Kielellisistä oikeuksista säädetään useissa eri laeissa, kuten perustuslaissa, kielilaissa sekä laeissa potilaan ja asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
Professori Camilla Lindholm Helsingin yliopistosta totesi, että kielen merkitys sivuutetaan usein monissa yhteyksissä, ei esimerkiksi nähdä sen vahvaa kytköstä osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Kielen roolia ei tunnisteta, vaikka kieli luo todellisuutemme. Ei ole yhdentekevää, millaista kieltä käytämme.
Onko digitaalinen identiteettilompakko tuttu?
Uusia käsitteitä ja nimityksiä on sosiaali- ja terveydenhuollossa syntynyt, kun organisaatiot ja palvelut on rakennettu uusiksi. Oman kunnan sijaan palveluita järjestävät nyt Eloisat, Pirhat ja Pohteet. Terveyskeskus voi olla terveys- ja hyvinvointikeskus. Sosiaalipalveluihin ilmeisesti viitataan hyvinvoinnilla. Toisaalta tarjolla on hyvinvointipalveluja, joissa mukana voi olla myös järjestöjen toimintaa ja kulttuuritapahtumia.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio ja kokonaan uudet digitaaliset palvelut ovat pakottaneet ihmiset opettelemaan uusia käsitteitä. Oppimista vaikeuttaa se, ettei etä- ja digipalveluita ole määritelty kansallisesti, vaan palveluiden nimet vaihtelevat hyvinvointialueittain, kuten Anne Koskela totesi.
Tulossa on suuri muutos, kun viranomaisviestintä muuttuu ensisijaisesti digitaaliseksi vuoden 2026 alussa. Digipalveluita käyttävän kansalaisen on ymmärrettävä, mitä ovat viranomaisten sähköiset asiointipalvelut ja Suomi.fi-viestit.
Kansalaisten käyttöön on tulossa myös digitaalinen identiteettilompakko. Minun on vaikea hahmottaa sitä: katselen rahapussiani ja mietin sen digitalisoitumista ja identiteettikysymyksiä.
- Lue lisää dvv.fi:n sivuilta: Digi ensin -hanke 2024–2027
Vieraskielisen väestön kasvu lisää ymmärrettävän kielen tarvetta
Ymmärtämisen vaikeudet eivät tosiaankaan ole vähentyneet. Päinvastoin: ne ovat lisääntyneet väestön ikääntymisen, vieraskielisen väestön kasvun ja eri väestöryhmien lukutaidon heikkeneminen takia.
Webinaarissa monikulttuurisuuden kouluttaja Saynor Soramies avasi, millaisia kielenkäytön ongelmia vieraskieliset kohtaavat. Vieraskielisten ryhmä on moninainen, mutta heillä on myös yhteisiä haasteita. Suomen kursseilla ei esimerkiksi opeteta, mitä tarkoittaa yhteystiedot. Lomakkeissa ja verkkosivuilla olisi parempi kysyä tarkasti sitä, mitä halutaan tietää: Mikä on nimesi? Missä asut?
Kielen ymmärtämisvaikeuksien lisäksi esimerkiksi sote-järjestelmän hahmottaminen on toisesta maasta tänne muuttaneelle haastavaa. Kieli- ja kulttuurimuuri voi johtaa siihen, että maahanmuuttaja jää ilman tukea ja palveluita.
Kieli on Kelan tärkein työkalu
Webinaari ei jäänyt ongelmien luettelemiseksi, vaan puhujat antoivat esimerkkejä ja vinkkejä kielenkäytön parantamiseksi:
Erityisasiantuntija Henna Kara kertoi Kotimaisten kielten keskuksen työstä virkakielen parantamiseksi. Hän korosti, että kun teksti tulee kerralla ymmärretyksi, sen vastaanottaja osaa toimia toivotulla tavalla, viestistä syntyy vähemmän kysymyksiä ja muutoksenhakua, mikä tarkoittaa myös sitä, että hallinnossa aikaa säästyy muuhun ja toiminta tehostuu.
Kielenhuoltopäällikkö Jenni Viinikka esitteli Kelan mittavaa työtä tekstien ymmärrettävyyden parantamiseksi ja selkokielisen materiaalin lisäämiseksi. Hän painotti, että kieli on Kelan tärkein työkalu. Kelan päätös tuottaa usein asiakkaalle uuden elämäntilanteen.
Omat sanat mietintään – webinaari kannattaa katsoa
Kun lähes kaikki viranomaisten ja asiantuntijoiden työ on kielityötä, itse kunkin meistä on mietittävä sanojaan: miten toinen ihminen omasta todellisuudestaan ne ymmärtää.
Webinaarin puhujat vinkkasivat monista aineistoista, joilla omaa kielenkäyttöään voi parantaa. Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen erinomaiset aineistot ovat maksutta käytettävissä. Toivottavasti ne löytyvät edelleen helposti, kun perinteisestä keskuksesta tulee ensi vuoden alussa Opetushallituksen osasto.
Webinaarin tallenteen voi katsoa SOSTEn YouTube-kanavalta. Tallenteesta puuttuu Saynor Soramiehen esitys.