Tammikuussa kokoonnuimme pohtimaan järjestöjen ja sidosryhmien kanssa kysymystä, joka koskettaa koko yhteiskuntaa: millaista tulevaisuutta rakennamme yhdessä? Yhdessä tulevaisuuteen -tapahtumaan ilmoittautui 190 osallistujaa kuulemaan asiantuntija-alustuksia ja paneelikeskustelua sekä keskustelemaan ja etsimään uusia näkökulmia kansalaisyhteiskunnan rooliin muuttuvassa maailmassa.
Tilaisuuden järjestämiseen innoitti Valtioneuvoston Tulevaisuusselonteko, joka tarkastelee Suomen mahdollisia kehityskulkuja eri skenaarioiden kautta. Keskustelun ytimessä oli kysymys: miten kansalaisyhteiskunta ja sote-järjestöt ovat mukana rakentamassa hyvinvoivaa Suomea nyt ja tulevaisuudessa?
Kansalaisyhteiskunta on yhteiskunnan tukirakenne
Tulevaisuusselonteossa hallituksen huomioina todetaan suoraan: ”Kansalaisyhteiskunta on yhteiskunnan tukirakenne – se on sen elinvoiman, kriisinsietokyvyn ja sosiaalisen yhtenäisyyden perusta.” Tämä viesti on tärkeä riippumatta siitä, onko se vain sanoja paperilla – mutta yhtä tärkeää on, että me järjestöt itse vahvistamme edelleen ulospäin merkitystämme ja teemme sen näkyväksi myös muille.
Järjestöt eivät ole vain toimijoita palvelujen ja hankkeiden ympärillä. Ne ovat strateginen investointi inhimilliseen pääomaan, demokratiaan ja yhteiskunnan muutosjoustavuuteen. Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä, ja järjestöillä on siinä keskeinen rooli.
Muuttuva maailma herättää kysymyksiä
Paneelikeskustelussa asiantuntijat keskustelivat kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Keskustelu oli avoin ja ajatuksia herättävä – myös yleisö osallistui Mentimeterin avulla.
Mentimeter-kyselyssä osallistujat arvioivat, että kansalaisyhteiskunnan tila on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana melko paljon (keskiarvo 3,9/5). Samalla Tulevaisuusselonteon murtuvan maailman skenaarion – polarisaation ja eriarvoisuuden kasvun – mahdollisuus arvioitiin melko todennäköiseksi (3,6/5).
Yksi selkeä havainto nousi esiin: sote-järjestöjen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on edelleen liian näkymätöntä kansallisessa keskustelussa.
Työpajassa katse tulevaisuuden ratkaisuihin
Seminaarin jälkeen noin 30 osallistujaa jatkoi keskustelua työpajassa. Sinisen meren strategian kysymysten avulla pohdimme, mitä järjestöjen toimintatavoissa tulisi:
- poistaa
- vähentää
- vahvistaa
- luoda uutta
Työpajan tuloksena syntyi peräti 201 ideaa ja kirjausta, jotka tekoälyavusteisesti tiivistyivät eri vaiheiden jälkeen lopulta 17 keskeiseen teemaan. Seuraavassa vasta kaksi teemaa herätteeksi.
Mitä pitäisi vähentää tai poistaa?
Pelko, muutosvastarinta ja rohkeuden puute – tekijät, jotka estävät uudistumista ja rohkeita avauksia. Kirjauksissa olivat nimettyinä muun muassa pelko luopua vanhasta, uudistusta halvaannuttava muutosvastarinta, epäluuloisuus ja epäonnistumisen pelko.
Mitä pitäisi korostaa tai luoda lisää?
Näkyvyys, vaikuttava viestintä ja myönteinen tarina järjestöjen merkityksestä yhteiskunnassa. Kirjauksissa olivat nimettyinä esimerkiksi ratkaisukeskeinen viestintä, positiiviset tarinat ja esimerkit, esimerkkipankki kielteisten mielikuvien kumoamiseen sekä tulevaisuuteen uskoa luova julkinen keskustelu.
Jatketaan keskustelua Järjestöristeilyllä!
Työpajan tulokset ovat vasta alkua, ja tuloksia on työstetty myös muutoksen tasoille. Niiden yhteenvetoa ja johtopäätöksiä käsitellään seuraavaksi Järjestöristeilyllä, jossa keskustelu jatkuu yhdessä.
Jos haluat kuulla lisää työpajan tuloksista, osallistua keskusteluun ja olla mukana rakentamassa järjestöjen yhteistä tulevaisuutta, tule mukaan SOSTEn Järjestöristeilylle 12.–13.5.2026! Aihetta käsitellään osana risteilyn ohjelmaa Sote-järjestöt murroksessa: millä ratkaisuilla rakennamme tulevaisuutta? -nimisellä ohjelmatunnilla.
Tammikuun tilaisuus osoitti, että yhteinen keskustelu on paitsi tarpeellista myös innostavaa. Kiitos kaikille osallistujille ja asiantuntijoille – Riikka Pellikka (STM), Hannu-Pekka Ikäheimo (Sitra), Tuula Jäppinen (THL) ja Niklas Wilhelmsson (OM) – tästä on hyvä jatkaa kohti yhdessä rakennettua tulevaisuutta!