USA:ssa alkoi 1970-luvulla kehitys, joka johti ruokien ja juomien halpenemiseen, aiempaa tehokkaampaan markkinointiin ja supermarkettien syntyyn. Samalla yhdysvaltalaisten painokäyrät ampaisivat nousuun.
Seuraavalla vuosikymmenellä supermarketit ja epäterveellisten elintarvikkeiden kasvava tarjonta levisivät Suomeen ja muihin rikkaisiin maihin. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia.
Ylipainosta on puhuttava siksi, että se aiheuttaa paljon sairauksia. Puolesta miljoonasta tyypin 2 diabetesta sairastavasta melkein kaikilla sairaus johtuu vyötärön seudulle kertyneistä liikakiloista. Lihavuus kaksinkertaistaa sydänsairauksien ja aivohalvauksien riskin sekä lisää sairastumisvaaraa yli kymmeneen syöpätyyppiin. Lihavuussairauksien listassa on yli 30 diagnoosia.
Tähän mennessä ylipainon torjuminen on Suomessa jätetty yksittäisten kansalaisten vastuulle. Maassa on julkaistu useita ravitsemussuosituksia ja ihmisiä patistettu syömään terveellisesti. Nämä eivät ole kyenneet estämään kansalaisten lihomista.
Kun mietitään ylipainon vähentämistä, on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, etteivät liikakilot johdu ihmisten laiskuudesta tai moraalisesta heikkoudesta. Me suomalaiset emme ole 40 vuodessa muuttuneet, olemme nyt aivan samanlaisia kuin ennen lihavuusepidemian alkua. Ylipainon voimakas lisääntyminen on yhteiskunnallisten muutosten aiheuttama. Ylimääräiset kalorit johtuvat valtavasti runsastuneesta ruokatarjonnasta.
Meissä vaikuttavat kivikaudelta periytyneet mieltymykset ja vaistot, jotka nykyisen ruokamaailman houkutusten keskellä ohjaavat syömään liikaa. Liikkuessamme supermarketissa geenimme luulevat meidän edelleen elävän savannien niukkuudessa. Siksi useimmilla ihmisillä on vaikea vastustaa ympärillä olevia houkuttelevia kaloripitoisia ruokia ja juomia. Tämän päivän ruokamaailmassa terveellisessä painossa ovat enää vain ne onnekkaat, jotka ovat vanhemmiltaan saaneet edulliset geenit ja lapsuuden.
Ravitsemustutkijoiden piirissä vallitsee yksimielisyys siitä, mistä ylimääräiset kalorit pääasiassa tulevat. Merkittävä ryhmä ovat runsaasti sokeria sisältävät tuotteet – sokeripitoiset juomat, makeiset, keksit, murot jne. Toinen ryhmä ovat perunalastut, popcornit ja muut suolaa sisältävät kaloritiheät naposteltavat. Aterioiden vertailussa hampurilaistuotteista ja pitsoista kaloreita tulee selvästi enemmän kuin eineshyllyn perinteisistä tuotteista.
Koska lihavuuden yleistyminen on seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, sen torjumiseksi tarvitaan yhteiskunnallisia ratkaisuja.
Monissa maissa on jo ryhdytty lakien ja säädösten avulla vähentämään lihottavien elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta. Laajimmin näitä on toteutettu Chilessä, Meksikossa ja Unkarissa. Keinoina ovat haittaverot, lapsille suunnatun markkinoinnin kieltäminen ja muut rajoitukset.
Kulutustutkimukset ovat osoittaneet, että haittaveroilla saadaan aikaan toivottu tulos – niiden kohteena olevien elintarvikkeiden käyttö vähenee. Esimerkiksi Unkarissa haittavero nosti epäterveellisten ruokien ja juomien hintaa keskimäärin 29 prosentilla, mikä vähensi kulutusta 27 prosenttia.
Lihavuuden torjuntaan tähtäävän lainsäädännön luulisi kiinnostavan valtiovaltaa senkin vuoksi, että lihavuussairaudet kuormittavat valtavasti kustannuskriisissä olevaa terveydenhuoltoa. Suomessa pelkästään diabeteksen kokonaiskustannukset ovat useita miljardeja euroja. Näiden päälle tulevat muiden lihavuussairauksien hoitokustannukset ja alentuneen tuottavuuden aiheuttamat vielä suuremmat kulut.
SOSTE on tehnyt tärkeän aloitteen runsaasti sokeria, suolaa tai tyydyttynyttä rasvaa sisältävien elintarvikkeiden haittaverosta. Hiljan perustettu Terve Paino -yhdistys antaa hankkeelle kaiken tukensa ja vaatii, että lapsille kohdistettu epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi kielletään.
Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja