Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara- ja palveluhankintoja, joita hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta.
Julkisten hankintojen tavoitteena on julkisten varojen tehokas ja taloudellinen käyttö sekä tarjousmenettelyihin osallistuvien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Tähän pyritään erityisesti kilpailuttamisen kautta. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisten hankintojen ja kilpailutusten kohteina.
Hankintalainsäädäntö koskettaa SOSTEn jäsenjärjestöjä:
- sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien edustajina,
- palveluntuottajina ja
- hankintayksikköinä.
SOSTEn jäsenet edustavat laajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien joukkoa. Järjestöt ovat, paitsi jäsentensä edunvalvojia, usein myös palvelun tuottajia. Monet Suomessa tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat alun perin järjestöjen kehittämiä (kuten lasten neuvolapalvelut) ja joidenkin tuottamisessa niillä on edelleenkin keskeinen asema (esim. ensi- ja turvakotitoiminta, päihdepalvelut).
Järjestö voi myös olla hankintayksikkö, jos se on perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita eikä sillä ole kaupallista tai teollista luonnetta ja sitä rahoittaa pääasiassa hankintayksikkö (esim. valtio, kunta, STEA). Lisäksi järjestö voi olla hankintayksikkö, kun se saa tietyn hankinnan tekemistä varten hankintayksiöltä tukea yli puolet hankinnan arvosta. Hankintayksikkönä järjestö joutuu noudattamaan hankintalakia omissa hankinnoissaan.
Hankintamenettelyistä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa keskeisenä pulmana on ollut se, että palveluja on kilpailutettu hinnalla kiinnittämättä riittävästi huomiota käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin ja palvelujen laatuun. Seuraukset ovat monissa tapauksissa osoittautuneet käyttäjien kannalta kohtuuttomiksi. Säädännön vaikeaselkoisuus ja menettelyjen työläys ovat taas vaikeuttaneet erityisesti pienten ja keskisuurten palveluntuottajien ja kilpailutusvelvollisten järjestöjen asemaa. Tilannetta pyrittiin parantamaan EU:n viimeisimmissä hankintadirektiiveissä ja nykyisessä, 1.1.2017 voimaan astuneessa hankintalaissa.
Nykyisessä hankintalaissa hankintayksiköt velvoitetaan nimenomaisesti ottamaan huomioon paitsi kyseistä sote-palvelua koskevat sisältölait, myös palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Jos hankintayksikkö asettaa palvelun valintaperusteeksi hinnan, sen tulee antaa perusteltu selvitys siitä, miten laatutekijät on kyseisessä hankinnassa huomioitu.
Pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevan sosiaali- ja terveyspalvelun hankinnassa hankintayksikön on määritettävä sopimuksen kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille. Lain perusteluissa selvennetään, että toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat sallittuja. Myös suorahankinta on mahdollinen yksittäistapauksissa, jos kilpailutus tai tuottajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.
Siinä missä tavallisten tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo on 60 000 euroa, sosiaali- ja terveyspalveluilla on korkeampi kynnysarvo 400 000 euroa. Muilla erityisillä palveluhankinnoilla, joihin lukeutuvat muun muassa hotelli- ja ravintolapalvelut, kynnysarvo on 300 000 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palvelut on listattu hankintalain liitteessä E. Niille on säädetty omat, kevennetyt hankintamenettelyt hankintalain luvussa 12. Nämä menettelyt antavat hankintayksiköille muita hankintoja enemmän mahdollisuuksia räätälöidä hankintojaan tarvetta vastaavasti. Vastaavia kevennettyjä menettelyjä sovelletaan myös muihin palvelu- ja tavarahankintoihin silloin, kun ne alittavat EU-kynnysarvon.
Kevennettyjen menettelyjen ydin on avoimuuden, tasapuolisuuden, syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteiden noudattamisessa. Hankintayksikkö ei ole sidottu laissa kuvattuihin menettelyihin, vaan voi jopa laatia omansa, kunhan noudattaa mainittuja periaatteita ja kuvaa käyttämänsä menettelyn hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.
Pienten ja keskisuurten toimittajien asemaan liittyen on huomioitava, että hankintayksikköjen tulee lähtökohtaisesti jakaa EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat pienempiin osiin, jotta myös pienet ja keskisuuret toimijat voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Jakamatta jättäminen on erikseen perusteltava. LIsäksi tarjoajilta vaadittava liikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankinnan määräinen.
Käyttöoikeussopimukset
Tavara- ja palveluhankintojen lisäksi hankintalaissa säädetään myös käyttöoikeussopimuksista. Käyttöoikeussopimusta voitaneen yksinkertaistetusti kuvata hankinnaksi, jossa kauppahintana on kokonaan tai osittain rahan sijasta myyjän toimittaman tuotteen tai palvelun hyödyntämisoikeus. Se tarkoittaa, että myyjä voi periä maksua toimittamansa tuotteen tai palvelun käyttäjiltä. Käyttöoikeussopimuksista säädetään hankintalain luvussa 13.
Julkisen hankinnan tekeminen edellyttää
- huolellista suunnittelua ennen hankinnan toteuttamista (mitä hankitaan),
- hankintaprosessin ja hankintalain menettelyjen osaamista (miten hankitaan) sekä
- hankinnan toteuttamista eli sopimuksen täytäntöönpanoa (sopimusosaaminen).
Hankintalaki sääntelee näistä vain keskimmäistä vaihetta eli sitä, miten hankitaan. Hankintalailla ei puututa siihen, mitä hankitaan tai miten hankintaa toteutetaan ja toteutusta valvotaan. Hankinnan onnistumisessa ja esimerkiksi halutun laadun toteutumisessa kaikilla näillä vaiheilla on kuitenkin merkittävä osuus.
SOSTE kehittää järjestöjen hankintaosaamista
SOSTE kehittää järjestöjen hankintaosaamista, jotta järjestöt voivat toteuttaa julkisia hankintoja taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä menestyä julkisissa tarjouskilpailuissa. Järjestöjen käyttöön suunnitellut hankintaohjeet sekä valmiit lomakepohjat auttavat järjestöjä tekemään julkisia hankintoja oikein ja taloudellisesti. Järjestöjen tukena toimii lakimies, joka tukee ja neuvoo järjestöjä hankinnoissa: Kirsi Väätämöinen, kirsi.vaatamoinen@soste.fi, puh. 040 839 7913.
Tarkistettu ja tarvittaessa päivitetty 29.4.2025