Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin?
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa maailmanlaajuisesti terveyteen, ruokaturvaan, konflikteihin ja pakolaisuuteen. WHOn arvion mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena malariaan, ripuliin, lapsuuden aliravitsemukseen ja kuumuuden aiheuttamiin terveyshaittoihin uhkaa kuolla vuosittain 250 000 ihmistä vuosina 2030─2050. Ilmaston lämpenemisen myötä monet sairaudet, kuten malaria, denguekuume tai Länsi-Niilin virus voivat myös levitä uusille alueille.
Suomessa ilmastonmuutoksen on arvioitu vaikuttavan etenkin hellekuolemiin ja helteistä aiheutuviin terveyshaittoihin, vesivälitteisten epidemioiden sekä eläinten, hyönteisten ja punkkien levittämien sairauksien lisääntymiseen, liukastumistapaturmiin ja rakennusten kosteusvaurioihin liittyvien sisäilmaongelmien yleistymiseen. Näiden haittojen on arvioitu olevan joko yleisiä, yksilötasolla vakavia tai kustannuksiltaan suuria.
Ilmastonmuutos lisää myös mielenterveysongelmien riskiä. Kaamosmasennus lisääntyy, kun talvet jäävät lumettomiksi. Lisäksi ilmastonmuutoksen uhan suuruuden ja omien toimintamahdollisuuksien rajallisuuden välinen ristiriita aiheuttaa ilmastoahdistusta. Ilmastonmuutos voi myös heikentää toimeentuloa ja turvallisuuden tunnetta sen taloudellisten tai yhteiskuntien vakautta heikentävien vaikutusten kautta. Ilmaston lämpenemisen seuraukset voivat johtaa Suomessakin merkittäviin pahimmillaan jopa miljardien eurojen kustannuksiin.
Miten ilmastonmuutos kytkeytyy eriarvoisuuteen?
Ilmaston lämpeneminen uhkaa ensimmäisenä köyhimpiä ihmisiä, joiden sopeutumismahdollisuudet ovat heikoimmat. Ilmaston lämpeneminen kasvattaa taloudellista eriarvoisuutta myös globaalin etelän ja pohjoisen välillä. Muun muassa lämpenemisen taloudelliset riskit uhkaavat erityisesti subtrooppisen ja trooppisen ilmaston maita.
Suomessa pienituloisimmilla on rajalliset mahdollisuudet varautua esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin tuhoihin tai suojautua helteiden aiheuttamilta terveyshaitoilta. Helteiden aiheuttamista terveyshaitoista taas kärsivät eniten monien muidenkin tekijöiden suhteen haavoittuvassa asemassa olevat pitkäaikaissairaat ja ikääntyneet. Myös ilmastonmuutoksen epäsuorat vaikutukset talouteen ja toimeentuloon voivat kohdistua kipeimmin jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin ja lisätä eriarvoisuuden kasautumista.
Sekä maailman että Suomen mittakaavassa ilmastoriskien epätasaisen jakautumisen epäoikeudenmukaisuutta lisää se, että ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten ne, joiden osuus ilmaston lämpenemiseen on kaikkein pienin. Muun muassa Suomen ympäristökeskuksen raportin mukaan kotitalouksien alimman tulokymmenyksen hiilijalanjälki on yli puolet pienempi kuin ylimmän tulokymmenyksen.
Mikä on sosiaali- ja terveysalan rooli ilmastomuutoksessa?
Ilmastonmuutoksen hillintä
Yksinään terveydenhuollon päästöt muodostavat 5 prosenttia kansallisesta hiilijalanjäljestä Suomessa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päästöjä pitää vähentää kaikilla toimialoilla, myös sosiaali- ja terveysalalla. Ilmastonmuutoksen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien yllä mainittujen uhkien vuoksi oman toiminnan ilmastokestävyyden parantaminen on sote-alla tärkeää alan omien tavoitteiden toteutumisen kannalta.
Päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan tarkoita, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tasoa pitäisi heikentää tai palvelujen kustannusten kallistua. Esimerkiksi energiansäästöön ja kestävämpiin energian lähteisiin ja panostavien vihreiden sairaaloiden kustannukset eivät tutkimusten mukaan ole tavallista suuremmat.
Sosiaali- ja terveys alan toimijat voisivat omien päästöjen vähentämisen lisäksi entistä voimakkaammin viestiä päättäjille nopeiden ja vahvojen ilmastotoimien tarpeellisuudesta ihmisten hyvinvointiin kohdistuvien ilmastoriskien perusteella. Ilmastonmuutoksen hyvinvointivaikutusten esiin nostaminen on paikallaan, koska vaikka ilmastotietoisuus on kasvanut viime vuosina huomattavasti, ilmastonmuutosta ei vielä usein yhdistetä terveyteen.
Ilmastonmuutoksen hillintätoimet voivat myös tuottaa terveyshyötyjä ja luoda työpaikkoja. Terveyshyötyjä saadaan esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvien ilmansaasteiden, lihakulutuksen tai autolla liikkumisen vähentymisen kautta. Uusia työpaikkoja taas syntyy muun muassa rakennusten energiantehokkuuden parantamisen ja uusiutuvan energian tuotannon lisääntymisen myötä.
Ilmastoriskien haittavaikutusten minimointi sopeutumistoimilla
Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi ilmastoriskeihin tulee vastata sopeutumistoimilla. Näitä toimia ovat esimerkiksi helteisiin varautuminen terveydenhuollossa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien terveydenhuollon sopeutumistoimien lisäksi sosiaali- ja terveysalalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen seurauksiin liittyvän haavoittuvuuden ja eriarvoisuuden kasautumisen tunnistamisessa ja ehkäisyssä. Vuonna 2019 julkaistun Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon 2022 väliarvioinnin mukaan sosiaali- ja terveysalalla on sopeutumisen suhteen paljon kehitettävää. Sen perusteella ilmastonmuutokseen sopeutumistarpeen tiedostaminen alalla on suppeaa, tietaso ilmastonmuutokseen liittyvistä alaa koskettavista riskeistä on heikko ja sopeutumiseen liittyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa vähäistä.
Reilu siirtymä
Myös reilu siirtymä on sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeinen ilmastokysymys. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää isoja muutoksia, mm. energiantuotantoon, energian käyttöön, liikenteeseen, maatalouteen ja metsien käyttöön. Reilulla siirtymällä viitataan siihen, että on tärkeää varmistaa, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaadittavat toimet toteutetaan oikeudenmukaisesti.
On esimerkiksi tärkeää varmistaa, että energiatehokkuuden parannukset ja lämmitystapamuutokset, ja haja-asutusalueella sähkö- tai biokaasu autoihin siirtyminen, ovat mahdollisia myös pienituloisille. Lisäksi reilussa siirtymässä koulutus- ja työllisyyspolitiikka ja sosiaaliturvajärjestelmä tukevat uusien vihreiden työpaikkojen ja työtä eniten tarvitsevien kohtaamista sekä uusien urapolkujen löytymistä ilmastotoimien myötä katoavilla tai taantuvilla aloilla työskenteleville.
Mitä on SOSTEn ilmastotyö?
Ilmastovaikuttamisen painopisteet
- Tuoda esiin ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvia ilmastoriskejä sekä nopeiden ilmastotoimien tarvetta ilmastonmuutoksen hyvinvointivaikutusten perusteella.
- Edistää sosiaali- ja terveysalan päästövähennyksiä ja ilmastonriskeihin varautumista.
- Korostaa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien tarpeita suhteessa ilmastonmuutoksen riskeihin varautumiseen ja reiluun siirtymään.
Järjestöjen ilmastotoiminnan tuki
Vaikuttamistyön lisäksi SOSTE tukee sosiaali- ja terveysjärjestöjen ilmastotoimintaa ja viestii siitä.
SOSTEN ilmastotyö on osa kestävän kehityksen edistämistä
SOSTE on pitkään edistänyt kestävän kehityksen tavoitteita muun muassa köyhyyden poistamisen, eriarvoisuuden vähentämisen, hyvän terveyden, ja hyvän koulutuksen suhteen. Ekologisen kestävyyden edistäminen ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnonmonimuotoisuuden säilyttämisen kautta muodostaa perustan, jonka täytyy olla kunnossa, jotta terveyden edistämistä, köyhyyden poistamista, ja hyvää koulutusta voidaan pitkäjänteisesti edistää.
