Skip to content

Ilmastonmuutos ja sosiaali- ja terveyssektori -julkaisun esipuhe

Hyvinvointi ja terveys
ilmastonmuutosHyvinvointi ja terveys

Viime vuosina ilmastomuutos on noussut ennennäkemättömällä tavalla koko yhteiskunnan läpileikkaavaksi teemaksi. Syksyllä 2018 ruotsalainen Greta Thunberg aloitti yhden hengen ilmastolakkonsa, joka on kasvanut maailmanlaajuiseksi nuorten ilmastoliikkeeksi. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n samana syksynä julkaisema raportti kertoi huolestuttavaa viestiä yli 1,5 asteen lämpenemisen seurauksista ja tarvittavan muutoksen nopeudesta. Kevään 2019 eduskuntavaalien alla ilmastonmuutos nousi isoksi vaaliteemaksi, ja Marinin hallitusohjelman tavoitteeksi tuli tehdä Suomesta ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöissäkin on herätty ilmastonmuutokseen uudella tavalla. Vuoden 2016 Järjestöbarometrissa 60 prosenttia järjestöistä vastasi, ettei usko ilmastonmuutoksen vaikuttavan juurikaan järjestön toimintaan. Vuonna 2020 lähes 70 prosenttia järjestöistä kertoi, että heillä on toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Myös SOSTE on viime vuonna tuonut esiin sosiaali- ja terveysalan roolia ilmastonmuutoksessa sekä myöntänyt SOSTE-palkinnon nuorten ilmastolakkoliikkeelle. Järjestöjen aktivoitumisesta huolimatta sote-alalla kaivataan lisää tietoa ilmastonmuutoksen suorista ja epäsuorista vaikutuksista.

Tämä MDIn ja Tietotakomon SOSTElle tekemä raportti vastaa osaltaan näihin sote-alan tiedon tarpeisiin, vertailee alan ilmastotoimia Suomessa ja maailmalla sekä käsittelee sote-järjestöjen roolia, tarpeita ja työkaluja ilmastonmuutoksessa. Raportti tuo esiin, että ilmastonmuutos on mitä suurimmassa määrin myös ihmisten hyvinvoinnin kysymys. Globaalilla tasolla ilmaston lämpeneminen vaikuttaa tautien leviämiseen, ruokaturvaan, konflikteihin ja pakolaisuuteen. Suomessa ilmastonmuutos lisää erityisesti helteistä aiheutuvien terveyshaittojen, infektiosairauksien leviämisen, liukastumistapaturmien, rakennusten kosteusvaurioihin liittyvien sisäilmaongelmien ja mielenterveysongelmien riskiä sekä voi heikentää toimeentuloa ja turvallisuuden tunnetta. Heikommassa asemassa olevien mahdollisuudet varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin ovat muita huonommat. Ilmastonmuutoksen monista terveysvaikutuksista ja sosiaalisista vaikutuksista huolimatta sote-alan toimet ilmastonmuutoksen hillinnän ja seurauksiin varautumisen suhteen ovat raportin mukaan jäljessä verrattuna muihin sektoreihin ja kansainvälisiin esimerkkeihin. Jotta sote-alalla päästäisiin ilmastonmuutoksen tiedostamisesta toimintaan, alalla kaivataan kannustimia ja ohjausta valtionhallinnon, kuntien ja maakuntien tasolla sekä eri sektorien välisen yhteistyön kehittämistä.

Raportissa avataan sote-järjestöjen monia mahdollisia rooleja ilmastotoimijoina: kansalaisten aktivoijina, edunvalvojina, viestijöinä, varautujina ja tiedon tuottajina. Sote-järjestöjen ilmastotoiminnalla on erityistä potentiaalia tavoittaa kohderyhmiä, joita ilmastokeskustelu ei ehkä muuten tavoittaisi, ja tuoda päätöksentekoon tietoa haavoittuvien ryhmien kohtaamista varautumisen haasteista ja näiden näkökulmista oikeudenmukaisen siirtymän keskusteluun. 1,3 miljoonan jäsenen, 50 000 työntekijän, 500 000 vapaaehtoisen sote-järjestöjen ilmastotoimilla on iso merkitys, olivat toimet sitten jäsenten aktivointia ilmastotoimiin, kohderyhmän kohtaamiin ilmastovaikutuksiin liittyvää vaikuttamista tai järjestön oman toiminnan päästöjen vähentämistä.

Koronapandemia on muuttanut sote-alan ja järjestöjen toimintaympäristöä raportin työstämisen aikana. Ilmastokriisi ei kuitenkaan ole koronaepidemian myötä kadonnut mihinkään, ja toisaalta koronakriisi saattaa jopa kasvattaa tietoisuutta erilaisiin globaaleihin riskeihin varautumisesta sekä ympäristöongelmien ja terveyden kytköksistä. Lisäksi molempiin kriiseihin voidaan vastata osin yhteisillä ratkaisuilla, esimerkiksi kestävän elvytyksen keinoin.

Vertti Kiukas
pääsihteeri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry


Tämä artikkeli on osa SOSTEn julkaisua Ilmastonmuutos ja sosiaali- ja terveyssektori. Lue lisää aiheesta sivulta Ilmastonmuutos.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

23.10.2020 07:58

SOSTE esittää lähes 3 miljardin euron hyvinvointi-investointeja EU:n elpymisrahoista

Hyvinvointitalous SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry vaatii, että EU:n elpymis- ja palautumisvälineen rahat käytetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Tämä edellyttää rakenteita muuttavia hyvinvointi-investointeja sekä sosiaali-, terveys-, koulutus-, energia- että elinkeinopolitiikan alueille. Suomen kansalliseen ohjelmaan kolmelle vuodelle saama rahoitus EU:n eri rahastoista on noin 3 miljardia euroa. Panostuksella tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta, jolloin […]

Uutinen

13.10.2020 16:02

SOSTE: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuiden selkeyttäminen parantaa sote-esitystä

Sote-uudistus SOSTE Suomen sosiaali ja terveys katsoo, että hallituksen lausuntokierroksen jälkeen neuvottelema sote-esitys on ottanut askeleen parempaan suuntaan. SOSTE on tyytyväinen siitä, että järjestöjen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tunnistettu ja järjestöjen asemaan liittyviä kirjauksia on vahvistettu. Uuden esityksen mukaan hyvinvointialue toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tukee niitä asiantuntemuksellaan. […]

Uutinen

25.9.2020 08:43

Social- och hälsovårdsreformen: Främjandet av hälsa och välmående får inte bli kommunernas och landskapens slagpåse

Sote-uudistus I sitt utlåtande om social- och hälsovårdsreformen, inlämnat den 24.9.2020, påminner SOSTE om att en förutsättning för att uppnå reformens mål är att social- och hälsovårdstjänsternas tyngdpunkt skiftas till främjandet av hälsa och välmående samt att stärka basservicen. Främjandet av hälsa och välmående sker effektivast parallellt med service och delvis överlappande den. ”Den effektivaste delen […]