Skip to content

Järjestöbarometri 2020:n suositukset

Järjestöbaro
Järjestöbaro

Johtopäätös 1: Yhdistysten neuvonta tavoittaa erityisen haavoittuvia ryhmiä

SOSTE suosittelee:

Sosiaali- ja terveysyhdistyksissä tunnetaan kohderyhmän elämäntilanteet ja erityiset haasteet, tilannetta helpottavat ratkaisut sekä avun tarpeisiin soveltuvat asiointikanavat ja palvelut. Yhdistykset jakavat asiantuntijatietoa ja vertaistukea, ohjaavat palveluihin ja antavat henkilökohtaista neuvontaa. Yhdistykset täydentävät kuntien ja muiden julkisten palvelujen tarjoamaa neuvontaa erityisesti haavoittuvien ihmisryhmien osalta.

Yhdistysten voimavarat eroavat suuresti. Valtaosa yhdistyksistä toimii pienimuotoisesti ja vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisilla ja kokemustiedolla onkin merkittävä rooli neuvonnassa. Yhdistyksen mahdollisuuksia vastata tiedon tarpeisiin parantaa riittävä toiminnan resursointi ja palkattu henkilöstö.

Julkisissa palveluissa tulisi tunnistaa nykyistä paremmin oman alueen yhdistysten tarjoama asiantuntemus ja vertaistuki. Siten julkisten palvelujen neuvonnassa asiakas osattaisiin aina ohjata myös soveltuvan yhdistyksen tuen piiriin. Yhdistysten ja valtakunnallisten järjestöjen tarjoamat neuvontapalvelut tulisi sisällyttää nykyistä laajemmin myös esimerkiksi valtakunnalliseen suomi. fi-palveluun. Tässä tarvitaan myös paikallisyhdistysten ja valtakunnallisten järjestöjen aktiivisuutta ilmoittaa toiminnoistaan soveltuviin verkkopalveluihin.

Sosiaali- ja terveysyhdistyksiin kertynyt osaaminen tulee ottaa nykyistä vahvemmin mukaan, kun maakunnissa ja kunnissa kehitetään julkisten palvelujen neuvontaa. Neuvonnassa kertynyttä tietoa tulisi käyttää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, sillä palvelutarpeet ja niiden puutteet tulevat näkyviin neuvonnassa. Yhdistyksiltä tämä edellyttää toiminnasta, kuten neuvonnasta kertyvän tiedon nykyistä systemaattisempaa kokoamista. Valtakunnalliset järjestöt voisivat tukea yhdistyksiään tarjoamalla seurantaan kevyitä ja helposti käytettäviä seurantatapoja.

Kunnissa ja tulevissa maakunnissa on turvattava yhdistysten toiminnan mahdollisuudet toiminta-avustusten ja maksuttomien tai edullisten toimintatilojen muodossa. Näin vahvistetaan muutoin tiedon ja vertaistuen ulkopuolelle jäävien ihmisten tiedonsaantia ja tukea.

Johtopäätös 2: Järjestöjen ilmastotoimet ovat käynnistyneet

SOSTE suosittelee:

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on herätty ilmastonmuutokseen neljän viime vuoden aikana. Vielä vuonna 2016 Järjestöbarometriin vastanneiden järjestöjen enemmistö ei uskonut ilmastonmuutoksen juurikaan vaikuttavan tulevaan toimintaansa. Nyt lähes 70 prosentilla järjestöistä on toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Valtakunnallisten järjestöjen tulisi viedä ilmastotyötä eteenpäin aktivoimalla paikallisyhdistyksiä, vapaaehtoisia ja jäseniä ilmastotoimintaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on 500 000 vapaaehtoista ja 1,3 miljoonaa jäsentä. Heidän mukaan saamisellaan on suuri merkitys ilmastotoimien vaikuttavuuden ja ihmisten osallistamisen kannalta.

Järjestöillä on runsaasti tietoa edustamiensa väestöryhmien erityishaasteista. Tämän tiedon ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien suoria ja välillisiä vaikutuksia koskevan tiedon yhdistäminen on avainasemassa menestyksekkäässä järjestölähtöisessä ilmastotyössä. Toiminnan kohderyhmien ilmastonmuutosta koskevien huolien ja toiveiden selvittäminen voi auttaa kehittämään järjestöjen keskeisiin tavoitteisiin sopivaa ilmastotoimintaa. Esimerkiksi tietoa ilmastonmuutoksen seurauksiin, kuten lisääntyviin helteisiin varautumisen haasteista, voidaan viedä eteenpäin järjestön viestinnässä ja edunvalvontatyössä.

Monessa järjestössä jo tehtävää toiminnan hiilijalanjäljen pienentämistä ja ympäristöystävällisyyttä tulee jatkossakin kehittää. Järjestöissä, joissa sitä ei vielä tehdä, se tulisi ottaa osaksi toimintaa. Järjestöjen kesken on tärkeää välittää kokemuksia järjestöissä jo kokeilluista ja hyviksi havaituista ilmastotoimista.

Ilmasto- ja ympäristökysymykset tulee saada osaksi järjestöjen avustuskriteerejä. Tässä keskeisiä ovat STEAn linjaukset siitä, kannustetaanko järjestöjä ilmastotoimiin esimerkiksi hyväksymällä se, että toiminnan ilmastokestävyyden arviointiin käytetään työaikaa. Avustuksia ja avustuskriteereitä suuntaamalla järjestöjä voidaan kannustaa toiminnan kestävyyden arviointiin ja parantamiseen. Ilmastohankkeiden rahoituksella myös mahdollistettaisiin ilmastonmuutoksen sote-järjestöjen kohderyhmiin kohdistuvien riskien ehkäisyä. Näitä riskejä ovat mm. eläinperäisten tartuntatautien, helteiden aiheuttamien terveyshaittojen, liukastumistapaturmien, mielenterveysongelmien ja eriarvoisuuden lisääntyminen.

Johtopäätös 3: Järjestöt ovat valmiita huomioimaan pelihaittojen ehkäisyn omassa toiminnassaan

SOSTE suosittelee:

Rahapelaamisen haittoja on ehkäistävä entistä tehokkaammin ja ongelmapelaamista saatava vähennettyä. Yksinoikeusjärjestelmä pelien järjestämisessä antaa edellytykset valvoa rahapelaamista, ehkäistä sen haittoja ja vähentää ongelmapelaamista.

Rahapelaamiseen liittyvien ongelmien ja haittojen torjumiseksi tulee laatia kansallinen rahapelipoliittinen ohjelma, säilyttää yksinoikeusjärjestelmä ja parantaa Veikkaus Oy:n toiminnan vastuullisuutta. Rahapelipoliittisessa ohjelmassa tulee yhteiskunnan kokonaisedun kautta tarkastellen määritellä tavoitteet pelihaittojen vähentämiselle sekä yksinoikeusjärjestelmän kehittämiselle ja edelleen kansalaistoiminnan avustamiselle.

Pelihaittojen ehkäisyä tulee tehostaa ja kehittää peliongelmien hoitoa, tutkimusta ja ehkäisevän työn rakenteita. SOSTE on laatinut jäsenyhteisöilleen ohjeistuksen pelihaittojen ehkäisystä omassa toiminnassaan ja suosittelee, että sosiaali- ja terveysjärjestöt ottavat ohjeistuksen käyttöön. Ohjeistuksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöt tiedostavat rahapelihaittojen olemassaolon, tuntevat haittojen yhteiskunnalliset ja yksilölliset vaikutukset sekä osaavat tunnistaa rahapelihaitoille altistavia riskitilanteita omassa jäsentoiminnassaan ja oman kohderyhmänsä piirissä. Kaikki järjestöt voivat tiedottaa rahapelihaitoista omissa kanavissaan ja opastaa, mistä apua löytyy.

Johtopäätös 4: Valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajat kokevat hallitustyöskentelyn pääosin hyvin toimivana

SOSTE suosittelee:

Järjestöjen hallitukset ovat toiminnanjohtajien arvioiden mukaan asiantuntevia ja yhteistyö ja työnjako niiden kanssa on varsin onnistunutta. Osassa järjestöjä operatiivisen johdon ja luottamusjohdon välillä on ollut myös ristiriitoja, jotka ovat vaikuttaneet järjestön toimintaan. Hallitustoiminnassa nähdään kohennettavaa myös niissä järjestöissä, joissa varsinaisia ristiriitoja ei ole ilmennyt ja toimintaan ollaan tyytyväisiä. SOSTE suosittelee Yhdistysten hyvä hallintotapa -ohjeiston hyödyntämistä. SOSTEn ja muiden valtakunnallisten kattojärjestöjen yhdessä laatima Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus kokoaa pelisäännöt sille, miten toimitaan yhdistyksen hallituksessa, jäsenkokouksissa ja jäsenviestinnässä. Suositus täydentää yhdistyslain vähimmäisvaatimuksia. Sen tavoitteena on auttaa yhdistyksiä löytämään yleisesti hyväksytyt toimintatavat, jotka edistävät avoimuutta, luottamusta, sitoutumista ja onnistumista yhdistystoiminnassa.

Uudet hallituksen jäsenet tulisi perehdyttää perusteellisesti tehtäväänsä ja järjestön toimintaan. Hallituksen valta- ja vastuukysymyksiä käsittelevillä koulutuksilla ja työnohjauksella hallitusten jäsenille ja toiminnanjohtajille voidaan ehkäistä ja korjata toiminnanjohtajan ja hallituksen välisen suhteen ja työnjaon jännitteitä.

Järjestöissä, joissa koetaan tarvetta toimivaltasuhteita ja päätöksentekoa ohjaavien sääntöjen selkiyttämiseen, tulisi ottaa käyttöön tarvittavat sisäiset ohjesäännöt, esimerkiksi erillinen talous- ja hallintosääntö. Järjestön johtamiseen, roolijakoon ja päätöksentekoon liittyvien käytäntöjen sekä sisäisten ohjesääntöjen ajantasaisuutta tulisi arvioida säännöllisesti ja päivittää tarvittaessa.


Artikkeliin on koottu Järjestöbarometri 2020 suosistukset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

21.12.2020 09:00

Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset päivittävät tunnollisesti yhdistysrekisteritietojaan

Järjestöbaro Järjestöbarometri 2020:n mukaan sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistykset ovat varsin aktiivisia muutosilmoitusten tekijöitä, joskin murto-osalla niistä huolehtiminen on satunnaista tai voi jäädä kokonaan tekemättä. Barometrissa selvitettiin muun muassa, miten aktiivisesti yhdistykset tekevät ilmoituksia yhdistysrekisteriin yhteystietojensa, nimenkirjoittajiensa ja hallituksensa kokoonpanon muutoksista. Nimenkirjoittajien muutoksista ilmoitetaan tunnollisimmin: lähes yhdeksän yhdistystä kymmenestä (87 %) tekee aina ilmoitus yhdistysrekisteriin. Neljä viidestä (80 %) yhdistyksestä […]

Artikkeli

SAMS edistää ruotsinkielisten vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja päättää elämästään

Järjestöbaro SAMSin virkaatekevää toiminnanjohtajaa Ilona Salosta haastateltiin kesäkuun 2020 alussa. Järjestö oli koronakeväänä siirtänyt monia toimintojaan verkkoon: joiltain ryhmiltä siirtyminen verkkopalveluiden käyttäjäksi onnistui yllättävän hyvin, mutta kaikkia vammaisryhmiä ne eivät palvele. ”SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder edustaa ihmisiä, jotka kuuluvat kaksoisvähemmistöön: he ovat ruotsinkielisiä ja heillä on jokin vamma tai sairaus. Osallisuuden edistäminen on 2010 perustetulle […]

Artikkeli

Vertaistuki on luontevaa samanikäisten kesken

Järjestöbaro Suomen reumanuoret ry:n hallituksen jäsenvastaavaa, 21-vuotiasta Elina Heinoa haastateltiin kesäkuussa 2020. Koronapandemian vuoksi kaikki yhdistyksen tapahtumat oli keväältä peruttu, mutta esimerkiksi vertaistukea tarjottiin verkossa. ”Suomen Reumanuoret ry on perustettu 2014. Se on tarkoitettu alle 35-vuotiaille eri reumasairauksia sairastaville. Yhdistys kuuluu jäsenenä Reumaliittoon: kun liittyy Reumanuoriin, liittyy samalla Reumaliittoon. Reumaliitolla on jäsenenä lähes 150 yhdistystä. Oma […]