Skip to content

Vapaaehtoistoiminnan arvo

Järjestöopas
Järjestöopas

Vapaaehtoisuus on globaali ja ajaton ilmiö. Osalla ihmisiä on ollut aina halu tehdä jotakin toisten ihmisten tai oman yhteisön hyväksi. Vapaa-ehtoistoiminta on määritelmältään palkatonta ja perustuu vapaaseen tahtoon ja valintaan. Pohjoismaissa vapaaehtoisuus on liittynyt tasa-arvoiseen ja vapaaseen ihmiskäsitykseen sekä demokraattiseen yhteiskunta-ajatteluun ja yhdistyselämään.

Vapaaehtoistoiminnan mittaamaton arvo

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoisuus lisää sekä vapaaehtoistoiminnan kohteen että sen tekijän hyvinvointia. Vapaaehtoisuus on mahdollistava puite niin henkilökohtaiselle kuin yhteisölliselle muutokselle, ja se tähtää aina yleiseen ja yhteiseen hyvään. Vaikka toiminta kohdistuisi yksittäiseen ihmiseen, sen vaikutukset ulottuvat myös yksilön ulkopuolelle. Vapaaehtoisuus on tuottavaa ja palkitsevaa, ja se yhdistää ihmisiä yhteisöissä.

Vapaaehtoinen saa osallistumisestaan merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia, mikä voi parantaa hänen omaa terveyttään. Vapaaehtoistyö vahvistaa minäkuvaa, itseilmaisua ja identiteettiä sekä kehittää taitoja ja auttaa oppimaan uutta. Jokaisella vapaaehtoisella on omat syynsä, miksi hän on lähtenyt mukaan vapaaehtoistoimintaan. Vaikka vapaaehtoisuuden motiivi olisi itsekäskin, se samalla tuottaa jollekin tai joillekin jotakin positiivista. Jokaisen vapaaehtoisen panos on yhtä tärkeä riippumatta syistä, jotka ovat saaneet heidät lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Vapaaehtoistoiminnan mitattava arvo

Vapaaehtoistyö tuottaa siis yhteiskunnallisesti ja yksilötasolla arvoa, jota ei pystytä mittaamaan pelkässä rahassa. Kuitenkin vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on merkittävä, vaikka se jää nykyään helposti näkymättömiin puutteellisen tilastoinnin takia.

Suomessa vapaaehtoistyön vuosittaiseksi arvoksi voidaan arvioida kolme miljardia euroa eli 1,5 prosenttia bruttokansantuotteen arvosta. Vapaaehtoistyötuntien rahallisen arvon voi laskea kertomalla asukasta kohden vuoden aikana tehty vapaaehtoistyötuntien määrä keskipalkalla ja työikäisen aktiiviväestön määrällä. Tilastokeskuksen vuoden 2018 raportin mukaan 28 % suomalaisista teki vapaaehtoistyötä järjestöjen tai ryhmien hyväksi. Taloustutkimuksen samana vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 42 % suomalaisista osallistui vapaaehtoistoimintaan, joten rahallinen arvo on todennäköisesti paljon kolmea miljardia suurempi.

Vapaaehtoistoiminnan rahoittaminen ja mittaaminen

Suuri osa vapaaehtoistoiminnasta mahdollistuu jonkin tahon, kuten kansalaisjärjestön, järjestämänä. Nämä organisaatiot puolestaan rahoittavat toimintaansa valtionavustuksilla, säätiöiden avustuksilla ja erilaisilla hankerahoituksilla. Rahoittajien käsitykset ja toiveet vapaaehtoistoimintaan liittyen vaikuttavat siihen, millaiselle toiminnalle myönnetään rahoitusta. Rahoittajien raportointikäytännöt taas vaikuttavat siihen, miten vapaaehtoistoimintaa mitataan.

Vapaaehtoistyön arvioinnissa olennaista on seurata toiminnan merkitystä ja tuloksia. Toimijoiden on tärkeää kerätä palautetta toiminnasta sekä siihen osallistuvilta eri tahoilta että vapaaehtoisilta itseltään. Seurantaan olisi esimerkiksi hyvä ottaa se, kuinka innostuneesti vapaaehtoiset tarttuvat hankkeeseen ja kuinka sitoutuneesti he jaksavat jatkaa toimintaa ja kehittää sen sisältöä. Tärkeää on myös tutkia, mitä osallistujat ovat oppineet ja hyötyneet vapaaehtoistoiminnasta ja kuinka paljon ihmisiä avustettavalla toiminnalla tavoitetaan.

Vapaaehtoistoiminnan rahoittajien näkökulmasta vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen arvo ja merkitys järjestöjen toiminnalle on vähintään yhtä suuri kuin sen kansantaloudellinen arvo. Ilman vapaaehtoisia monien järjestöjen toiminta ja hankkeet eivät olisi mahdollisia. Vapaaehtoistoiminnalla on ennen kaikkea yhteiskuntaa rakentava ja kehittävä vaikutus: kun ihmiset toimivat ja kokevat yhdessä, vähennetään ihmisten eriytymistä ja yhteiskunnan eriarvoistumista sekä edistetään ja ylläpidetään hyvinvointia.

Lue lisää vapaaehtoistoiminnan filosofiasta, arvosta ja vaikutusten arvioinnista Kansalaisareenan oppaasta Vapaaehtoistoiminnan arvo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

MINNO-projektiin haku

Avustusjärjestelmä Apua hankesuunnitelman laadintaan (ESR+ tai EAKR) Metropolia AMK ja SOSTE tarjoavat mahdollisuuden innovoida ratkaisuja hyvän hankehakemuksen tekemiseen opiskelijayhteistyössä. Sosiaali- ja terveysjärjestöllä on mahdollisuus tänä syksynä osallistua innostavaan Metropolia Ammattikorkeakoulun MINNO®-projektiin. Monialaisissa innovaatioprojekteissa opiskelijat kehittävät ratkaisuja aitoihin työelämän haasteisiin. Tällä innovaatioprojektilla pyritään löytämään hyviä hankeideoita ja tekemään alustavia hankesuunnitelmia Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmakauden ESR+- ja […]

Artikkeli

Vinkkejä järjestöjen ennakointi- ja tulevaisuustyöhön

Järjestöopas Miten ennakointi- ja tulevaisuustyö ilmenee järjestösi toiminnassa? Onko teillä siihen vahvaa osaamista vai onko siihen vaikea saada otetta? Pidetäänkö ennakointia teillä tärkeänä ja hyödyllisenä? Miten siihen suhtaudutaan? Kaipaisiko järjestönne ennakointi päivitystä 2020-luvulle? Järjestöjen on hyödyllistä peilata omaa ennakointitoimintaansa suhteessa Kansallista ennakointia koskeviin suosituksiin. Suositusten valossa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että järjestöissäkin kehitämme ennakointikyvykkyyttä, vahvistamme […]

Artikkeli

10 syytä arvioida vaikuttavuutta

Järjestöopas Vaikuttavuuden arviointi on tässä artikkelissa kattokäsite sanalle tuloksellisuus. Tyypillisesti vaikuttavuuden arvioinnin tarvetta sosiaali- ja terveysjärjestökentällä perustellaan sillä, että järjestöjen on tehtävä näkyväksi, millaista hyötyä tai mitä muutoksia avustusvaroilla toteutetulla toiminnalla on saatu aikaan. Vaikuttavuuden arvioinnille on kuitenkin huomattavasti enemmän syitä. Seuraavassa on listattu 10 syytä, miksi vaikuttavuuden arviointi on hyödyllistä ja siihen kannattaa panostaa. 1. […]