Skip to content

Vapaaehtoistoiminnan arvo

Järjestöopas
Järjestöopas

Vapaaehtoisuus on globaali ja ajaton ilmiö. Osalla ihmisiä on ollut aina halu tehdä jotakin toisten ihmisten tai oman yhteisön hyväksi. Vapaa-ehtoistoiminta on määritelmältään palkatonta ja perustuu vapaaseen tahtoon ja valintaan. Pohjoismaissa vapaaehtoisuus on liittynyt tasa-arvoiseen ja vapaaseen ihmiskäsitykseen sekä demokraattiseen yhteiskunta-ajatteluun ja yhdistyselämään.

Vapaaehtoistoiminnan mittaamaton arvo

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoisuus lisää sekä vapaaehtoistoiminnan kohteen että sen tekijän hyvinvointia. Vapaaehtoisuus on mahdollistava puite niin henkilökohtaiselle kuin yhteisölliselle muutokselle, ja se tähtää aina yleiseen ja yhteiseen hyvään. Vaikka toiminta kohdistuisi yksittäiseen ihmiseen, sen vaikutukset ulottuvat myös yksilön ulkopuolelle. Vapaaehtoisuus on tuottavaa ja palkitsevaa, ja se yhdistää ihmisiä yhteisöissä.

Vapaaehtoinen saa osallistumisestaan merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia, mikä voi parantaa hänen omaa terveyttään. Vapaaehtoistyö vahvistaa minäkuvaa, itseilmaisua ja identiteettiä sekä kehittää taitoja ja auttaa oppimaan uutta. Jokaisella vapaaehtoisella on omat syynsä, miksi hän on lähtenyt mukaan vapaaehtoistoimintaan. Vaikka vapaaehtoisuuden motiivi olisi itsekäskin, se samalla tuottaa jollekin tai joillekin jotakin positiivista. Jokaisen vapaaehtoisen panos on yhtä tärkeä riippumatta syistä, jotka ovat saaneet heidät lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Vapaaehtoistoiminnan mitattava arvo

Vapaaehtoistyö tuottaa siis yhteiskunnallisesti ja yksilötasolla arvoa, jota ei pystytä mittaamaan pelkässä rahassa. Kuitenkin vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on merkittävä, vaikka se jää nykyään helposti näkymättömiin puutteellisen tilastoinnin takia.

Suomessa vapaaehtoistyön vuosittaiseksi arvoksi voidaan arvioida kolme miljardia euroa eli 1,5 prosenttia bruttokansantuotteen arvosta. Vapaaehtoistyötuntien rahallisen arvon voi laskea kertomalla asukasta kohden vuoden aikana tehty vapaaehtoistyötuntien määrä keskipalkalla ja työikäisen aktiiviväestön määrällä. Tilastokeskuksen vuoden 2018 raportin mukaan 28 % suomalaisista teki vapaaehtoistyötä järjestöjen tai ryhmien hyväksi. Taloustutkimuksen samana vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 42 % suomalaisista osallistui vapaaehtoistoimintaan, joten rahallinen arvo on todennäköisesti paljon kolmea miljardia suurempi.

Vapaaehtoistoiminnan rahoittaminen ja mittaaminen

Suuri osa vapaaehtoistoiminnasta mahdollistuu jonkin tahon, kuten kansalaisjärjestön, järjestämänä. Nämä organisaatiot puolestaan rahoittavat toimintaansa valtionavustuksilla, säätiöiden avustuksilla ja erilaisilla hankerahoituksilla. Rahoittajien käsitykset ja toiveet vapaaehtoistoimintaan liittyen vaikuttavat siihen, millaiselle toiminnalle myönnetään rahoitusta. Rahoittajien raportointikäytännöt taas vaikuttavat siihen, miten vapaaehtoistoimintaa mitataan.

Vapaaehtoistyön arvioinnissa olennaista on seurata toiminnan merkitystä ja tuloksia. Toimijoiden on tärkeää kerätä palautetta toiminnasta sekä siihen osallistuvilta eri tahoilta että vapaaehtoisilta itseltään. Seurantaan olisi esimerkiksi hyvä ottaa se, kuinka innostuneesti vapaaehtoiset tarttuvat hankkeeseen ja kuinka sitoutuneesti he jaksavat jatkaa toimintaa ja kehittää sen sisältöä. Tärkeää on myös tutkia, mitä osallistujat ovat oppineet ja hyötyneet vapaaehtoistoiminnasta ja kuinka paljon ihmisiä avustettavalla toiminnalla tavoitetaan.

Vapaaehtoistoiminnan rahoittajien näkökulmasta vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen arvo ja merkitys järjestöjen toiminnalle on vähintään yhtä suuri kuin sen kansantaloudellinen arvo. Ilman vapaaehtoisia monien järjestöjen toiminta ja hankkeet eivät olisi mahdollisia. Vapaaehtoistoiminnalla on ennen kaikkea yhteiskuntaa rakentava ja kehittävä vaikutus: kun ihmiset toimivat ja kokevat yhdessä, vähennetään ihmisten eriytymistä ja yhteiskunnan eriarvoistumista sekä edistetään ja ylläpidetään hyvinvointia.

Lue lisää vapaaehtoistoiminnan filosofiasta, arvosta ja vaikutusten arvioinnista Kansalaisareenan oppaasta Vapaaehtoistoiminnan arvo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Hyvät kokouskäytännöt yhdistystoiminnassa

Järjestöopas Yhdistyksessä toimitaan yhdessä toisten samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Päätösvalta yhdistyksen toiminnasta kuuluu jäsenille. Erilaiset kokoukset ovat välineitä tehdä päätöksiä yhteisistä linjauksista, valinnoista, tavoitteista, taloudesta ja jäseniä kiinnostavan toiminnan organisoimisessa. Yhdistyksen sääntömääräiset vuosikokoukset ovat päätöksentekopaikkoja, joissa jäsenet pääsevät kertomaan oman mielipiteensä ja kuulemaan muiden mielipiteitä yhdessä päätettävistä asioista. Vuosikokousten lisäksi yhdistyksissä on myös muita kokouksia, esimerkiksi […]

Artikkeli

Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen valtionavustukset

Avustusjärjestelmä Sosiaali- ja terveysalalla toimiville järjestöille voidaan myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia Veikkaus Oy:n tuotoista hakemusten perusteella. Valtion budjetissa olevaa määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 17 b §:n 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Tarkoituksia ovat Urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistäminen Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen (STEA-avustus) Hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen avustuksia […]

Uutinen

24.11.2020 12:00

Sote-järjestöjen työntekijöille suunnatussa Järjestöopaassa nyt myös vapaaehtoistoiminta

Järjestöopas Jatkuvasti päivitettävästä Järjestöoppaasta löytyy jäsennellysti tietoa sekä ohjeita ja vinkkejä järjestötoimintaan. Sisällöt on jaettu seitsemään osioon, joista löydät tietopaketit, blogit ja tapahtumat sekä uusimpana myös videomateriaalit ja podcastit. Uutena osiona oppaaseen on lisätty vapaaehtoistoiminta. Palvelua on päivitetty myös ilmeen ja käytettävyyden osalta. SOSTEn kumppaneina Järjestöoppaan sisällön tuotannossa ovat Kansalaisareena ja Opintokeskus Sivis. Järjestöoppaasta on tullut […]