Skip to content

Vapaaehtoistoiminnan arvo

Järjestöopas
Järjestöopas

Vapaaehtoisuus on globaali ja ajaton ilmiö. Osalla ihmisiä on ollut aina halu tehdä jotakin toisten ihmisten tai oman yhteisön hyväksi. Vapaa-ehtoistoiminta on määritelmältään palkatonta ja perustuu vapaaseen tahtoon ja valintaan. Pohjoismaissa vapaaehtoisuus on liittynyt tasa-arvoiseen ja vapaaseen ihmiskäsitykseen sekä demokraattiseen yhteiskunta-ajatteluun ja yhdistyselämään.

Vapaaehtoistoiminnan mittaamaton arvo

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoisuus lisää sekä vapaaehtoistoiminnan kohteen että sen tekijän hyvinvointia. Vapaaehtoisuus on mahdollistava puite niin henkilökohtaiselle kuin yhteisölliselle muutokselle, ja se tähtää aina yleiseen ja yhteiseen hyvään. Vaikka toiminta kohdistuisi yksittäiseen ihmiseen, sen vaikutukset ulottuvat myös yksilön ulkopuolelle. Vapaaehtoisuus on tuottavaa ja palkitsevaa, ja se yhdistää ihmisiä yhteisöissä.

Vapaaehtoinen saa osallistumisestaan merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia, mikä voi parantaa hänen omaa terveyttään. Vapaaehtoistyö vahvistaa minäkuvaa, itseilmaisua ja identiteettiä sekä kehittää taitoja ja auttaa oppimaan uutta. Jokaisella vapaaehtoisella on omat syynsä, miksi hän on lähtenyt mukaan vapaaehtoistoimintaan. Vaikka vapaaehtoisuuden motiivi olisi itsekäskin, se samalla tuottaa jollekin tai joillekin jotakin positiivista. Jokaisen vapaaehtoisen panos on yhtä tärkeä riippumatta syistä, jotka ovat saaneet heidät lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Vapaaehtoistoiminnan mitattava arvo

Vapaaehtoistyö tuottaa siis yhteiskunnallisesti ja yksilötasolla arvoa, jota ei pystytä mittaamaan pelkässä rahassa. Kuitenkin vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on merkittävä, vaikka se jää nykyään helposti näkymättömiin puutteellisen tilastoinnin takia.

Suomessa vapaaehtoistyön vuosittaiseksi arvoksi voidaan arvioida kolme miljardia euroa eli 1,5 prosenttia bruttokansantuotteen arvosta. Vapaaehtoistyötuntien rahallisen arvon voi laskea kertomalla asukasta kohden vuoden aikana tehty vapaaehtoistyötuntien määrä keskipalkalla ja työikäisen aktiiviväestön määrällä. Tilastokeskuksen vuoden 2018 raportin mukaan 28 % suomalaisista teki vapaaehtoistyötä järjestöjen tai ryhmien hyväksi. Taloustutkimuksen samana vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 42 % suomalaisista osallistui vapaaehtoistoimintaan, joten rahallinen arvo on todennäköisesti paljon kolmea miljardia suurempi.

Vapaaehtoistoiminnan rahoittaminen ja mittaaminen

Suuri osa vapaaehtoistoiminnasta mahdollistuu jonkin tahon, kuten kansalaisjärjestön, järjestämänä. Nämä organisaatiot puolestaan rahoittavat toimintaansa valtionavustuksilla, säätiöiden avustuksilla ja erilaisilla hankerahoituksilla. Rahoittajien käsitykset ja toiveet vapaaehtoistoimintaan liittyen vaikuttavat siihen, millaiselle toiminnalle myönnetään rahoitusta. Rahoittajien raportointikäytännöt taas vaikuttavat siihen, miten vapaaehtoistoimintaa mitataan.

Vapaaehtoistyön arvioinnissa olennaista on seurata toiminnan merkitystä ja tuloksia. Toimijoiden on tärkeää kerätä palautetta toiminnasta sekä siihen osallistuvilta eri tahoilta että vapaaehtoisilta itseltään. Seurantaan olisi esimerkiksi hyvä ottaa se, kuinka innostuneesti vapaaehtoiset tarttuvat hankkeeseen ja kuinka sitoutuneesti he jaksavat jatkaa toimintaa ja kehittää sen sisältöä. Tärkeää on myös tutkia, mitä osallistujat ovat oppineet ja hyötyneet vapaaehtoistoiminnasta ja kuinka paljon ihmisiä avustettavalla toiminnalla tavoitetaan.

Vapaaehtoistoiminnan rahoittajien näkökulmasta vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen arvo ja merkitys järjestöjen toiminnalle on vähintään yhtä suuri kuin sen kansantaloudellinen arvo. Ilman vapaaehtoisia monien järjestöjen toiminta ja hankkeet eivät olisi mahdollisia. Vapaaehtoistoiminnalla on ennen kaikkea yhteiskuntaa rakentava ja kehittävä vaikutus: kun ihmiset toimivat ja kokevat yhdessä, vähennetään ihmisten eriytymistä ja yhteiskunnan eriarvoistumista sekä edistetään ja ylläpidetään hyvinvointia.

Lue lisää vapaaehtoistoiminnan filosofiasta, arvosta ja vaikutusten arvioinnista Kansalaisareenan oppaasta Vapaaehtoistoiminnan arvo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Varainhankinnan kolmas askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Artikkeli

Varainhankinnan toinen askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]

Artikkeli

Rahankeräyksen aloittaminen

Järjestöopas Ennen kuin järjestö voi pyytää lahjoituksia rahana tai muuna omaisuutena vastikkeetta, tarvitaan joko varsinainen rahankeräyslupa tai pienkeräyslupa. Pienkeräysluvan tai varsinaisen rahankeräysluvan hakeminen Varsinainen rahankeräyslupa on nykyisen lain mukaisesti voimassa toistaiseksi. Riittää siis, että se haetaan kerran. Informaatio lupaan liittyen sekä asiointi poliisin verkkopalvelussa löytyy täältä. Pienkeräysluvan saa ilmoitusmenettelyllä jopa vuorokauden kuluessa. Näin keräämisen voi aloittaa […]