Antti Haverinen, digipäällikkö, Suomen Sydänliito
Aivan liian moni järjestö on jättäytynyt pois hyödyntämästä digitalisaation mahdollisuuksista varainhankinnassaan. Kuinka yhä useampi järjestö voisi hyödyntää paremmin digitalisaatiosta saadakseen enemmän tukea toimintaansa?
“Digitalisaatio avaa meille aivan uuden maailman. Se mahdollistaa aivan uusien kohderyhmien tavoittelun aiempaa paremmin”, hehkuttaa Sydänliiton varainhankintapäällikkö Outi Kontkanen. Pian käyttöön otettavan lahjoitusjärjestelmän saapuminen on iso juttu.
Vuosikymmeniä varainhankintaa eri tavoilla
Kirjeitä, arpajaisia, adresseja, tilisiirtoja ja testamentteja. Näiden lahjoitusmuotojen kautta kohderyhmät ovat näyttäneet tukensa sydäntyöhön- ja tutkimukseen. Kontkasen mukaan näitä perinteikkäitä menetelmiä ei ole tarkoitus digitalisaation aikana hylätä, vaan tarjota lisäksi nopeita, näppäriä ja mobiileita lahjoitustapoja niille, joille ne ovat mielekkäitä.
Erilaiset digitaaliset lahjoitusmuodot ovat tulleet osaksi Sydänliiton varainhankintaa vasta viitisen vuotta sitten. Kaksi viimeisintä vuotta ovat kiihdyttänyt digitaalista varainhankintaa. Tutuksi ovat tulleet erilaiset tekstiviesti- ja kertalahjoittamistavat sekä omakeräysten järjestäminen.
Kartoituksen mukaan suurin osa järjestöistä ei usko digitaalisaation hyötyihin
Moni järjestö on samassa tilanteessa kuin Sydänliitto muutama vuosi sitten. Järjestödigikartoituksen 2019 mukaan moni järjestö ei usko, että digitalisaatiosta olisi hyötyä varainhankinnassa. Kartoitus kertoo, että vain 14 prosenttia järjestöistä kerää lahjoituksia verkossa. Neljällä prosentilla on käytössä kuukausilahjoittamista ja vain kuusi prosenttia järjestöistä laittaa lahjoittajien tietoja mihinkään rekisteriin.
Viisi vuotta online-varainhankkijana Suomen World Visionilla olleena tulkitsen tutkimuksen tulokset karuiksi. Tekisi mieli sanoa Antero Mertarantaa mukaillen, kuinka järjestöjen varainhankinnat missaavat monta paikkaa, kun ei tehdä mitään.
Digitalisaation avulla moni asia voi kuitenkin helpottua, selkeytyä ja laskea kustannuksia. Usein tämä tarkoittaa myös parempaa tulosta. “Meille digitalisaation hyödyntäminen on myös kustannuskysymys. Postitukset vievät oman osansa tuotosta, ja ne ovat kallistuneet merkittävästi viime vuosina”, kertoo Kontkanen
Järjestödigikartoitus nosti keskeisiksi syiksi resurssien puuttumisen ja osaamisen puuttumisen siihen, miksi isossa osassa järjestöistä ei nähdä digitaalisaation hyötyjä.
Varainhankintaan on olemassa apuvälineitä
Varainhankinta on vaikeaa liiketoiminnan muoto. Aivan kuten muu järjestötoiminta myös varainhankinta taistelee huomiosta verkossa. Huomion saavuttamiseen on usein investoitava, jotta saa lahjoittajapoluille riittävästi potentiaalista liikennettä.
Kannattaa muistaa, että järjestöjen ei tarvitse välttämättä kuitenkaan maksaa verkkomainonnasta. Esimerkiksi Googlella on omat Ad Grants -mainontaohjelmat, joilla järjestöt voivat toteuttaa hakukonemainontaa.
Samoin Techsoup-yhteisöstä löytyy monenlaisia teknisiä alustoja järjestöjen käyttöön. Monet heistä tarjoaa tiettyyn rajaan asti hyviä aloituspaketteja, joilla varainhankkija pystyy helpottamaan työtään.
Henkilöresursseja sitoo myös digitaalisuuden käsityömäinen luonne. “Meillä pitää huomioida mihin fokusoidaan missäkin kanavassa.”, muistuttaa Kontkanen ja leikillään kertoo haaveilevansa tulevaisuuskuvasta, missä nostetaan jalat pöydälle ja katsotaan monitoreista kuinka varainhankinta tuo varoja sisään.
Digitalisaatiossa on kyse voimaantumisesta
Järjestödigikartoituksen nostama digitalisaation toinen keskeinen este, osaamisvaje, nostaa esille digitalisaation luonteen. Se ei ole pelkkä tekninen kysymys, vaikka teknologiat luovat tärkeät puitteet. Digitalisaatiossa on kyse ihmisten tekemästä muutoksesta, jossa erilaiset teknologiat valjastetaan muuntamaan ja muuttamaan ihmisten toimintaa joksikin uudeksi.
Omassa työssäni digipäällikkönä toimin humanisaattorina eli katalysoin luovia ihmisiä rakentamaan ensinnäkin mahdollisimman helppoja ja käytettäviä digitaalisia ratkaisuja.
Toiseksi valmennan ihmisiä toimimaan voimaantuneesti teknologioiden kanssa. Tavoitteena on, että teknologiasta ei tule käyttäjälleen mörköä, vaan kumppani, jota voi aktiivisesti hyödyntää saavuttaakseen tavoitteensa. Uteliaisuus ja kokeileminen ovat avainasemassa luotaessa luovaa itsetuntoa.
“Meillä uuden lahjoitusjärjestelmän käyttöönotto kehittää koko tiimiä, mutta myös yksilöiden omaa osaamista ja työnkuvia. Vihdoin on mahdollisuus kunnolla testata ja nähdä kokeilujen tuloksia. Dataorientoituneille tämä on todella kiinnostavaa, kun voimme seurata tuloksia esimerkiksi PowerBI:llä”, kertoo Kontkanen.
Vuosien saatossa Sydänliiton varainhankinnan tiimissä jokaisella on ollut omat tapansa tehdä varainhankintaa. Nyt tehdään tiiminä yhtenäisellä tavalla ja yhdessä oppien. “Samalla tämä uusi palanen todentaa, että pitää sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä. Heti ei kaikkea saa kuntoon”, muistuttaa Kontkanen.
Varainhankinnalla riittää tutkimista, millainen CRM toimisi parhaiten tärkeänä lahjoittamista ohjaava tietokantana. Sydänliiton käyttämää järjestelmää ei ole suunniteltu lahjoittamista varten.
Mitä varainhankkija Kontkanen neuvoisi digitalisaatiosta ja sen mahdollisuuksista kiinnostuneille järjestöille?
“Kilauta kollegalle ja kysy kokemuksista. Tunne kohderyhmäsi – millaisilla tavoilla se käyttäytyy verkossa? Kirjaa omat tavoitteesi ja laadi mittarit, joilla tuloksia seurataan. Palastele kaikki pieniin osiin – aloita esimerkiksi FB-sivuilla”, listaa Kontkanen vinkkejään.
Muutos alkaa aina pienestä.
Antti Haverinen toteuttaa isossa kuvassa tehtävänään ihmislähtöistä digitalisaatiota yksinkertaistamalla erilaisia digitaalisia järjestelmiä ja -prosesseja ja voimaannuttaa ihmisiä löytämään itsestään aktiivisen digikehittäjän.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, elokuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn verkkojulkaisua Näkökulmia järjestöjen digitaalisiin palveluihin.