Skip to content

Järjestöjen digitaaliset palvelut ja saavutettavuus

Kansalaisyhteiskunta
JärjestöilleKansalaisyhteiskunta


Raisa Rintamäki, Kehitysvammaliitto


Pystytkö hakemaan verkkopankissa asuntolainaa, tekemään verkkokaupassa ostoksia ja etsimään yhteistyöjärjestön sivuilta tarvitsemasi tiedon? Pystytkö siihen ilman turhautuneita huokaisuja, harmaita hiuksia ja soittoa asiakaspalveluun? Tiedätkö, pystyykö samaan henkilö, jolla on kehitysvamma tai joka ei näe normaalisti? Jos verkkopalvelu on saavutettava, tämä kaikki onnistuu, vammoista ja toimintarajoitteista huolimatta.

Jokainen voi edistää yhdenvertaisuutta

Saavutettavuudessa on pohjimmiltaan kyse ihmisten yhdenvertaisuudesta: yhtäläisestä oikeudesta tietoon, osallistumiseen ja osallisuuteen. Nykyaikaisessa digitaalisessa maailmassa osa ihmisistä jätetään ulkopuolelle, jos palveluja ei tehdä saavutettavasti. On arvioitu, että jopa miljoonalla suomalaisella on haasteita ja rajoitteita, jotka vaikuttavat verkkopalveluiden käyttöön.

Parhaimmillaan verkkopalvelut tarjoavat huimia mahdollisuuksia ja mukautuvat monien erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Näkörajoitteinen käyttäjä pystyy kuuntelemaan verkkosivuston sisältöä ruudunlukuohjelmalla, ja kuulorajoitteinen käyttäjä voi hyödyntää podcastia, kun se on tarjolla myös tekstinä. Toisaalta käyttäjä, jolla on vaikea lukivaikeus, voi hyötyä tiedon tarjoamisesta tekstin sijaan videona. Kehitysvammaiselle käyttäjälle tai suomen kielen opiskelijalle verkkopalvelun käyttö on helpompaa, kun teksti on kirjoitettu selkokielellä ja asian ymmärtämistä on helpotettu myös kuvilla.

Verkkopalveluiden saavutettavuus vaatii kaikkien verkkosivustojen suunnitteluun, koodaamiseen ja sisällöntuotantoon osallistuvien panostusta. Jokaisella on mahdollisuus edistää oman verkkosivustonsa saavutettavuutta ja käyttäjien yhdenvertaisuutta, olipa kyseessä sitten yksittäinen PDF, uusi iso tietopaketti tai koko sivuston rakentaminen. Saavutettavuus täytyy huomioida myös silloin, kun tekee tilauksen esimerkiksi verkkosivustoa koodaavalle yritykselle tai verkkomateriaalin toteuttavalle graafikolle.

Kyse on työtavoista ja periaatteista, jotka jokaisen verkkosivustojen kanssa työskentelevän on hyvä omaksua viimeistään nyt.

Uusi lainsäädäntö koskee myös järjestöjä

Verkkopalveluiden saavutettavuus on tällä hetkellä myös monen järjestötyöntekijän työpöydällä. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, niin sanottu digipalvelulaki, velvoittaa julkisia toimijoita tekemään verkkopalveluistaan saavutettavampia. Laki koskee myös useimpia järjestöjä: käytännössä esimerkiksi kaikkia, jotka saavat vähintään puolet rahoituksestaan yleisavustuksina STEAlta.

Saavutettavuuslainsäädäntö vaatii kansainvälisen verkkosisällön saavutettavuusohjeen eli WCAG 2.1 -kriteeristön noudattamista. Lisäksi sivustoilla tulee olla saavutettavuusseloste sekä käyttäjillä mahdollisuus antaa sivustosta saavutettavuuspalautetta. Valtaosaa sivustoista laki koskee syksystä 2020 alkaen.

Lainsäädäntöä valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Viraston ylläpitämältä saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolta saa hyvän käsityksen siitä, keitä laki velvoittaa ja mitä sisältöjä se koskee. Konkreettisia ohjeita vaatimusten toteuttamiseen saa esimerkiksi Papunetin saavutettavuussivuilta papunet.net/saavutettavuus sekä Celian sivustolta www.saavutettavasti.fi.

Lainsäädännön vaatimusten toteuttaminen on eittämättä iso ponnistus, varsinkin pienille järjestöille. Tärkeintä on ryhtyä ottamaan asiaa omakseen pala kerrallaan; pyrkimykseksi voi ottaa esimerkiksi sen, että oma sivusto olisi tänään saavutettavampi kuin viime viikolla. Saavutettavuus ei ole yksittäinen toimenpide vaan prosessi, joka tulee kulkemaan verkkopalveluiden tekemisessä mukana aina tästä eteenpäin.

Lainsäädäntö asettaa vain minimitason – tarvitaan myös muuta

Lainsäädännön vaatimukset antavat hyvän pohjan ja perustan verkkopalveluiden saavutettavuudelle. WCAG-kriteeristö ei kuitenkaan pysty kaikilta osin vastaamaan käyttäjien kognitiivisiin haasteisiin – siis haasteisiin esimerkiksi ymmärtämisessä, oppimisessa, lukemisessa tai muistissa. Niinpä huomiota täytyy lisäksi kiinnittää palvelun helppokäyttöisyyteen ja sisällön ymmärrettävyyteen. Usein puhutaankin kognitiivisesta saavutettavuudesta erotuksena niin sanottuun tekniseen saavutettavuuteen, johon lainsäädännön vaatimukset ja WCAG pääasiassa liittyvät.

Oikeaoppisesti tekstitetty video, oikealla tavalla merkityt otsikot ja ruudunlukuohjelmalla toimiva sisältö eivät auta, jos käyttäjät eivät koskaan löydä sisältöjä sekavalta sivustolta tai jos ne ovat kieleltään niin vaikeita, että niitä on vaikea ymmärtää tai keskittyminen herpaantuu ensimmäisen kappaleen jälkeen.

Helppokäyttöisellä, kognitiivisesti saavutettavalla verkkosivustolla on huomioitu esimerkiksi seuraavat asiat: informaation määrä on rajallinen ja huomio kohdistuu olennaiseen, sisältö on käyttäjälle olennaista, toimintojen onnistumisesta saa selkeän palautteen tai vaihtoehtoisesti virheilmoituksen ja käyttäjälle on selvää, mistä hän on tulossa ja minne menossa.

Lisäksi verkkosivuston kieli on selkeää, ymmärrettävää ja helposti silmäiltävää, asioita lähestytään käyttäjän näkökulmasta. Selkokieltä käytetään silloin, kun sivuston käyttäjissä on henkilöitä, joille tavallinen yleiskieli on liian vaikeaa, tai jos on esimerkiksi kyse asioista, jotka koskevat kaikkia kansalaisia.

Jos omassa järjestössä tehdään tällä hetkellä töitä saavutettavuusasioiden parissa, kannattaakin ajatus suunnata hetkeksi lainsäädännön vaatimuksia laajemmalle. Laajemman saavutettavuusajattelun lopputuloksena on todennäköisesti verkkopalvelu, jota pystyy käyttämään vielä entistäkin suurempi joukko erilaisia ihmisiä.

Kirjoittajasta

Raisa Rintamäki työskentelee suunnittelijana Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalvelussa ja Selkokeskuksessa.

Papunet tarjoaa tietoa ja koulutusta saavutettavuudesta sekä tekee verkkosivustojen saavutettavuusarviointeja. Papunet tukee erityisesti järjestöjen saavutettavuustyötä STEAn määräaikaisella lisärahoituksella. Papunetin saavutettavuussivuilla on ohjeita WCAG-kriteeristön noudattamiseen sekä vinkkejä sivuston helppokäyttöisyyteen: papunet.net/saavutettavuus.

Selkokeskus edistää selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria sekä neuvoo ja kouluttaa selkokielestä kiinnostuneita. Selkokeskuksen sivuilla on tietoa selkokielestä ja Selkokeskuksen palveluista sekä ohjeita selkokielen puhumiseen ja kirjoittamisen: selkokeskus.fi.


©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, elokuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn verkkojulkaisua Näkökulmia järjestöjen digitaalisiin palveluihin.

Kommentit

  1. Johanna Artola sanoo:

    Asia on todella tärkeä ja samaa mieltä. Mutta videoiden ja podcastien ym. tekstittäminen on pienelle yhdistykselle liian kallista, eikä oma aika riitä niitä tekemään. Meillä on ollut onni, että yksi vapaaehtoinen on niitä nyt tehnyt. Mutta paljon aineistoa ja tietoa jää käyttämättä kahden viikon jälkeen, jolloin ne pitää poistaa. Toivotaan että automaattiset järjestelmät kehittyvät nopeasti ja tekstitys sekä puhtaaksikirjoittaminen helpottuvat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

24.9.2021 10:18

Vägkarta som listar organisationers påverkansmöjligheter i vårdreformen är färdig

På svenska Organisationernas vägkarta för samarbete som ska fungera som verktyg för ”Järjestöjen sote-muutostuki” är nu färdig. I den samlas, ur organisationernas synvinkel, centrala spetsar och påverkansmöjligheter i verkställandet av reformen av social- och hälsovården samt räddningsväsendet. Vägkartan innehåller både målsättningar och åtgärder. Läs mera: Järjestöjen yhteistyön tiekartta Innokylä-verkkopalvelussa Många viktiga påverkansmöjligheter Anita Hahl-Weckström, projektledare för ”Järjestöjen […]

Uutinen

22.9.2021 08:30

SOSTE juhlisti kymmenvuotista taivaltaan

Kansalaisyhteiskunta Järjestöjohdon perinteinen syysfoorumi pidettiin tällä kertaa juhlaseminaarina Helsingin Musiikkitalolla SOSTEn 10-vuotisen taipaleen kunniaksi. Puheenvuoroja järjestökentälle kuultiin niin politiikan kuin urheilun huipulta. SOSTEn perustajajärjestöjen entiset puheenjohtajat muistelivat kattojärjestöjen yhdistystä, arvioivat SOSTEn toimintaa ja loivat katsetta tulevaan. Tilaisuuden avaussanoissa SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta korosti, että SOSTEsta on kymmenvuotisen historiansa aikana kasvanut vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toiminnan juuret […]

Uutinen

21.9.2021 10:30

Järjestöjen sote-uudistuksen vaikuttamisen paikat listaava tiekartta valmistui

Järjestöille Järjestöjen sote-muutostuen työkaluna toimiva järjestöjen yhteistyön tiekartta on valmistunut. Se kokoaa järjestöjen näkökulmasta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon kärjet ja vaikuttamisen paikat. Tiekartta sisältää sekä tavoitteita että toimenpiteitä. Lue lisää: Järjestöjen yhteistyön tiekartta Innokylä-verkkopalvelussa Useita tärkeitä vaikuttamisen paikkoja Järjestöjen kannalta keskeisimpiä vaikuttamisen paikkoja on tässä vaiheessa sote-uudistuksen toimeenpanoa kaiken kaikkiaan viisi, katsoo […]