Skip to content

Järjestöjen digitaaliset palvelut ja saavutettavuus

Kansalaisyhteiskunta
JärjestöilleKansalaisyhteiskunta


Raisa Rintamäki, Kehitysvammaliitto


Pystytkö hakemaan verkkopankissa asuntolainaa, tekemään verkkokaupassa ostoksia ja etsimään yhteistyöjärjestön sivuilta tarvitsemasi tiedon? Pystytkö siihen ilman turhautuneita huokaisuja, harmaita hiuksia ja soittoa asiakaspalveluun? Tiedätkö, pystyykö samaan henkilö, jolla on kehitysvamma tai joka ei näe normaalisti? Jos verkkopalvelu on saavutettava, tämä kaikki onnistuu, vammoista ja toimintarajoitteista huolimatta.

Jokainen voi edistää yhdenvertaisuutta

Saavutettavuudessa on pohjimmiltaan kyse ihmisten yhdenvertaisuudesta: yhtäläisestä oikeudesta tietoon, osallistumiseen ja osallisuuteen. Nykyaikaisessa digitaalisessa maailmassa osa ihmisistä jätetään ulkopuolelle, jos palveluja ei tehdä saavutettavasti. On arvioitu, että jopa miljoonalla suomalaisella on haasteita ja rajoitteita, jotka vaikuttavat verkkopalveluiden käyttöön.

Parhaimmillaan verkkopalvelut tarjoavat huimia mahdollisuuksia ja mukautuvat monien erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Näkörajoitteinen käyttäjä pystyy kuuntelemaan verkkosivuston sisältöä ruudunlukuohjelmalla, ja kuulorajoitteinen käyttäjä voi hyödyntää podcastia, kun se on tarjolla myös tekstinä. Toisaalta käyttäjä, jolla on vaikea lukivaikeus, voi hyötyä tiedon tarjoamisesta tekstin sijaan videona. Kehitysvammaiselle käyttäjälle tai suomen kielen opiskelijalle verkkopalvelun käyttö on helpompaa, kun teksti on kirjoitettu selkokielellä ja asian ymmärtämistä on helpotettu myös kuvilla.

Verkkopalveluiden saavutettavuus vaatii kaikkien verkkosivustojen suunnitteluun, koodaamiseen ja sisällöntuotantoon osallistuvien panostusta. Jokaisella on mahdollisuus edistää oman verkkosivustonsa saavutettavuutta ja käyttäjien yhdenvertaisuutta, olipa kyseessä sitten yksittäinen PDF, uusi iso tietopaketti tai koko sivuston rakentaminen. Saavutettavuus täytyy huomioida myös silloin, kun tekee tilauksen esimerkiksi verkkosivustoa koodaavalle yritykselle tai verkkomateriaalin toteuttavalle graafikolle.

Kyse on työtavoista ja periaatteista, jotka jokaisen verkkosivustojen kanssa työskentelevän on hyvä omaksua viimeistään nyt.

Uusi lainsäädäntö koskee myös järjestöjä

Verkkopalveluiden saavutettavuus on tällä hetkellä myös monen järjestötyöntekijän työpöydällä. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, niin sanottu digipalvelulaki, velvoittaa julkisia toimijoita tekemään verkkopalveluistaan saavutettavampia. Laki koskee myös useimpia järjestöjä: käytännössä esimerkiksi kaikkia, jotka saavat vähintään puolet rahoituksestaan yleisavustuksina STEAlta.

Saavutettavuuslainsäädäntö vaatii kansainvälisen verkkosisällön saavutettavuusohjeen eli WCAG 2.1 -kriteeristön noudattamista. Lisäksi sivustoilla tulee olla saavutettavuusseloste sekä käyttäjillä mahdollisuus antaa sivustosta saavutettavuuspalautetta. Valtaosaa sivustoista laki koskee syksystä 2020 alkaen.

Lainsäädäntöä valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Viraston ylläpitämältä saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolta saa hyvän käsityksen siitä, keitä laki velvoittaa ja mitä sisältöjä se koskee. Konkreettisia ohjeita vaatimusten toteuttamiseen saa esimerkiksi Papunetin saavutettavuussivuilta papunet.net/saavutettavuus sekä Celian sivustolta www.saavutettavasti.fi.

Lainsäädännön vaatimusten toteuttaminen on eittämättä iso ponnistus, varsinkin pienille järjestöille. Tärkeintä on ryhtyä ottamaan asiaa omakseen pala kerrallaan; pyrkimykseksi voi ottaa esimerkiksi sen, että oma sivusto olisi tänään saavutettavampi kuin viime viikolla. Saavutettavuus ei ole yksittäinen toimenpide vaan prosessi, joka tulee kulkemaan verkkopalveluiden tekemisessä mukana aina tästä eteenpäin.

Lainsäädäntö asettaa vain minimitason – tarvitaan myös muuta

Lainsäädännön vaatimukset antavat hyvän pohjan ja perustan verkkopalveluiden saavutettavuudelle. WCAG-kriteeristö ei kuitenkaan pysty kaikilta osin vastaamaan käyttäjien kognitiivisiin haasteisiin – siis haasteisiin esimerkiksi ymmärtämisessä, oppimisessa, lukemisessa tai muistissa. Niinpä huomiota täytyy lisäksi kiinnittää palvelun helppokäyttöisyyteen ja sisällön ymmärrettävyyteen. Usein puhutaankin kognitiivisesta saavutettavuudesta erotuksena niin sanottuun tekniseen saavutettavuuteen, johon lainsäädännön vaatimukset ja WCAG pääasiassa liittyvät.

Oikeaoppisesti tekstitetty video, oikealla tavalla merkityt otsikot ja ruudunlukuohjelmalla toimiva sisältö eivät auta, jos käyttäjät eivät koskaan löydä sisältöjä sekavalta sivustolta tai jos ne ovat kieleltään niin vaikeita, että niitä on vaikea ymmärtää tai keskittyminen herpaantuu ensimmäisen kappaleen jälkeen.

Helppokäyttöisellä, kognitiivisesti saavutettavalla verkkosivustolla on huomioitu esimerkiksi seuraavat asiat: informaation määrä on rajallinen ja huomio kohdistuu olennaiseen, sisältö on käyttäjälle olennaista, toimintojen onnistumisesta saa selkeän palautteen tai vaihtoehtoisesti virheilmoituksen ja käyttäjälle on selvää, mistä hän on tulossa ja minne menossa.

Lisäksi verkkosivuston kieli on selkeää, ymmärrettävää ja helposti silmäiltävää, asioita lähestytään käyttäjän näkökulmasta. Selkokieltä käytetään silloin, kun sivuston käyttäjissä on henkilöitä, joille tavallinen yleiskieli on liian vaikeaa, tai jos on esimerkiksi kyse asioista, jotka koskevat kaikkia kansalaisia.

Jos omassa järjestössä tehdään tällä hetkellä töitä saavutettavuusasioiden parissa, kannattaakin ajatus suunnata hetkeksi lainsäädännön vaatimuksia laajemmalle. Laajemman saavutettavuusajattelun lopputuloksena on todennäköisesti verkkopalvelu, jota pystyy käyttämään vielä entistäkin suurempi joukko erilaisia ihmisiä.

Kirjoittajasta

Raisa Rintamäki työskentelee suunnittelijana Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalvelussa ja Selkokeskuksessa.

Papunet tarjoaa tietoa ja koulutusta saavutettavuudesta sekä tekee verkkosivustojen saavutettavuusarviointeja. Papunet tukee erityisesti järjestöjen saavutettavuustyötä STEAn määräaikaisella lisärahoituksella. Papunetin saavutettavuussivuilla on ohjeita WCAG-kriteeristön noudattamiseen sekä vinkkejä sivuston helppokäyttöisyyteen: papunet.net/saavutettavuus.

Selkokeskus edistää selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria sekä neuvoo ja kouluttaa selkokielestä kiinnostuneita. Selkokeskuksen sivuilla on tietoa selkokielestä ja Selkokeskuksen palveluista sekä ohjeita selkokielen puhumiseen ja kirjoittamisen: selkokeskus.fi.


©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, elokuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn verkkojulkaisua Näkökulmia järjestöjen digitaalisiin palveluihin.

Kommentit

  1. Johanna Artola sanoo:

    Asia on todella tärkeä ja samaa mieltä. Mutta videoiden ja podcastien ym. tekstittäminen on pienelle yhdistykselle liian kallista, eikä oma aika riitä niitä tekemään. Meillä on ollut onni, että yksi vapaaehtoinen on niitä nyt tehnyt. Mutta paljon aineistoa ja tietoa jää käyttämättä kahden viikon jälkeen, jolloin ne pitää poistaa. Toivotaan että automaattiset järjestelmät kehittyvät nopeasti ja tekstitys sekä puhtaaksikirjoittaminen helpottuvat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

22.6.2022 08:00

SOSTEn kymmenvuotisjuhlissa välittyi ilo ja jälleennäkemisen riemu

Kansalaisyhteiskunta SOSTE juhlisti kymmenvuotista taivaltaan iloisissa, mutta samalla myös arvokkaissa tunnelmissa Helsingin Musiikkitalolla. Paikalle oli kokoontunut parisen sataa järjestöjen ja keskeisten sidosryhmien edustajaa ja päättäjää sekä SOSTEn omaa väkeä. Päällimmäisenä tunnelmana välittyi ihmisten ilo ja riemu kohdata toisensa pitkien koronavuosien jälkeen. Juhlissa kuultiin erilaisia tervehdyksiä ja puheenvuoroja jazztrio TRIn musisoinnin lomassa sekä ennen kaikkea vaihdettiin kuulumisia. […]

Uutinen

21.6.2022 15:36

Valtionavustuslain muuttaminen valmisteilla: kasvaako järjestöjen hallinnollinen taakka?

Kansalaisyhteiskunta Lain muutosehdotukset liittyvät hallitusohjelman tavoitteeseen vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia.  SOSTEn mielestä harmaan talouden vastaiset toimet ovat erittäin tärkeitä, mutta lakiesitysluonnoksessa on ongelmia yleishyödyllisen yhdistystoiminnan kannalta. On epäselvää, miksi harmaan talouden torjuntaa koskevaa sääntelyä ollaan ulottamassa yleishyödylliseen yhdistystoimintaan, joka ei ole luonteeltaan taloudellista. Yleishyödylliset yhdistykset eivät saa tuottaa voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua siihen osallisille, […]

Uutinen

15.6.2022 08:30

SOSTEn hallitus: Kustannustason nousu uhkaa järjestöjen apua ja tukea – toiminta-avustuksiin tarvitaan indeksikorotus

Avustusjärjestelmä Yleinen kustannustason nousu uhkaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa. Järjestöjen kustannuksista 4/5 muodostuu työsuhteissa olevien ihmisten palkoista. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo tehostamassa esimerkiksi kiinteistöjen käyttöä ja hallintoa, mutta näistä syntyvät säästöt eivät riitä. Työehtosopimusten perusteella nousevien palkkojen ja esimerkiksi palveluiden ja matkakulujen kallistuessa ensi vuodelle suunniteltu valtionavustusten taso ei riitä nykyisen laajuiseen järjestötoimintaan. Järjestöjen tarjoaman […]