Riitta Kittilä, SOSTE, järjestöpäällikkö
Digitaaliset ratkaisut kuuluvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn arkeen oli sitten kyse taloushallinnosta, henkilöstöhallinnosta, viestinnästä, edunvalvonnasta, palveluista, vertais- ja vapaaehtoistoiminnasta tai varainhankinnasta. Melkein huomaamatta lista päivittäin käytettävistä erilaisista digitaalisista sovelluksista ja niiden salasanoista on pidentynyt ja digitaalisten ratkaisujen käyttötavat ovat laajentuneet ja monipuolistuneet.
Näkökulmia järjestöjen digitaalisiin palveluihin -verkkojulkaisu kurkistaa nimensä mukaisesti hiukan eri näkökulmista ja eri kohderyhmien kautta siihen, mitä digitalisaatio tällä hetkellä tarkoittaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen ydintoiminnassa. Julkaisussa avataan myös näkökulmia siihen, miten digitaalisista palveluista tehdään turvallisia, saavutettavia ja tuloksellisia ja millaisia uusia mahdollisuuksia tekoälyyn perustuvat sovellukset voivat avata.
Julkaisu ei voisi olla ajankohtaisempi eikä julkaisuun kirjoittaneiden asiantuntijoiden aikataulu kiireisempi. Iso kiitos siis kaikille mukana oleville kirjoittajille ajastanne ja ajatuksistanne! Nyt jos koskaan on aika puhua digitalisaalisista palveluista.
Kun koronakevät 2020 eristi järjestötyöläiset koteihin, huomasimme digitalisaation todellisen voiman. Siellä missä on kännykkä, läppäri ja nettiyhteys on toimisto. Toimistoon ei tarvita omaa työhuonetta tai edes omaa työpöytää. Sen sijaan tarvitaan virtuaaliset kokoustilat, dokumentit ja keskustelualustat, joiden avulla työtä tehdään vaihtuvien pöytien äärestä. Järjestöjen työ ei pysähtynyt koronaan, vaan jatkui vilkkaana digitaalisissa kanavissa ja digitaalisten välineiden avulla.
Järjestöjen pieni koronaihme oli mahdollinen, koska valmiudet digitaaliseen toimintaan olivat olemassa. Järjestöbarometri 2018 vastaajista 75% ilmoitti tuottavansa verkkovälitteistä henkilökohtaista neuvontaa ja tukipalveluita ja 63% sähköisiä vertaistukiryhmiä, esimerkiksi chat- tai keskustelupalstamuotoista vertaistoimintaa. Moni vastaaja tarjosi myös mobiilisovelluksia (28%) tai suunnitteli niiden kehittämistä (21%).
Kun tieto ja tietotekniikka yhdistyvät, prosessit helpottuvat, tehostuvat ja uudistuvat, mutta pysyvätkö järjestöt mukana kehityksessä? Osaamista ja resursseja tarvitaan laitteiden, sovellusten ja käyttöjärjestelmien hankintaan sekä järjestöjen omien digitaalisten alustojen kehittämiseen. Järjestöt tarvitsevat kasvavassa määrin digitaalisen järjestötoiminnan osaamista ja mahdollisuutta hyödyntää uusimpia digitaalisia ratkaisuja.
Järjestöjen digitaalinen tulevaisuus huolestuttaa. Erilaisten digitaalisten ratkaisujen tarve vain kasvaa entisestään. Järjestöjen on kyettävä digiloikkaan siinä missä muidenkin yhteiskunnan toimijoiden. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Sosiaali- ja – ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) jakamat avustukset ovat pienenemässä, kun rahapelien tuotot pienenevät. Järjestöt joutuvatkin varmasti hakemaan monissa kohden kustannussäästöjä tulevina vuosina. Myös digitaalisten palveluiden osalta on syytä miettiä, missä asioissa järjestöt voisivat keskittää tai jakaa osaamista ja resursseja digitaalisten palveluiden tuottamisessa. On myös syytä pohtia, voisiko järjestöjen digiloikkaan löytyä tukea laajemmasta yritysyhteistyöstä tai muista yhteistyökumppanuuksista.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, elokuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn verkkojulkaisua Näkökulmia järjestöjen digitaalisiin palveluihin.