Kolme skenaariota sote-järjestöjen tulevaisuuksista


Etusivu / Artikkelit / Kolme skenaariota sote-järjestöjen tulevaisuuksista

Katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksiin esittelee kolme skenaariota siitä, miltä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksissa voisi näyttää vuonna 2040. Tämä artikkeli kuvaa skenaariot tiivistetysti.  Skenaariot eivät ole ennustuksia siitä, mitä tulee tapahtumaan ja niissä huomioidaan vain tietyt valitut näkökulmat. Skenaariot auttavat kuitenkin näkemään asioita eri näkökulmista, arvioimaan nykyhetkeä ja hakemaan tulevaisuuden suuntaa.

Totuttuun turvautuen -skenaario

Kohtaaminen arvossaan

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ja niiden yhdistyskenttä pitää pintansa. Rekisteröityneitä sote-yhdistyksiä on määrällisesti paljon ja yhdistyspohjaisella toiminnalla on erityinen arvo. Toiminnassa on vahva painotus yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistamisessa digitaalisen maailman vastapainona. Kasvokkain kohtaamisessa on voimaa ja digitalisaatio ei korvaa sitä. Eri kulttuuritaustasta tulevia ihmisiä sote-järjestöt eivät saa integroitua merkittävästi mukaan toimintaansa, vaan he perustavat omia yhdistyksiään. Tämä eriyttää heitä sote-järjestötoiminnasta, mutta toisaalta laajentaa kansalaisyhteiskuntaa.

Taloudellisessa pudotuspelissä osa pärjää

Vaikka järjestökenttä ei koe suuria muutoksia, järjestöjen taloudellisten edellytysten osalta käydään kuitenkin pudotuspeliä. Ne pärjäävät hyvin, jotka osaavat hyödyntää erilaisia tulonlähteitä ja osoittaa vaikuttavuuttaan. Yhteiskunnassa vahvistuu tiedolla johtamisen toimintatapa ja myös järjestöjä vedetään mukaan siihen. Erityisesti julkista rahoitusta nauttivien järjestöjen edellytetään tuottavan tietoa ja hyödyntävän tutkittua tietoa, koska sitä tarvitaan vaikuttavan toiminnan toteuttamiseen.

Pyristellen mukana yhteisissä yhteiskunnallisissa asioissa

Laaja järjestökenttä on rikkaus, mutta koska kukin toimii tahoillaan, ääni yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on hajanainen ja hukkuu muiden vaikuttajien joukkoon. Yhteiskunta sote-järjestöt mukaan lukien painivat akuuttien ongelmien ja korjaavan työn parissa. Edistävä työ näkyy enemmänkin juhlapuheissa.

Sote-järjestöjä ovat pyristellen mukana isojen yhteiskunnallisen päämäärien toteuttamisessa, koska entistä voimallisemmin rahoitetaan erilaisia ohjelmakokonaisuuksia tiettyjen teemojen osalta. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi yksinäisyyden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien terveyshaittojen vähentäminen sekä ikäihmisten tuen tarpeisiin vastaaminen. Ilmastoasioissa sotejärjestöillä on enemmän auttajan rooli. Tämä tarkoittaa käytännössä ilmastonmuutoksen aiheuttamista haitoista kärsivien neuvontaa ja tukea. Laajempaa vaikuttajan roolia järjestöillä ei ole.

Tilanne vuonna 2040 vaikuttaa monilta osin samanlaiselta kuin vuoden 2023 alussa – niin hyvässä kuin pahassa. Muuttumattomuus loi toisaalta turvaa ja pysyvyyden tunnetta, mutta toisaalta sementoi laajempaa kehitystä paikalleen.

Yhteyden voimin -skenaario

Yhteistyöllä elinvoimaa yhdistyksiin

Yhdistyskentän toteuttaman toiminnan on mahdollista toteutua eri puolella Suomea haasteista huolimatta, koska sitä toteutetaan kevyemmillä rakenteilla esimerkiksi kerhotoimintana tai toimintaryhminä. Erilaisia hallinnollisia tehtäviä voidaan hoitaa isommilla hartioilla, jollaisia voivat olla isommat järjestöt ja erilaiset yhteistyökuviot. Väestön monimuotoistuminen ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten saaminen mukaan toimintaan sekä yhteistyö heidän omien järjestöjen kanssa vahvistaa elinvoimaa sote-järjestöissä. Samalla kannetaan kortta kekoon kotoutumisessa. Digitalisaatio vaikuttaa vahvasti osallistumisen ja vuorovaikutuksen tapoihin, mutta sote-järjestöt kykenevät luomaan digitaalisen ja kasvokkain kohtaamisen välille tasapainon huomioimalla ihmisten erilaiset tarpeet.

Monipuolisuus valttia rahoituksessa

Sote-järjestöt onnistuvat resilientisti yhteiskunnan tiukan taloudellisen tilanteen ajamana monipuolistamaan tapojaan rahoittaa toimintaansa ja vahvistamaan toiminnan taloudellisia edellytyksiä. Tulonlähteitä ovat julkiset avustukset, erilaiset rahoitukset, varainhankinta, oman toiminnan tuotot ja resurssien jakaminen. Tiedolla johtaminen toimintatapana omaksutaan sote-järjestöissä etujoukoissa. Järjestöissä hyödynnetään tietoa muun muassa toiminnan suunnittelun pohjana ja sen avulla kyetään ennakoimaan ja suuntaamaan resursseja tutkitusti vaikuttaviin toimiin. Lisäksi tuotetaan itse tietoa oman toiminnan vaikutuksista ja yhtenäistä ja ajantasaista tietoa koko järjestökentästä.

Sote-järjestöt mukana ratkaisemassa yhteiskunnallisia haasteita

Sote-järjestöt osallistuvat yhdessä muiden toimijoiden kanssa ilmiölähtöisesti yhteiskunnallisten päämäärien toteuttamiseen ja ne tunnistetaan ja tunnustetaan keskeisinä toimijoina osana yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisua. Edistävä ote vahvistuu yhteiskunnan eri areenoilla ja myös sote-järjestöissä sen merkitykseen uskotaan yhä enemmän. Tulipalojen sammuttamisen sijaan halutaan vahvistaa hyvinvointia ja sen taustatekijöitä.

Sote-järjestöt omaksuvat monipuolisia rooleja ilmastotoimijoina. Sen lisäksi, että ne toimivat itse ilmastovastuullisesti ja tukevat kohderyhmiään, ne toimivat myös ilmastopoliittisina vaikuttajina ja -viestijöinä. Sote-järjestöillä on vahva rooli yhteiskunnassa, niihin luotetaan ja niitä kuullaan päätöksenteossa. Tämän mahdollistaa muun muassa se, että sote-järjestöillä on keskuudestaan valittuja edustajia tuomaan yhteistä ääntä päätöksentekoon.

Tilanne näyttää vuonna 2040 vuoden 2023 alkuun verrattuna erilaiselta ja melko optimistiselta. Ratkaisun avaimet löytyivät sen tiedostamisesta, että isoja haasteita ei ratkaista yksin. Osaoptimoinnista siirryttiin yhteisen hyvän tavoitteluun.

Voipuneena sinnitellen -skenaario

Kuihtuva toiminta

Sote-yhdistyksiä on määrällisesti menneitä vuosia vähemmän ja toiminta hiipuen kuihtuu. Niiden tarjoamaa kasvokkain kohtaavaa toimintaa ei ole kattavasti eri puolilla Suomea. Väestön monimuotoistuminen ei tuo lisää toimijoita sote-järjestöihin. Eri kulttuuritaustaiset ihmiset suuntaavat muualle kuin järjestöihin. Järjestötoiminta ei ylipäätään ole heille tapa kohdata. Digitalisaatio heijastuu voimakkaasti sote-järjestöjen toimintaan ja se muuttuu digipainotteiseksi. Toiminta, jota ylipäätään tarjotaan, toteutuu pääsääntöisesti kustannustehokkaampana verkossa. Nuorille tämä on luontevaa, mutta kaikki eivät pysy mukana.

Taloudellista riippuvuutta

Sote-järjestöt ovat vahvasti riippuvaisia avustuksista. Valtionavustusten varassa toimivat järjestöt sopeuttavat toimintansa sen mukaan kuin valtion budjetista varoja jaetaan. Tiedolla johtaminen omaksutaan sote-järjestöissä pienimuotoisesti. Tiedolla johtaminen ei ohjaa toimintaa merkittävästi ja niin, että sen avulla voitaisiin tarkkaan suunnitella ja kohdentaa toimintaa. Esimerkiksi vaikuttavuutta pyritään osoittamaan siinä määrin kuin rahoittaja sitä vaatii.

Erillään toimien

Yhteisten päämäärien eteen työskentely ja ilmiölähtöinen ote eivät vahvistuneet yhteiskunnassa ja myöskään sote-järjestöissä toimintatapa ei ole keskeisessä roolissa. Kukin toimii erillään. Yhteiskunnassa sammutetaan tulipaloja ja vallitsee niin sanottu hätätila siltä osin, että palveluita ei pystytä tarjoamaan sitä tarvitseville. Edistävä ote ei saa jalansijaa myöskään järjestöissä ja niille kaatuu viimesijaisia avuntarvitsijoita. Sote-järjestöjen ilmastotoimijuus on vaatimatonta. Ne huomioivat toiminnassaan ilmastoagendan vain vaaditussa määrin. Sote-järjestöjen rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on heikentynyt ja hauras. Ne tekevät vaikuttamista kukin omilla tahoillaan ja ääni hukkuu muiden vaikuttajien joukkoon.

Tilanne näyttää vuonna 2040 synkältä vuoteen 2023 verrattuna. Ongelmat kasautuivat, sote-järjestöjen toimintaedellytykset ja sen myötä totutut toimintatavat säröilivät. Energia meni niin kokonaisvaltaisesti selviytymiseen, etteivät voimavarat riittäneet kehittää uudenlaista toimintaa ja rahoituslähteitä.

Lopuksi

Skenaarioita voidaan tarkastella myös rinnakkain ja ajatella niitä erilaisina muutoksen vaiheina. Otto Scharmerin* mukaan haasteiden kohtaamisessa on yleensäkin kolme vaihetta: entisellään jatkaminen, ongelmilta suojautuminen ja yhteen tuleminen. Samaa ajattelua voidaan soveltaa kolmeen luotuun skenaarioon.

  1. Totuttuun turvautuen -skenaarion kehityskulku saattaa mahdollistaa sen, että isojen yhteiskunnan haasteiden kokonaiskuvaa ei välttämättä tarvitse nähdä ja hahmottaa sekä tarttua haasteisiin yhdessä.
    • Voidaan pohtia, eletäänkö tässä skenaariossa tyyntä ennen myrskyä tilanteessa ja yhteiskunnan isot haasteet kolkuttavat oven takana.
  2. Voipuneena sinnitellen -skenaarion kaltainen kehityskulku voi vaikuttaa järjestöihin siten, että ne yrittävät selviytyä tahoillaan, suojaavat toimintaansa ja syyttelevät muita. Voipunut tila voi mahdollistaa kuitenkin sen, että haasteet nähdään ja niiltä ei suljeta silmiä.
    • Voidaan pohtia, onko parempi katsoa myrskyä silmästä silmään ja nähdä tilanne sellaisena kuin se on. Saako tämä näkemään myös ratkaisuja, laskemaan suojamuureja ja hakemaan yhteistä tahtotilaa kohti parempaa?
  3. Yhteyden voimin -skenaarion kaltaisessa kehityskulussa kasautuvat haasteet voivat saada yhteiskunnan eri toimijat näkemään tilanteen kestämättömyyden. Näin voidaan nähdä, että on päästettävä irti joistain toimimattomista rakenteista ja tavoista ja luotava tilalle uutta ajattelutapaa ja toimintaa.
    • Voidaan pohtia, mitä on tehtävä, jos myrskyn ei haluta voimistuvan. Uskommeko siihen, että yhdessä toimien olemme enemmän kuin erillään ja kilpaillen?

Olennainen kysymys on se, miten päästäisiin mahdollisimman nopeasti eteenpäin voipuneesta tilanteesta kohti yhteyden voimaa.

*Scharmer, O. C. (2016) Theory U. Leading from the future as it emerges. 2. painos. Berrett-Koehler Publishers.

Skenaariojulkaisu verkossa: Mervi Aalto-Kallio, Erica Mäkipää, Riitta Kittilä & Ari Inkinen (2023) Katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksiin. Sosten julkaisuja 4/2023. SOSTE.

Artikkeli julkaistu 15.5.2023