SOSTE oli 6.5. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana koskien valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa päätettiin, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista leikataan 100 miljoonaa euroa eli reilu neljännes vuoden 2024 tasoon (384 milj. €) verrattuna. Kevään 2024 kehysriihessä leikkaus kasvoi 30 miljoonalla eurolla ja siten kolmannekseen järjestöjen rahoituksesta.
22.–23.4. järjestetyssä puoliväliriihessä Orpon hallitus päätti vielä leikata sote-järjestöjen valtionavustuksista 10 miljoonaa euroa. Täten järjestöjen rahoituksesta leikataan yhteensä 140 miljoonaa euroa hallituskauden loppuun mennessä.
”Avustusleikkaukset heikentävät järjestöjen kykyä tukea haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Ennätyskorkean työttömyyden ja muiden leikkausten seurauksena järjestöjen tarjoaman tuen tarve on kasvanut”, painottaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Sosiaalibarometrin mukaan hyvinvointialueet ovat ohjanneet asiakkaita järjestöihin hillitäkseen menoja. Järjestöjen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät kuitenkin järjestöjen kykyä vastata hyvinvointialueiden avuntarpeeseen. Pelkästään tänä vuonna toteutettujen leikkausten seurauksena järjestöistä 24 prosenttia irtisanoo henkilöstöä, 13 prosenttia lomauttaa henkilöstöä ja 27 prosenttia lopettaa määräaikaisia työsuhteita.
”Avustusleikkaukset lisäävät hyvinvointialueiden kuormitusta. Järjestöt ovat joutuneet supistamaan ja lopettamaan monia tärkeitä palvelujaan, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa. Tämä on kestämätöntä. Järjestöihin kohdistuva 10 miljoonan euron lisäleikkaus on peruttava”, korostaa Kyyrönen.
Sote-palveluihin ja sosiaaliturvaan on tehtävä lisäpanostuksia
Vuoden 2024 kehysriihessä hallitus päätti sadan miljoonan euron leikkauksesta sosiaalihuoltoon. Leikkauskohteista ei kerrottu uutta tietoa puoliväliriihessä.
”Sosiaalihuollon suurimmat kustannukset ovat lastensuojelussa, ikääntyneiden palveluissa ja vammaispalveluissa, joista on jo säästetty. Leikkaukset kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, minkä vuoksi niistä olisi järkevintä luopua”, sanoo Kyyrönen.
SOSTE ei myöskään kannata maahanmuuttajiin kohdistuvia kiristyksiä. Kiristyksille ei ole edes kirjattu säästövaikutuksia julkisen talouden suunnitelmaan.
Lisäksi SOSTE vaatii lisäpanostuksia sote-palveluihin ja sosiaaliturvaan. Ennen puoliväliriihtä SOSTE laski, että sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotuksen, työttömyysturvan lapsikorotuksen sekä työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttaminen vuodesta 2026 alkaen vähentäisi pienituloisten määrää noin 19 200:lla vuonna 2026 ja 21 200:lla vuonna 2027. SOSTEn selvityksen mukaan uudistuksesta aiheutuva lisäkustannus (255 milj. € vuonna 2026) voitaisiin rahoittaa kiristämällä esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta. Laskelmat tehtiin SISU-mikrosimulointimallilla.
Veropäätökset lisäävät velkaantumista
Puoliväliriihessä Orpon hallitus päätti keventää verotusta yli kahdella miljardilla eurolla. Korkeimmat marginaaliveroasteet lasketaan 52 prosenttiin, pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään 650 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä ja yhteisöverokantaa alennetaan 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027.
Toisaalta hallitus myös kiristää verotusta poistamalla esimerkiksi ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Monella pieni- ja keskituloisella veromuutosten yhteisvaikutus voi olla jopa lähellä nollaa.
”Hallituksen veronkevennykset hyödyttävät selvästi eniten suurituloisia suomalaisia. Vaikka hallitus paikkaakin verotulojen menetystä uusilla sopeutustoimilla, päätökset kasvattavat alijäämiä sadoilla miljoonilla euroilla. Tätä taustaa vasten järjestöjen 10 miljoonan euron lisäleikkaus näyttää entistä kummallisemmalta”, toteaa Kyyrönen.
Vuonna 2024 Suomen julkinen talous oli 4,4 prosenttia alijäämäinen. Viime vuoden kehysriihen alla Orpon hallitus perusteli sopeutustoimia viittaamalla EU:n kolmen prosentin alijäämäsääntöön. Puoliväliriihessä alijäämäsäännön noudattamisesta ei kuitenkaan enää puhuttu.
