Kotoutumista edistettävä palveluilla, ei leikkaamalla etuuksia

SOSTElausunto.

Etusivu / Lausunnot / Kotoutumista edistettävä palveluilla, ei leikkaamalla etuuksia

SOSTE ei kannata hallituksen esitystä (HE 109/2026 vp), jonka mukaan osa lain voimaantulosta alkaen Suomeen muuttavista työttömistä saisi tavallista yleistukea pienempää kotoutumistukea. 

Esitys heikentäisi toimeentuloa ja yhdenvertaisuutta sekä lisäisi lapsiperheiden köyhyysriskiä. Hyödyt kielen oppimiselle ja työllistymiselle jäävät epävarmoiksi.

SOSTE korosti valiokuntakuulemisessa, että kotoutumista tulee edistää parantamalla palveluja ja palkitsemalla aktiivisuudesta. Suomeen muuttaneiden omaa vastuuta on tuettava tarjoamalla todelliset mahdollisuudet oppia kieltä ja päästä työelämään.

Kielitaidon kehittyminen vaatii yksilöllistä tukea

Esityksen mukaan tavallista yleistukea voisi saada esimerkiksi osoittamalla riittävän suomen tai ruotsin kielitaidon, täyttämällä työssäoloehdon tai asuttuaan Suomessa kolme vuotta.

Kielitaidon kehittymiseen vaikuttavat motivaation lisäksi esimerkiksi koulutustausta, terveydentila, oppimisvaikeudet sekä sota- ja pakolaiskokemukset. Ihminen voi osallistua aktiivisesti koulutukseen saavuttamatta silti vaadittua kielitaitotasoa. SOSTEn mukaan toimeentulon tasoa ei tule sitoa vaatimukseen, jonka täyttämiseen ihmisillä on erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet.

Pienituloiselle leikkaus on merkittävä

Kotoutumistuki olisi vuoden 2026 tasossa noin 77 euroa kuukaudessa tavallista yleistukea pienempi ennen veroja. Pienituloiselle perheelle vähennys on merkittävä ja voi tarkoittaa, että rahaa ei riitä ruokaan ja muihin välttämättömiin menoihin.

Uudistus myös ohjaisi ihmisiä viimesijaiselle toimeentulotuelle ja monimutkaistaisi sosiaaliturvaa. 

SOSTE katsoo, että esityksen ja muiden sosiaaliturvaan tehtyjen muutosten yhteisvaikutukset on arvioitava perusteellisemmin, jotta heikennykset eivät kohdistu kohtuuttomasti samoihin ihmisiin.

Palveluihin viimeistään neljässä kuukaudessa

SOSTE kannattaa palveluun pääsyn takuuaikaa, mutta esittää sen lyhentämistä kuudesta neljään kuukauteen. Nopeampi pääsy tarpeeseen vastaavaan palveluun tukisi kielen oppimista ja työllistymistä. Palvelujen saatavuus ja yksilöllinen tuki on varmistettava erityisesti niille, joilla on vähän mahdollisuuksia itsenäiseen opiskeluun, kuten luku- ja kirjoitustaidottomille.