SOSTE lausui ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaisille pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026–2028.
Ratkaisu tarkoin rajattuihin osaamistarpeisiin
Osaamisseteli voi toimia parhaimmillaan ketteränä välineenä tilanteissa, joissa pitkäaikaistyöttömän palvelutarve on täsmällisesti rajattu. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lyhyt pätevöityminen, ammatin edellyttämän luvan tai ajokortin suorittaminen, osaamisen kartoittaminen, uraohjaus, ammatillinen täydennyskoulutus sekä kielellisten ja digitaalisten valmiuksien vahvistaminen.
SOSTE pitää hyvänä myös sitä, että avustus voidaan myöntää työvoimaviranomaisille täysimääräisenä valtionavustuksena. Tämä on tärkeää alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta, koska työllisyysalueiden edellytykset vastata pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun eroavat toisistaan voimakkaasti.
Osaamisseteli ei saa syrjäyttää vahvempaa tukea
SOSTE korostaa, että osaamisseteli tulee nähdä nimenomaan täydentävänä täsmätoimena tarkasti rajattuihin tarpeisiin. Se ei saa muodostua korvikkeeksi pidempikestoisille koulutus-, palkkatuki-, työhönvalmennus- tai kuntoutuspoluille.
Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on usein osaamisvajeiden lisäksi työ- ja toimintakyvyn haasteita, elämänhallinnan ongelmia sekä työnantajien kokemaa kasvanutta rekrytointiriskiä. Näissä tilanteissa lyhyt osaamisen kehittämisen palvelu ei yksin riitä.
SOSTE pitää vakavana riskinä sitä, että osaamisseteli syrjäyttää säästösyistä pitkäkestoisempia ja kalliimpia palveluja. Asetuksen toimeenpanossa on siksi varmistettava, ettei pitkäaikaistyötöntä ohjata lyhyeen ja kustannuksiltaan edulliseen palveluun tilanteessa, jossa hänen työmarkkina-asemansa kohentaminen edellyttäisi vahvempaa palvelupolkua, kuten tutkintoon johtavaa koulutusta, palkkatuettua työtä, oppisopimusta tai kuntouttavia palveluita.
Työnhakuvelvollisuuden tulee joustaa opintojen ehdoilla
Perustelumuistion mukaan osaamissetelin käyttöönotolla ei olisi vaikutusta työnhakijan palveluprosessiin eikä työnhakuvelvollisuuteen. SOSTE pitää tätä ongelmallisena.
Osaamissetelin vaikuttavuus voi heikentyä, jos pitkäaikaistyötön joutuu osaamista täydentävän koulutuksen aikana jatkamaan täysimääräisesti työhakemusten laatimista tilanteessa, jossa hänen edellytyksensä työn saantiin ja työssä menestymiseen on nimenomaisesti todettu puutteellisiksi. Työllistymissuunnitelmassa tulisi voida ottaa huomioon myös oppimisvaikeudet, jotka ovat kohderyhmässä yleisiä.
SOSTE esittää, että työllistymissuunnitelmassa tulee voida ottaa huomioon opintojen, uraohjauksen tai valmennuksen tosiasiallinen kuormittavuus ja tavoite. Työnhakuvelvoitetta tulee voida alentaa tai se tulee voida poistaa joustavasti opintomenestystä priorisoiden.
Yhdistysten ja säätiöiden osaaminen mukaan palvelupolkuihin
Asetusluonnoksen mukaan avustusta voidaan käyttää maksullisten yksityisten uraohjaus- ja valmennuspalveluiden sekä opintojen hankkimiseen. SOSTE pitää tätä mahdollisuutta tärkeänä ja korostaa, että yhdistysten ja säätiöiden edellytykset toimia palveluntuottajina yhdenvertaisin lähtökohdin yritysten rinnalla tulee varmistaa muun muassa asetuksen toimeenpanossa, maksatusohjeistuksessa ja työvoimaviranomaisille suunnatussa viestinnässä. Avustuksen myöntökriteereissä olisi myös oltava riittävää väljyyttä esimerkiksi palveluntuottajan muodollisten pätevyyskriteerien suhteen. Raskaat tai toiminnan kannalta tarpeettomat pätevyysvaatimukset suosivat suuria valmennus- ja koulutusorganisaatioita.