SOSTE antoi 29.9. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirjallisen lausunnon koskien pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2026.
Talousarvioesitys sisältää 35,5 miljoonan euron leikkauksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista. Leikkauksista saatava säästö on suhteellisen pieni, mutta se ajaa paitsi sosiaali- ja terveysjärjestöt myös niiden avun piirissä olevat ihmiset kestämättömään tilanteeseen. Jopa kolmannes SOSTEn tämänvuotiseen Sosiaalibarometri-kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että kustannuksia hillitäkseen hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta järjestöillä on huomattavasti vähemmän resursseja tuen ja avun tarjoamiseksi.
SOSTE esittää, että vuosille 2026 ja 2027 kaavaillut avustusleikkaukset perutaan, jotta järjestöjen tekemä kustannustehokas ja ennaltaehkäisevä työ ei romutu täysin. Lisäksi SOSTE painottaa, että valtionavustusten pitkäjänteisestä tasosta on järjestettävä parlamentaarinen keskustelu, avustusjärjestelmän on muututtava yleisavustuspainotteisemmaksi sekä sosiaali- ja terveysministeriön on arvioitava valtionavustuksiin kohdistuvien leikkausten vaikutukset hyvinvointiin, terveyteen ja hyvinvointialueiden kustannuksiin.
Julkisiin terveyspalveluihin ja pienituloisten toimeentuloon on panostettava enemmän
Hallitus esittää yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnin Kela-korvauksen laskemista 30 eurosta 8 euroon. SOSTE kannattaa ehdotusta ja esittää, että loput Kela-korvausten korotukseen varatusta valtion rahoitusosuudesta kohdennetaan hyvinvointialueiden järjestämän perusterveydenhuollon vahvistamiseen.
Vuoden 2026 talousarvioesitys sisältää useita sosiaaliturvaa koskevia muutoksia. Yleistuen myötä työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistyvät. SOSTE painottaa, että yleistuki tulee asettaa riittävälle tasolle ja indeksikorotukset on tehtävä normaalisti vuodesta 2026 alkaen. Yleistukeen tulee myös palauttaa lapsikorotukset tai muu hoiva- ja elatusvastuut huomioiva elementti.
Hallitus esittää perustoimeentulotuen kokonaisuudistusta, joka tarkoittaa tiukennuksia velvoitteisiin ja sanktioihin sekä leikkauksia tuen tasoon. Sosiaali- ja terveysministeriön tuore arvio osoittaa, että yli 80 prosentilla toimeentulotukea saaneista henkilöistä käytettävissä olevat tulot laskivat vuosien 2024–2025 muutosten seurauksena. Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen vaikutuksesta tulonmenetykset kasvavat edelleen ja tuensaajien pienituloisuus lisääntyy ja syvenee. SOSTE ei kannata perustoimeentulotuen tason leikkauksia tai sanktioiden kiristyksiä.
Samalla työttömyysturvan laiminlyöntien sanktiointia kiristetään. Nykyisestä neliportaisesta mallista siirrytään kaksiportaiseen malliin, minkä seurauksena jo kahdesta laiminlyönnistä ihminen menettää oikeutensa saada työttömyysturvaa, kunnes työssäolovelvoite on täytetty. Jos töitä ei löydy ja palveluita ei ole tarjolla, on työssäolovelvoitetta vaikeaa täyttää. Toimeentulotuen varassa oleva ihminen saa näin lisäksi perusosan alennuksen kuudeksi kuukaudeksi. Tämä on varsin julma sanktio, kun tiedetään, että toimeentulotuen varassa on paljon ihmisiä, joilla on heikko työ- ja toimintakyky. SOSTE ei kannata työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän muutoksia.
Hallitus esittää, että omaishoidon tuen vähimmäispalkkio nostetaan ensi vuonna 530 euroon kuukaudessa. SOSTE kannattaa esitystä, sillä se edistää pienituloisten omaishoitajien toimeentuloa.
Hallitus esittää 30 prosentin korotusta käyttämättä jätetyistä sosiaali- ja terveyspalveluista perittävän maksun enimmäismäärään. Korotuksen säästövaikutus valtion talousarvion menoihin olisi vain 1,5 miljoonaa euroa, mutta se lisäisi toimeentulo-ongelmia pienituloisten kotitalouksien ja elämänhallintaan liittyvistä vaikeuksista kärsivien asiakkaiden kohdalla. SOSTE suosittelee, että asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä helpotetaan nykyisestä.
Lisäksi hallitus esittää 15 miljoonan euron leikkausta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen. SOSTE suosittelee, että leikkaus perutaan, sillä se heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista ja siten myös asiakas- ja potilasturvallisuutta.
Lääke- ja apteekkialan uudistus on parhaillaan käynnissä. Sen toteutuksessa on tärkeää pitää kiinni hallitusohjelmassa julkilausutusta tavoitteesta, jonka mukaan asiakkaiden maksurasitetta ei kasvateta uudistuksen seurauksena.
Ylimpien rajaveroasteiden alentamisesta on luovuttava ja terveysveron valmistelu aloitettava
Vuoden 2026 talousarvioesityksen mukaan ylimmät rajaveroasteet lasketaan 52 prosenttiin. Hallitus on sanonut leikkaavansa sosiaaliturvaa, koska se haluaa tasapainottaa julkisen talouden rahoitusasemaa ja hidastaa julkista velkaantumista. Samaan aikaan hallitus kuitenkin kasvattaa julkista alijäämää keventämällä suurituloisten verotusta. On myös epätodennäköistä, että ylimpien rajaveroasteiden alentamisella olisi suurta myönteistä vaikutusta Suomen talouskasvuun. SOSTE vastustaa ylimpien rajaveroasteiden alentamista.
Ensi vuonna hallitus korottaa tupakka- ja virvoitusjuomaveroja, mikä lisää verotuloja yhteensä 160 miljoonalla eurolla. SOSTE kannattaa näitä veronkiristyksiä ja suosittelee, että Suomen verojärjestelmää kehitetään enemmän terveyttä edistävään suuntaan. SOSTE ehdottaa, että hallitus aloittaa laaja-alaisen ja ainesosaperusteisen terveysveron käyttöönoton valmistelun.
