Mikko Lehtonen on erityisasiantuntija valtiovarainministeriön avoimen hallinnon tiimissä Hän toimi kahden vuoden ajan oikeusministeriössä kansalaisjärjestöstrategian valmistelijana.
Tämä kirjoitus on osa moniäänistä artikkelisarjaa teemalla Kansalaisyhteiskunta ja demokratia, joka käsittelee yleistä eurooppalaista ja myös Suomessa tapahtuvaa demokratian heikentämistä. Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta SOSTEn kantaa.
Kansalaisjärjestöstrategian valmistelu korostaa tiedon merkitystä. Kansalaisjärjestöt tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi ja osallistuvat valmisteluun asiantuntijoina. Samalla strategia herättää keskustelua julkisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta.
Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on esitetty lukuisia ehdotuksia kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämiseksi. Osa niistä on vähitellen muuttunut käytännöiksi. Esimerkiksi kansalaisjärjestöille tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeutta on esitetty laajennettavaksi ensi vuoden alusta. Kansalaisjärjestöstrategian keskeinen teema on julkisen hallinnon vuorovaikutus kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset ovat kokonaisuus
Kansalaisjärjestöstrategia linjaa valtioneuvoston periaatepäätöksenä, kuinka hallitus kehittää kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä kaudellaan. Strategia valmisteltiin nopeasti olemassa olevan tiedon pohjalta. Monet strategian tavoitteista ja toimenpiteistä vastaavat jo aiemmissa selvityksissä ja tutkimuksissa tunnistettuihin tarpeisiin. Myöhemmin tehty tutkija-arvio varmisti ja laajensi tietoperustaa.
Samalla kun strategia kehittää kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä, kansalaisjärjestöille myönnettäviä valtionavustuksia vähennetään muiden julkisten menojen tavoin valtiontalouden vahvistamiseksi. Monen kansalaisjärjestön mielestä strategian vaikutukset jäävät siksi odotettua vähäisemmiksi.
Kansalaisjärjestöiltä saatu palaute muistuttaa myös siitä, että kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena. Kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi kansalaistoimintaa edistävä sääntely, kansalaisjärjestöjen mahdollisuus osallistua julkiseen päätöksentekoon ja julkinen kansalaisyhteiskuntarahoitus. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, miten kansalaisjärjestöt voivat osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.
Kansalaisjärjestöt tuottavat päätöksenteossa tarvittavaa tietoa
Kansainväliset organisaatiot, kuten OECD, Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA ja ETYJ, ovat korostaneet johdonmukaisesti kansalaisjärjestöjen merkitystä demokratialle. Kansalaisjärjestöt välittävät tietoa julkista päätöksentekoa varten ja osallistuvat päätöksentekoon niiden ihmisten puolesta, jotka eivät voi vaikuttaa asemaansa yhteiskunnassa. Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon vahvistaa tutkitusti myös luottamusta julkiseen hallintoon.
Sitran hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä asiantuntijoita asioita valmisteltaessa. Selvitys nostaa samalla esiin huolen siitä, että joidenkin kansalaisjärjestöjen kyky osallistua valmisteluun ja vaikuttaa yhteiskunnassa on heikentynyt.
Julkisen hallinnon näkökulmasta tämä voi tarkoittaa sitä, että valmistelussa on käytössä aiempaa vähemmän tietoa. Samalla yhteiskehittämiseen osallistuvien toimijoiden joukko voi supistua. Kyse ei ole vain kansalaisjärjestöjen asemasta, vaan myös siitä, kenen kanssa julkinen hallinto on jatkossa vuorovaikutuksessa.
Strateginen kehittäminen edellyttää tutkittua tietoa
Kansalaisjärjestöstrategian valmistelun tärkein opetus liittyy tiedon avoimuuteen ja hyödyntämiseen sekä tietoperustan vahvistamiseen. Esimerkiksi harkinnanvaraisten valtionavustusten muutoksia on aiempaa helpompaa seurata digitaalisten valtionavustuspalveluiden ansiosta. Pelkkä tieto valtionavustusten määrästä ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan avointa tietoa myös siitä, mitä valtionavustuksilla tavoitellaan ja millaisia vaikutuksia niiden käytöllä saavutetaan.
EU:n kansalaisyhteiskuntastrategia korostaa kansalaisyhteiskunnan tilan seurantaa. Valmisteilla olevan Online Knowledge Hub on Civic Space -tietopankin lisäksi tarvitaan myös tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka auttavat seuraamaan ja ymmärtämään muutoksia, tekemään selkoa tulevasta ja lisäämään vaikuttavuutta.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE onkin suositellut kansalaisyhteiskuntapolitiikan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamista. Tarve on nyt erityisen ajankohtainen, sillä kansalaisjärjestöjen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti viime vuosina. Parhaillaan tutkitaan esimerkiksi kansalaisjärjestöjen merkitystä ja mahdollisuuksia yhteiskunnan turvallisuudessa ja kriisinkestävyydessä.
Vuorovaikutus on osa avointa hallintoa
Kansalaisjärjestöstrategian valmistelu osoitti, että julkisen hallinnon vuorovaikutus kansalaisjärjestöjen, ja laajemmin kansalaisyhteiskunnan kanssa, liittyy paitsi osallisuuteen myös tietoon. Mitä laajempi joukko kansalaisia ja sidosryhmiä osallistuu valmisteluun, sitä paremmin päätökset ja palvelut vastaavat muuttuviin tarpeisiin yhteiskunnassa. Osallisuus kaventaa myös väestöryhmien välisiä eroja luottamuksessa.
Julkisen hallinnon vuorovaikutus kansalaisyhteiskunnan kanssa on yksi avoimen hallinnon keskeisistä periaatteista. Syksyn aikana pyydämme lausuntoja tätä vuorovaikutusta koskevasta ohjeluonnoksesta ja käynnistämme seuraavan avoimen hallinnon toimintaohjelman valmistelun. Keskustelemme Sitran julkaisemasta selvityksestä kaikkien aiheesta kiinnostuneiden kanssa 27. lokakuuta.
Osallistu keskustelutilaisuuteen 27.10.2026
Tutki suomalaisten luottamusta julkiseen hallintoon
Seuraa kansalaisjärjestöstrategian toteuttamista
Kirjoitus on osa moniäänistä artikkelisarjaa teemalla Kansalaisyhteiskunta ja demokratia, joka käsittelee yleistä eurooppalaista ja myös Suomessa tapahtuvaa demokratian heikentämistä. Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta SOSTEn kantaa.
